Ero sivun ”Yhdistyksen kokous” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Koollekutsuja ja oikeuttaminen)
(täsmennystä kokouskutsumaininnan vaativiin asioihin)
Rivi 9: Rivi 9:
Yhdistyksen säännöissä määrätään yleensä sääntöjen muuttamisen tai yhdistyksen lakkauttamisen edellytyksistä. Vaatimuksena on yleensä, että asiaa kannattaa 3/4 annetuista äänistä yhdessä yhdistyksen kokouksessa tai kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa. Jos asiasta ei ole mainintaa säännöissä, noudatetaan yhdistyslain 27 § (3/4 äänistä yhdessä kokouksessa).
Yhdistyksen säännöissä määrätään yleensä sääntöjen muuttamisen tai yhdistyksen lakkauttamisen edellytyksistä. Vaatimuksena on yleensä, että asiaa kannattaa 3/4 annetuista äänistä yhdessä yhdistyksen kokouksessa tai kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa. Jos asiasta ei ole mainintaa säännöissä, noudatetaan yhdistyslain 27 § (3/4 äänistä yhdessä kokouksessa).


Yhdistyksen kokouksessa voidaan päättää ainoastaan sellaisista asioista, jotka on mainittu kokouskutsussa. Yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle sääntöjen määräämällä tavalla. Näillä vaatimuksilla pyritään varmistamaan, että kaikilla yhdistyksen jäsenillä on yhtäläinen mahdollisuus osallistua kokoukseen ja arvioida, käsitelläänkö kokouksessa sellaisia asioita jotka erityisesti vaikuttavat heihin. Kokouksessa voidaan kuitenkin keskustella esityslistalle vasta kokouksen alussa tuoduistakin asioista, mikäli kokous näin päättää.
Yhdistyksen kokouksessa voidaan päättää pääsääntöisesti vain sellaisista asioista, jotka on mainittu kokouskutsussa. Yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle sääntöjen määräämällä tavalla. Näillä vaatimuksilla pyritään varmistamaan, että kaikilla yhdistyksen jäsenillä on yhtäläinen mahdollisuus osallistua kokoukseen ja arvioida, käsitelläänkö kokouksessa sellaisia asioita jotka erityisesti vaikuttavat heihin. Mikäli kokouksessa tehdään päätöksiä asioista, joita ei ole kokouskutsussa ilmoitettu, on syytä varmistaa että päätöksen tekeminen ei vaadi mainintaa kokouskutsussa. Yhdistyslain lisäksi tässä tapauksessa kannattaa tutustua mm. Heikki Halilan ja Lauri Tarastin Yhdistysoikeus-teoksen 5. luvun Kokouskutsu-kohtaan.


=== Esimerkki yksikokouksisen yhdistyksen vuosikokouksen esityslistasta ===
=== Esimerkki yksikokouksisen yhdistyksen vuosikokouksen esityslistasta ===

Versio 27. marraskuuta 2018 kello 23.44

Rekisteröity yhdistys pitää säännöllisesti yhdistyksen kokouksen, jota usein kutsutaan esimerkiksi vuosikokoukseksi, kevät- tai syyskokoukseksi tai yhdistyksen varsinaiseksi kokoukseksi. Yhdistyksen kokouksessa käsitellään kokouskutsussa määrätyt asiat. Säännöllisissä yhdistyksen kokouksissa (vuosi-, kevät- ja syyskokoukset) nämä ovat sääntömääräiset asiat sekä mahdolliset muut kokouskutsussa esitetyt asiat, ylimääräisissä yhdistyksen kokouksissa erikseen määritellyt asiat.

Yhdistyslain mukaan vuosikokouksia on oltava vähintään yksi, mutta yhdistyksen sääntöjen mukaan vuosikokouksia voi olla myös kaksi eli ns. kevät- ja syyskokous. Tällöin kevätkokouksessa käsitellään yleensä edellisen vuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja myönnetään vastuuvapaus edelliselle hallitukselle. Syyskokouksessa puolestaan yleensä valitaan seuraavan vuoden hallitus sekä vahvistetaan talousarvio sekä toimintasuunnitelma.

Yhdistyksen jäsenet voivat vaatia myös ylimääräisen yhdistyksen kokouksen järjestämistä erityisen asian käsittelyä varten. Ylimääräisen kokouksen järjestämiseksi vaaditaan yhdistyslain mukaan, että yksi kymmenesosa äänivaltaisista jäsenistä vaatii kokousta; tämä raja voi kuitenkin olla määrätty erikseen säännöissä muuksi.

Yhdistyksen hallitus vastaa sekä sääntömääräisen että ylimääräisen kokouksen koolle kutsumisesta. Mikäli hallitus ei huolehdi velvoitteeestaan kutsua yhdistyksen kokous koolle, voi yhdistyksen jäsen vaatia Aluehallintovirastoa oikeuttamaan hakijan kutsumaan kokous koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoittamaan yhdistyksen hallitus kutsumaan kokous koolle sakon uhalla.

Yhdistyksen säännöissä määrätään yleensä sääntöjen muuttamisen tai yhdistyksen lakkauttamisen edellytyksistä. Vaatimuksena on yleensä, että asiaa kannattaa 3/4 annetuista äänistä yhdessä yhdistyksen kokouksessa tai kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa. Jos asiasta ei ole mainintaa säännöissä, noudatetaan yhdistyslain 27 § (3/4 äänistä yhdessä kokouksessa).

Yhdistyksen kokouksessa voidaan päättää pääsääntöisesti vain sellaisista asioista, jotka on mainittu kokouskutsussa. Yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle sääntöjen määräämällä tavalla. Näillä vaatimuksilla pyritään varmistamaan, että kaikilla yhdistyksen jäsenillä on yhtäläinen mahdollisuus osallistua kokoukseen ja arvioida, käsitelläänkö kokouksessa sellaisia asioita jotka erityisesti vaikuttavat heihin. Mikäli kokouksessa tehdään päätöksiä asioista, joita ei ole kokouskutsussa ilmoitettu, on syytä varmistaa että päätöksen tekeminen ei vaadi mainintaa kokouskutsussa. Yhdistyslain lisäksi tässä tapauksessa kannattaa tutustua mm. Heikki Halilan ja Lauri Tarastin Yhdistysoikeus-teoksen 5. luvun Kokouskutsu-kohtaan.

Esimerkki yksikokouksisen yhdistyksen vuosikokouksen esityslistasta

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
  7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
  8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet
  9. Valitaan tilintarkastaja ja hänelle yksi (1) varamies
  10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Lue lisää

Aiheesta muualla