Parran Kivitaskut
Parran Kivitaskut | |
---|---|
Perustiedot | |
Tyyppi: | tyttölippukunta |
Perustettu: | 15. helmikuuta 1961 |
Lakkautettu: | 1977 |
Veljeslippukunta: | Parran Luolapojat |
Toiminta-alue | |
Toiminta-alue: | Teuva |
Kotikunta: | Teuva |
Alue: | Suupohja |
Partiopiiri: | Etelä-Pohjanmaan Partiotyttöpiiri |
Taustayhteisö: | Teuvan seurakunta |
Toimipaikat | |
Kolo: | Kirkon torni |
Kämppä: | Maja, Pappilankangas |
Leirialue: | Pappilankangas |
Tunnukset | |
Huivi | |
Sininen | |
Lippu | |
Sinisellä pohjalla, kuusi, Parra-vuori ja 3 kivitaskua | |
Teuvalaista partiotoimintaa herätettiin jälleen henkiin, kun 1961 kutsuttiin partiosta kiinnostuneet kokoukseen, jossa perustettiin tyttölippukunta Parran Kivitaskut ja poikalippukunta Parran Luolapojat. Vuonna 1977 Kivitaskut ja Luolapojat päättivät laittaa hynttyyt yhteen ja näin syntyi Parran Haltiat.[1]
Partiotoiminta ennen Kivitaskuja
- Partiotoimintaa paikkakunnalla on ollut jo vuonna 1915. Artturi Viljanmaan, Aarne Säntin ja Otto Sydeenin johtamina toimi 20-30 pojan ryhmä erittäin vireästi.[1]
- Pellon Pojat toimi 1931–33 Perälän kylässä.[2]
- Teuvan Partiopojat 1947[2]
- Vuonna 1946–47 alkoi toimia Penin Samoilijat Jouko Suksen johdolla. Samoilijat toimivat kahden vartion voimin ja koulutus oli jo melko täydellistä. He olivat Vierumäen suurleirillä 1948. Jouko Suksella on 23.3.1949 myönnetty johtajan valtakirja.[1] Etelä-Pohjanmaan Partiopoikapiirin vuosikertomusten lippukuntaluettelossa Samoilijat mainitaan vuosilta 1949–51.[2]
- Teuvan Tuiketytöt aloittivat toimintansa 1947 Arja Mikkolan ja Helmi Peuhun johdolla. Kokoontumistiloina Osuuspankin kokoushuone. Toiminnassa yksi 15–20 tytön vartio, yksi johtaja ja kaksi tai kolme apulaisjohtajaa. Osallistuivat tyttöjen ensimmäiseen ja kansainväliseen suurleiriin Vilppulan Loilannimessä 1949. Menetetyt toimitilat olivat ehkä suurin syy heidän erittäin vireän toimintansa vähenemisen 50-luvun lopulla.[1]
Historia
- 15.1.1961 kutsuttiin partiotoiminnasta kiinnostuneita vanhempia ja partioikäisiä kokoukseen siitä voidaanko partiotoiminta jälleen aloittaa. Kokouksen avasi rovasti Opas ja kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Eero Hakala. Vilkkaan keskustelun jälkeen perustettiin tyttölippukunta Parran Kivitaskut ja poikalippukunta Parran Luolapojat. Lippukunnanjohtajaksi valittiin Rauni Herrala tytöille ja Risto Herrala pojille. Taustayhteisöksi pyydettiin Teuvan seurakuntaa. Toimitiloiksi saivat tytöt ja pojat huoneen kirkon tornista.
- 23.1.1961 lippukunnan ensimmäisessä kokouksessa oli paikalla Suomen Partiotyttöjärjestön neuvoja Irene Peltonen ja 20 innokasta tulevaa partiolaista.
- 29.4.1961 Suomen Siniset Partiotytöt ry:n hallitus hyväksyi Parran Kivitaskut, partiotyttölippukunnan alokaslippukuntana liiton lippukuntien joukkoon.
- Vuoden 1961 lopussa lippukunnassa oli 63 jäsentä: 3 johtajaa, 14 vartionjohtajaa, 30 partiolaista, 16 mennikäistä ja tonttua. Toiminnassa oli 9 vartiota ja 1 tonttuparvi. Vartioiden nimiä olivat mm. Pisara, Tarpojat, Peippo, Tärsky, Baby ja Esikko. Lippukunta järjesti Luolapoikien kanssa EA-kurssin ja hoiti MLSL:n leikkikenttätoimintaa viikon ajan. Lippukunta aloitti kaksi pitkät perinteet saanutta tapahtumaa; äitienpäivänä kahvitusta, kukitusta ja laulua vanhainkodissa ja sairasosastolla sekä itsenäisyyspäivänä toimivat sankarihaudalla vartiossa.
- Vuoden 1962 lopussa lippukunnassa oli 45 jäsentä: 3 johtajaa, 8 vartionjohtajaa, 21 partiolaista, 13 mennikäistä ja tonttua. Toiminnassa oli alkuvuodesta 7 ja loppuvuodesta 5 vartiota sekä 1 tonttuparvi. Vartioiden nimiä olivat mm. Pisara, Vekara ja Mimmi. Lippukunta järjesti ensimmäisen leirinsä jota tosin kutsuttiin vain retken nimellä 4.-6.7. Kristiinan kaupungin saaristossa. VJ-vartio meni 4 päivää aikaisemmin laittamaan paikkoja lerikuntoon. Partiotytöt virailivat äitienpäivä vierailun lisäksi myös joulun alla toivelaulukuoro esityksellä vanhainkodissa ja sairasosastolla. Vappuna partiotytöt auttoivat Teuvan Mieskuoroa myymällä ilmapalloja Vapputempauksessa. Lippukunnan tytöt saivat kaksoisvoiton kunnan suunnistusmestaruus kisoissa. Itsenäisyyspäivänä partiotytöt ja -pojat kulkivat soihtukulkueessa Nuorisoseuralta Sankarihaudalle vartioon. Lippukunnanjohtaja osallistui I luokan suoritusleiriin Joutsassa 15.-22.6.
- Vuoden 1963 lopussa lippukunnassa oli 42 jäsentä: 4 johtajaa, 8 vartionjohtajaa, 18 partiolaista, 12 mennikäistä ja tonttua. Toiminnassa oli 4 vartiota ja 1 tonttuparvi. Vartioiden nimet olivat Tärsky, Mimmi, Baby ja Aku Ankka. Lippukunta järjesti kolme kilpailua; kultturikilpailun, jossa aiheina olivat laulu, lausunta, piirrustus ja kirjoitus sekä liikennekilpailun yhteisesti Luolapoikien kanssa että vartioiden välisen toimintakilpailun. Partiotytöt osallistuivat innokkaasti suunnistuskilpailuihin ja SVUL:n suunnistusleirille Kuortaneelle. Rahaa lippukunta sai itselleen Laskiasena järjestetystä rekiajelusta, vappupallojen myynnistä, Invalidien ja Reumaliiton keräyslistojen keräämisestä. Itsenäisyyspäivä oltiin sankarihaudalla. Lippukunnasta osallistui Etelä-Pohjanmaan Partiotyttöpiirin Hyvän Tuulen leirille Lappajärven Halkosaareen 5 tyttöä ja johtaja. Partiotytöt muistivat paketeilla 12 lapsista ja 8 lapsista perhettä Jouluna.
- 27.11.1963 Suomen Partiotyttöjärjestön ohjaaja Sirkka Hirsjärvi vieraili lippukunnan vartionjohtajaneuvoston ja vanhempainneuvoston kokouksissa.
- Vuoden 1964 lopussa lippukunnassa oli 36 jäsentä, joista tonttuja oli 13. Toiminnassa oli 4 vartiota sekä 1 tonttuparvi. Lippukunta sai itselleen komean lipun. Partiotytöt olivat lippuvartiossa juhannuksena Perälän Kukkarossa.
- Vuonna 1965 lippukunnassa toimi Juurakko ja Mimmi vartiot sekä Tonttuparvi. Muusta toiminnasta ei ole mitään ylhäällä.
- Vuonna 1966 ei ollut lainkaan toimintaa.
- Vuoden 1967 syksyllä toiminta alkaa uudelleen. Lippukunnassa oli vuoden lopussa 29 jäsentä: 2 johtajaa, 4 vartionjohtajaa, 11 partiolaista ja 12 tonttua. Toiminnassa oli 2 vartiota ja 1 tonttuparvi.
- Vuoden 1968 lopussa lippukunnassa oli 56 jäsentä: 6 johtajaa, 21 isoa tyttöä ja 29 tonttua. Toiminnassa oli alkuvuodesta 2 ja loppuvuodesta 3 vartiota, samoin tonttuparvia alkuvuodesta 1 ja loppuvuodesta 2. Vartioiden nimet olivat Majakka, Vekkuli ja 9-korppia. Lippukunta järjesti hiihtoretken, myyjäiset, kunniakäynnin Sankarihaudoilla itsenäisyypäivänä yhdessä luolapoikien kanssa. Valtakunnalliseen paraatiin 5.5. Tampereella osallistui 36 kivitaskua. Kurikkalaisten leirille Isojoen Kangasjärvelle osallistui 8 tyttöä ja 1 johtaja. Lippukunnan viraana kävivät Hilkka "Kipla" Kippola ja Aura Tamminen. Partiotytöt lauloivat ja muodostivat kunniakujan Maria Sepän ja Juhani Kalajaisen häissä. Kevättalvella oli "Tytöt suksilla" kilpailu, johon lippukunta osallistu 100%:sti ja pääsi sillä pienten lippukuntien sarjassa seitsemän parhaan joukkoon.
- Vuoden 1969 lopussa lippukunnassa oli 56 jäsentä: 8 johtajaa, 24 isoa tyttöä ja 37 tonttua. Toiminnassa oli alkuvuodesta 3 ja loppuvuodesta 4 vartiota, samoin tonttuparvia alkuvuodesta 2 ja loppuvuodesta 3. Alkuvuodesta toimivat Majakka, Vekkuli ja 9-korpin vartio ja loppuvuodesta Litutillit, Kiljukotkat, Mustekalat ja Hippiet. Lippukunnan toinen leiri järjestettiin pankinjohtaja Pirhosen huvilalla Kaskisissa 14.–21.7. Leirinjohtajana toimi Taimi Tohola. Leirille osallistui 1 tonttu, 13 partiotyttöä ja 3 johtajaa. Kolmipäiväisiin Talvipäiviin Helsingissä osallistui 5 kivitaskua ja Tarpojaleiriin Porkkalan niemellä 1 johtaja. Lippukunta mm. järjesti myyjäiset, vieraili äitienpäivänä vanhainkodissa, auttoi koulun päättäjäispäivän aattona kukkakaupassa ja myi arpoja kehitysvammaisten hyväksi.
- Vuoden 1970 lopussa lippukunnassa oli 79 jäsentä: 10 johtajaa, 8 vartionjohtajaa, 19 partiolaista ja 42 tonttua. Toiminnassa oli 4 vartiota ja tonttuparvia alkuvuodesta 2 ja loppuvuodesta 3. Vartioiden nimet olivat Keskiyön aurinko, Hillerit, Hippulat ja Takiaiset. Lippukunnan kolmas leiri järjestettiin Kristiinan Furuviikenissä. Osanottajia yhteensä 20. Suomen Partiotyttöjärjestön Neljän Tuulen leiriin Pohjois-Karjalan Enossa osallistui 4 tyttöä ja Tampereen Tarpojapäiville osallistui 2 tyttöä.
- Vuoden 1971 vuosikertomus uupuu.
- Vuoden 1972 lopussa lippukunnassa oli 77 jäsentä: 5 johtajaa, 5 alle 18v johtajaa, 10 vartionjohtajaa, 30 partiolaista ja 27 tonttua. Toiminnassa oli 5 vartiota ja 2 tonttuparvea. Vartioiden nimiä olivat mm. Angels, Little Heeps, Willit Murmelit ja Leppäkertut. Lippukunta myi joulukalentereita, järjesti myyjäiset ja oman VJ-kurssin. Kurikkalaisten leirille osallistui 20 kivitaskua. Piiripäiville Seinäjoelle osallistui 15 tyttöä.
- Vuoden 1973 lopussa lippukunnassa oli 71 jäsentä: 12 johtajaa, 8 vartionjohtajaa, 25 partiolaista ja 26 tonttua. Toiminnassa oli 1 tarpojaryhmä, 1 joukkue, 4 vartiota ja 2 tonttuparvea. Lippukunta järjesti tontuille 2 päivän leirin Mervi Rantasen johtamana, perinteiset myyjäiset marraskuussa ja myi vappupalloja. Etelä-Pohjanmaan Partiotyttöpiirin järjestämään polkupyöräviestiin osallistui 5 partiolaista.
- Vuoden 1974 lopussa lippukunnassa oli 64 jäsentä: 12 johtajaa, 6 vartionjohtajaa, 18 partiolaista ja 28 tonttua. Toiminnassa oli 1 joukkue, 3 vartiota ja 2 parvea. Lippukunta järjesti tontuille päivän leirin, myyjäiset ja kahdet VJ- ja AVJ-kurssit. Piiripäiville Vaasaan osallistui 8 tyttöä.
- Vuoden 1975 lopussa lippukunnassa oli 79 jäsentä: 6 vartionjohtajaa, 20 partiolaista ja 15 (35) tonttua. Toiminnassa oli 1 joukkue, 3 vartiota ja parvia; 2 keväällä ja 1 syksyllä. Toukokuussa Mervi Rantaselle luovutettiin SPTJn ansiomerkki. Marraskuussa 7 vaeltajaa osallistui Tep-päiville Seinäjoelle ja lippukunta järjesti perinteiset myyjäiset. Vaeltajat ovat olleet pari kertaa vanhustentalolla siivoamassa ja vanhainkodilla esiintymässä.
- Vuoden 1976 lopussa lippukunnassa oli 59 jäsentä: 6 vartionjohtajaa, 24 partiolaista ja 18 sudenpentua. Toiminnassa oli 1 joukkue, 3 vartiota ja 1 lauma. Vaeltajat toimivat yhdessä Luolapoikien vaeltajien kanssa. Piirileirillä Kauhajoen Hiukkajärvellä oli 5 kivitaskua. Polkupyöräviesti vastaanotettiin Kristiinasta ja vietiin Kauhajoelle.
- 4.2.1977 Kivitaskut ja Luolapojat kokoontuivat yhteiseen kokoukseen, jossa lippukunnat yhdistettiin ja lippukunnanjohtajaksi valittiin Juhani Varsala.[1]
Lippukunnanjohto
Vuosi | LPKJ | LPKAJ | Sihteeri | Rahastonh. | VN PJ |
1961 | Rauni Herrala 17.8. asti, M-L Hakala 17.8. lähtien |
Maija Kallio 1.5. asti, M-L Hakala 3.–17.8., Riitta Hakala 17.8. lähtien |
Marja-Leena Hakala | Aino Salonen | Arja Mikkola |
1962 | Marja-Leena Hakala | Riitta Hakala | Seija Kangas | Aino Salonen | ? |
1963 | Marja-Leena Hakala | Riitta Hakala-Lehtinen 31.8. asti |
Seija Kangas | Aino Salonen | ? |
1964 | Helvi Ojanen | Maria Seppä | Inkeri Mikkilä | Aino Salonen | ? |
1965 | ? | ? | ? | ? | ? |
1966 | - | - | - | - | - |
1967 | Maija Myllykoski 27.9. lähtien |
- | Maria Seppä 27.9. lähtien |
- | ? |
1968 | Maija Myllykoski | Kaisa Ketonen | Maria Kalajainen | Marja-Leena Hietalahti | Raita Vainio |
1969 | Maija Myllykoski | Eeva Mansikka | Maria Kalajainen | Marja-Leena Hietalahti | Raita Vainio |
1970 | Maija Myllykoski kevään Irja Paasio sysksystä |
Eeva Mansikka | Maria Kalajainen | Marja-Leena Hietalahti | Raita Vainio |
1971 | Irja Paasio kevään Maija Turunen sysksystä |
Eeva Mansikka kevään Raili Rantamäki sysksystä |
Maria Kalajainen | Marja-Leena Hietalahti kevään Anna-Liisa Koppelomäki sysksystä |
Raita Vainio |
1972 | Maija Turunen kevään Raili Rantamäki sysksystä |
R.R. kevään | Maria Kalajainen | Anna-Liisa Koppelomäki | Raita Vainio |
1973 | Raili Rantamäki | Anna-Maija Rantanen | Maria Kalajainen | Anna-Liisa Koppelomäki | Raita Vainio |
1974 | Raili Rantamäki | Anneli Viitanen | Maria Kalajainen | Anna-Liisa Koppelomäki | Anni Hakala |
1975 | Raili Rantamäki kevään Anni Varsala sysksystä |
Maria Kalajainen | Anna-Liisa Koppelomäki | ? | |
1976 | Anni Varsala | Maria Kalajainen | Anna-Liisa Koppelomäki | ? |
Vuosi | Muut johtajat | Pöllöt | Pikkupöllöt | JoJo | Tarpojaj. |
1961 | Netta Numminen 3.8. lähtien |
||||
1962 | Netta Numminen Riitta Hakala |
||||
1963 | Inkeri Mikkilä | Netta Numminen Riitta Hakala-Lehtinen 31.8. asti |
Ulla Ketonen Helena Mattinen |
||
1964 | Marja-Leena Hakala | Netta Numminen Helvi Ojanen |
|||
1965 | ? | ? | ? | ? | ? |
1966 | - | - | - | - | - |
1967 | Maija Myllykoski Maria Seppä |
||||
1968 | Elina Seppä | M.M., Eeva Mansikka Maria Kalajainen Sirkka Kaasalainen |
|||
1969 | E.S. | M.M., E.M. M.K. kevään Raija Aho Leila Sippola |
|||
1970 | E.M. M.M. kevään Kirsti Kahila Ritva Pirhonen |
Aino Seppä Irma Rinne Helena Rantala Mervi Rantanen Seija Koppelomäki Kaisu Karhu |
Hilkka Niemelä Lenita Haavisto |
||
1971 | E.M., K.K., R.P. Raili Rantamäki Anna-Maija Rantanen |
A.S., I.R.,H.R. M.R., S.K. Outi Mattila Salme Karjanmaa |
H.N. | ||
1972 | Mervi Rantanen Outi Mattila Irma Rinne Kirsi Vainio Riikka Niemelä |
Liisa Kujanpää | |||
1973 | M.R., R.N. Tarja Viertoma Terhi Mattila Riikka Laitala Eliisa Viitanen Leena Koppelomäki |
Mervi Rantanen | Ritva Silpola syksystä | ||
1974 | M.R., R.N., E.V., L.K. T.V., T.M., R.L. Anna-Maija Rantanen Sinikka Uitto Päivi Itäkodes Katariina Mäntylä |
Mervi Rantanen | |||
1975 | M.R. ja A-M.R. kevään Anni Varsala Margit Hietikko Marjo Kallio Päivi Varsala |
Anni Seppä Annukka Viitanen |
Maarit Numminen | ||
1976 | ? | ? | ? | ? | ? |
Lippu
Parran Kivitaskut järjestivät kultturikilpailun, jossa piirrustuskilpailun aiheena oli lippukunnan lipun suunnittelu lippukunnan nimestä otetulla aiheella 1963.
Lipun suunnittelusta järjestettiin jälleen kilpailu 5.2.1964. Vanhempainneuvosto kokousti kilpailun jälkeen lipun suunnittelusta. Suomen Siniset Partiotytöt hyväksyivät Parran vuorenrinnettä ja kolmea kivitaskua kuvaavan lipun 26.3. ja lipun valmistus alkoi. Kankaan lippuun lahjoitti Lady-Leijonat.
Tiedossa ei ole kenen suunnittelema lippu lopulta on. Sinivihreä lippu vihittiin 26.4.1964 Teuvan kirkossa. Sen jälkeen oli yleisölle juhla, jossa puhui Aura Tamminen ja omat tytöt esiintyivät.
Maja
- 23.3.1976 Lupauksenantotilaisuuden jälkeen keskusteltiin yhdessä luolapoikien kanssa mahdollisesta yhteisestä majasta.
- Syksyllä ajettiin hiekkaa perustuksiin, jonka jälkeen valettiin kivijalka ja sen jälkeen alkoi maja nousta.
- Valmis maja vastaanotettiin 30.12.1976
- 1975 alkoi majan rakentaminen Pappilankankaan tontilla, joka oli saatu seurakunnalta. Lippukunnan omien piirrustusten mukaan valmistettu hirsirakennelma tilattiin Kauhajoelta. Majaan tuli kaksi puolta, jotka olivat toistensa peilikuvia. Pohjatyöt, muurit ja takat jäivät lippukunnan tehtäväksi. Vanhempainneuvosto käynnisti rahariihen ja varainkeruukampanjan, joka onnistui hyvin. Ensimmäisenä vihreässä huopakattoisessa majassa kuusten kätkössä yöpyi sudenpentulauma Konkelot 1976[1]. Vieressä virtaavaan puroon on toisinaan padottu uimapaikka ja pihaan on pystytetty telttasauna.