Parran Haltiat
| Parran Haltiat | |
|---|---|
| Perustiedot | |
| Tyyppi: | yhteislippukunta |
| Perustettu: | 4. helmikuuta 1977 |
| Jäsenmäärä: | n.60 henkilöä |
| Lyhenne: | PaHa (PH, PaHaT) |
| Toiminta-alue | |
| Toiminta-alue: | Teuva |
| Alue: | Suupohja |
| Partiopiiri: | Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset |
| Taustayhteisö: | Teuvan seurakunta |
| Toimipaikat | |
| Kolo: | Srk-talo, Pitkätie |
| Kämppä: | Maja, Pappilankangas |
| Leirialue: | Pappilankangas |
| Varasto: | srk-talo/Maja |
| Tunnukset | |
| Huivi | |
| Sininen huivi, ohuella ja paksummalla valkoisella reunaraidalla ja ohuempi nauha kulkee takana ristiin muodostaen kunnan vaakunassakin olevat kluvun varret, joiden päissä roikkuu puinen klupu | |
| Partiopaita | |
| Sininen | |
Partiotoiminnalla on Teuvalla pitkät perinteet, sillä jo 1915 toimi 20-30 pojan ryhmä. Vuonna 1977 Parran Kivitaskut ja Parran Luolapojat päättivät laittaa hynttyyt yhteen ja näin syntyi Parran Haltiat ry.
Historia
- Partiotoimintaa paikkakunnalla on ollut jo vuonna 1915. Artturi Viljanmaan, Aarne Säntin ja Otto Sydeenin johtamina toimi 20-30 pojan ryhmä erittäin vireästi.
- Pellon Pojat toimi 1931-33 Perälän kylässä.
- Vuonna 1946 alkoi toimia Penin Samoilijat Jouko Suksen johdolla. Samoilijat toimivat kahden vartion voimin ja koulutus oli jo melko täydellistä. He olivat Vierumäen suurleirillä 1948. Jouko Suksella on 23.3.1949 myönnetty johtajan valtakirja.
- Teuvan Tuiketytöt aloittivat toimintansa 1947 Arja Mikkolan ja Helmi Peuhun johdolla. Kokoontumistiloina Osuuspankin kokoushuone. Toiminnassa yksi 15-20 tytön vartio, yksi johtaja ja kaksi tai kolme apulaisjohtajaa. Osallistuivat Loilolan suurleiriin 1949. Menetetyt toimitilat olivat ehkä suurin syy heidän erittäin vireän toimintansa vähenemisenn 50-luvun lopulla.
- 15.1.1961 kutsuttiin partiotoiminnasta kiinnostuneita vanhempia ja partioikäisiä kokoukseen siitä voidaanko partiotoiminta jälleen aloittaa. Kokouksen avasi rovasti Opas ja kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Eero Hakala. Vilkkaan keskustelun jälkeen perustettiin tyttölippukunta Parran Kivitaskut ja poikalippukunta Parran Luolapojat. Lippukunnanjohtajaksi valittiin Rauni Herrala tytöille ja Risto Herrala pojille. Taustayhteisöksi pyydettiin Teuvan seurakuntaa. Toimitiloiksi saivat tytöt ja pojat huoneen kirkon tornista. Myöhemmin siirryttiin seurakuntatalon tiloihin.
- 4.2.1977 Kivitaskut ja Luolapojat kokoontuivat yhteiseen kokoukseen, jossa lippukunnat yhdistettiin ja lippukunnanjohtajaksi valittiin Juhani Varsala.
Lippukunnanjohtajat
- 1977-78 Juhani Varsala
- 1978-84 Ilmari "Imppu" Suksi
- 1984-91 Markku Tammilehto
- 1991-93 Annukka Viitanen
- 1994-98 Anu Kaukosalo
- 1999-01 Heidi Kiviharju
- 2001-06 Noora Lehtola
- 2006- Liisa Niemi
Huivi
Huivin on suunnitellut Yrjö Rautavirta 1981. Sen pohjana on [1]Teuvan kunnan] vaakuna.
Ansiomerkki
Halioilla on oma ansiomerkki, hopeinen laatta. Merkin saa ansiokkaasta lippukunnan hyväksi tehdystä työstä. Merkki on tarkoitettu lähinnä vartionjohtajaikäisille, ansioituneille halioille. Merkki kiinnitettiin ennen vasemman taskun yläpuolella ja nykyisin oikean taskun laskoksen keskelle.
Lippu
Lippukunta käyttää molempien edellisten lippukuntien lippuja. Parran Kivitaskujen sinivihreä lippu on vihitty 24.4.1964. Parran Luolapoikien vuodesta 1964 työalla ollut Jarmo Tuiskun ideoima sinikeltainen lippu on vihitty 1969.
Maja
Ensimmäisen kerran maja asia oli esillä 1964, kun oli saatu lupa tontista kauniista Parran maastosta. Alkoi suunnittelu ja rahan / materiaalien keruu. Lippukuntien toiminta oli välillä hiljaisempaa, joten majahanke sai uutta tuulta alleen vasta 10 vuoden päästä. 1975 alkoi majan rakentaminen Pappilankankaan tontilla, joka oli saatu seurakunnalta. Lippukunnan omien piirrustusten mukaan valmistettu hirsirakennelma tilattiin Kauhajoelta. Majaan tuli kaksi puolta, jotka olivat toistensa peilikuvia. Pohjatyöt, muurit ja takat jäivät lippukunnan tehtäväksi. Vanhempaineuvosto käynnisti rahariihen ja varainkeruukampanjan, joka onnistui hyvin. Ensimmäisenä vihreässä huopakattoisessa majassa kuusten kätkössä yöpyi sudenpentulauma Konkelot. Vieressä virtaavaan puroon on toisinaan padottu uimapaikka ja pihaan on pystytetty telttasauna. 90-luvulla vanhempaineuvosto murehti kaasun ja petroolin käytön vaarallisuutta ja ehdotti majan sähköistämistä. Partiolaiset olivat sitä vastaan, mutta toivoivat onnistuneesti toisen takan muuttamista hellaksi.
Lähteet
- Historiikki partiotoiminnasta Teuvalla 1915-1980, Onni Viitanen
- Partiotoiminnan vaiheita Teuvalla, Erkki Hakala
Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit
Ahjopartio | Alavuden Eräveikot | Eräkurjet | Evipartio | Het-Partio | Härmän Tähystäjät | Ilkan Partiolaiset | Isojoen Metsätorrooset | Jurvan Saloveikot | Kauhajoen Kytöveikot | Kauhavan Erä-Versot | Kraaterin Tallaajat | Kristiinan Havukat | Kuortaneen Kuismat | Kurikan Korvenkävijät | Laihian Eräpojat ja Tytöt | Lakeuden Eräpartio | Lakeuden Haukat | Lakeuden Kärpät | Lakeuden Vartijat | Lapuan Kelo-Versot | Lehtimäen Lumikurjet | Maalahden Muurahaiset | Markki-Partio | Parran Haltiat | Peräseinäjoen Susipartio | Pohjan Kärpät | Sarka-Versot | Selkämeren Sudet | Simpsiön Karhut | Simpsiön Siskot | Soinin Suopöllöt | Suomi-Weikot | Tasangon Talvikit | Tohnisen Tytöt ja Pojat | Vaasan Metsäveikot | Vaasan Partiotytöt | Vaasan Siniset Partiopojat | Vaasan Siniset Partiotytöt | Vainion Vesat | Valkeavuoren Urasiskot ja Veljet | Vimpelin Villikehrät | Vähänkyrön Eränkävijät | Ylihärmän Partiolaiset | Ähtärin Eräveikot