Kompassi

PartioWikistä
Versio hetkellä 17. toukokuuta 2016 kello 12.27 – tehnyt Jysky (keskustelu | muokkaukset) (→‎Magneettikompassi: tuunaus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kompassi on laite, joka osoittaa ilmansuunnan. Laitetyyppejä useita erilaisia. Niistä partiokäytössä yleisin on magneettikompassi. Paitsi suunnan ottamiseen, kompassia voi käyttää myös suuntimiseen.

<scoutdict>44</scoutdict>

Kaksi magneettikompassia

Magneettikompassi

Magneettikompassi on toimintaperiaatteiltaan ikivanha suunnistamisväline, joka näyttää magneettikentän suunnan. Kompassin magnetisoitu neula pyörähtää magneettikentän suuntaiseksi ja pysyy vakaana rasian sisältämän nesteen avulla. Mikäli muita merkittäviä magneettikenttiä ei ole, osoittaa kompassi maan magneettikentän suunnan, jota usein kutsutaan magneettisuunnaksi.

Magneettiset virhelähteet

Mm. autot, veneet, sähkölaitteet ja toiset kompassitkin vaikuttavat ympäröivään magneettikenttään. Kompassilla suunnistettassa pyritäänkin kompassi viemään riittävän kauas virhelähteistä. Levykompassia metsässä käytettäessä magneettista virhettä aiheuttavat yleensä lähinnä sähkölinjat ja kompassinkäyttäjän magneettinepparit yms. Navigoitaessa aluksen aiheuttamaa magneettikompassin lukeman poikkemaa magneettisuunnasta kutsutaan eksymäksi.

Eranto

Mikäli maan magneettikentän suunta sekä mahdollinen siitä poikkeuttava magneettinen virhe kyseisellä paikalla tunnetaan, voidaan maantieteelliset ilmansuunnat laskea kompassisuunnista erannon avulla. Eranto tarkoittaa alueella havaittavan maan magneettikentän suunnan ja alueen kautta kulkevan pituuspiirin välistä kulmaa, jota myös magneettiseksi deklinaatioksi kutsutaan. Periaatteessa eranto on siis levykompassin on pohjoisneulan osoittaman suunnan ja maapallon pohjoisnavalle osoittavan suunnan välinen kulma.

Mikäli kartta on suunniteltu magneettikompassin avulla käytettäväksi, kerrotaan siinä erannon arvo kuvatulla alueella. Koska maan magneettikentän suunta on jatkuvassa hitaassa muutoksessa, kerrotaan kartoissa vuosi, jolloin eranto on kerrotun suuruinen, sekä erannon vuotuinen muutos.

Magneettikompassityypit

Ylivoimaisesti yleisin kompassi partiokäytössä on levykompassi. Levykompassin levy on merkittävästi rasiaa suurempi ja siinä on yleensä narusta tehty ranne- tai kaulahihna. Levyssä saattaa olla kolmion- ja ympyränmuotoiset lovet auttamaan suunnistusradan piirtämistä kartalle ja eri mittakaavoilla tehdyt mitta-asteikot sivuilla.

Levykompassin erikoistapaus on peilikompassi, jossa pohjalevyyn on yhdistetty taitettava peili. Peili mahdollistaa mm. tarkemman suunnan määrittämisen ja klinometrin (kaltevuusmittari) tarkan käytön.

Kilpasuunnistajien keskuudessa suosittuja ovat myös peukalokompassit. Niissä levy on jonkin verran rasiaa suurempi ja muotoiltu siten, että kompassi sopii hyvin käteen. Nimensä peukalokompassi saa siitä, että se kiinnitetään peukaloon hihnalla, jolloin kompassi pysyy jämäkästi kädessä.

Asepalveluksen aikana monille tulevat tutuksi marssikompassit. Marssikompassissa ei ole erillistä levyä vaan kompassi koostuu pelkästään rasiasta ja neulasta. Marssikompassi kiinnitetään ranteeseen hihnalla. Vastaava siviilimaailman versio tunnetaankin rannekompassina.

Levykompassi

Levykompassin osat

Kompassi koostuu levystä, neularasiasta ja neulasta. Levy on kompassin alla oleva osa, johon on yleensä merkitty ainakin pohjanuoli sekä mitta-asteikko (tyypillisesti senttijaolla). Rasia sisältää nestettä, jossa neula kelluu.

Suunnan ottaminen

Aseta kompassi kartalle niin, että kompassin reuna menee lähtöpisteestä maaliin ja levyyn piirretty kulkusuuntanuoli osoittaa menosuuntaan. Käännä rasiaa niin, että sen pohjassa olevat pohjaviivat ovat samansuuntaiset kartan pohjois-eteläsuuntaisten viivojen kanssa ja pohjoishaarukka osoittaa karttapohjoiseen. Ota kompassi käteen ja käänny niin, että kompassineulan punainen nuoli asettuu rasian pohjassa olevan pohjoishaarukan väliin. Lähde kulkusuuntanuolen osoittamaan suuntaan (ei siis neulan suuntaan).

Kompassin kulma-asteikot

Kompassissa on tyypillisesti jonkinlainen mitta-asteikko, joka on yleisimmin asteina, piiruina tai gooneina eli uusasteina.

Astekompassin suuntakehä on jaettu 360 asteeseen, tämä on tyypillisin tapa ilmoittaa suunta (0° = pohjoinen).

Suomen puolustusvoimissa piiruasteikko jakaa ympyräkehän 6 000 osaan. Piirusuunta ilmoitetaan tyypillisesti kaksijakoisesti: esim. 30-00 osoittaa etelään. Tämän piiruasteikon hahmottaa parhaiten ajattelemalla kellotaulun minuutteja. Muissa maissa on käytössä mm. 6300 ja 6400 piirun järjestelmiä. Merenkulussa käytetty piirujärjestelmä jakaa ympyräkehän 32 osaan. On siis tärkeä tietää mitä piirujärjestelmää käytetään kulloinkin.

Gooniasteikossa ympyrä jaetaan 400 osaan, tätä asteikkoa käyttävät kompassit ovat harvinaisia. Gooniasteikko on käytössä tarkoissa mittalaitteissa.

Muutostaulukko

(mistä x kerroin = mihin):

Mistä Mihin Kerroin
asteet piirut 16,67
asteet goonit 0,0025
piirut asteet 0,06
piirut goonit 15
goonit asteet 0,9
goonit piirut 0,067