Käppäräpartio

Yleistä

Käppäräpartio ry on vuonna 1978 perustettu sekalippukunta pojille sekä tytöille. Kotipaikkakunta on Pori, ja toimialueena Länsi-Pori.

Jäseniä lippukunnassa on tällä hetkellä noin 110, joista 80 osallistuu viikottaiseen aktiivitoimintaan.

Lippukunta on partiotoiminnan perusyksikkö. Lippukunnassa partiolaiset jakaantuvat sudenpentuihin (7 - 9-vuotiaat), vartiolaisiin (10 - 13-vuotiaat), vaeltajiin (yli 14-vuotiaat) sekä johtajiin. Jokainen edellämainittu ryhmä toteuttaa partioaatetta eritavoin, ikäkaudelle parhaiten sopien.

Puitteet

Taustayhteisöt

Lippukuntamme taustayhteisöinä toimivat Länsi-Porin seurakunta sekä Länsi-Porin kristillinen raittiuskilta.

Kolo, Liinaharjantie 84 A

Partiokolo eli kokoontumispaikka sijaitsee kerrostalon alakerrassa Liinaharjassa. Kolo käsittää kaksi kokoontumishuonetta, eteisen, wc:n, siivouskomeron sekä johtajaneuvoston kokoontumishuoneen. Kololla pääsääntöisesti kokoontuvat arki-iltaisin vartiot. Vartioiden lisäksi kololla voit törmätä kokoustaan pitäviin vaeltajiin taikka lippukunnan johtajistoon.

Kerrostaloryhmän takana sijaitsee Musan metsä, joka tarjoaa mahdollisuuden oleskella luonnossa aivan Kolon välittömässä läheisyydessä. Tämän lisäksi läheisyydessä sijaitsee iso pelikenttä joka toimii talvella myös luistinratana.

Länsi-Porin kirkko, Liikastentie 28

Länsi-Porin kirkon alakerrassa sijaitsee myös kaksi koloamme. Kirkolla kokoontuvat sudenpennut. Ennen laumailtaansa sudenpennut tulevat kirkon pihan puolelle (kuvassa).

Kirkolla sudenpentujen käytössä on myös liikuntasali sekä takapihalla oleva kenttä. Varatessa myös muuta kirkon tilat, kuten keittiöt ovat käytettävissä.

Kämppä

Ahkerasti retkikäytössä oleva lippukunnan kämppä sijaitsee Porissa, Preiviikinlahden rannalla. Kämppä muodostuu päärakennuksesta, puuvajasta, venevajasta sekä huussista. Sisälle kämppään tulevat sähköt ja termostaatti pitää sisälämpötilan tasaisesti talvellakin noin kymmenessä plus asteessa. Pihasta löytyy kaivo.

Päärakennuksen ytimen muodostaa yhdistetty majoitus- ja keittiötila. Sänkypaikkoja sisällä on 9:lle hengelle, ruuanlaittoa varten löytyy sähköliesi. Talvella Kämppää lämmittää Porin Matti-kamina. Tämän lisäksi päärakennukseen kuuluu puulämmitteinen sauna sekä pukuhuone, joihin sisäänkäynti ulkokautta.

Historia

Lippukunnan synty

Lippukunnan historia juontaa juurensa aina 12.11.1959 asti, jolloin perustettiin Käppärän Tytöt ry niminen tyttölippukunta, joka toimi vireästi muutaman vuoden, johtajien puutteessa lippukunnan toiminta kuitenkin sammui.

Käppäräpartion perustamisen pohjana oli keväällä 1978 muutama aktiivinen vanhempi Liinaharjasta. Alueella oli runsaasti nuoria, muttei mitään järjestettyä toimintaa heille. Yhteyttä otettiin Porin Partiolaiset ry:n partio-ohjaajaan ja selvisi että Käppärän Tytöt ry voitaisiin herätellä takaisin toimintaan.

Uuden lippukunnan työnimeksi laitettiin Partiolippukunta Ruuki ja päätettiin että uusi lippukunta on sekä tytöille että pojille. Käppärän tytöiltä lippukunta sai perinnöksi lipun, huivin ja jonkin verran kalustoa sekä rahaa. Lippukunnan perustajajäseninä olivat Irma ja Paavo Luukka sekä Regina Laeslahti

Kokouksessa 27.11.1978 merkittiin pöytäkirjaan uusista säännöistä seuraavaa: lippukunnan nimeksi tulee Käppäräpartio ry, kyseessä on sekalippukunta, jonka kotipaikka on Pori, kielenä suomi ja uskonnollisessa kasvatuksessa noudatetaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kutsumusta. Taustayhteisö Länsi-Porin raittiuskilta ry tuli perintönä Käppärän Tytöiltä. Sääntöjä piti tarkaistaa senkin vuoksi, että valtakunnalliset tyttö- ja poikajärjestöt olivat vuonna 1972 yhdistyneet Suomen Partiolaiset ry:ksi.

Ensimmäiseksi lippukunnan johtajaksi valittiin Irma Luukka, lippukunnan varajohtajaksi ja sihteeriksi Regina Laeslahti ja rahastonhoitajaksi Mirjami Vainio-Mattila. Laumajohtajiksi pojille saatiin Marja ja Elina Lilja, sudenpentutyttöjen laumanjohtajaksi lupautuivat Anne Rantanen ja Helena Mannonen. Myös tyttövartio saatiin toimimaan Anne Rairon ja Johanna Pursiheimon johdolla.

Toiminnan aloittaminen

Sudenpentujen toiminta alkoi 17.10.1978 ja Oravat tyttövartio vähän sen jälkeen. Lippukunnan jäsenmäärä oli 57. Kokoontumispaikaksi saatiin taloyhtiön kerhohuone Liinaharjantie 86 C. Lippukunnan toimintaan tarvittavien varojen saamiseksi pidettiin ensimmäiset joulumyyjäiset 9.12.1978 lippukunnan Kololla.

Heti vuoden aluksi 7.1.1979 pidettiin lippukunnan lupauksenantotilaisuus Länsi-Porin kirkossa. Lupauksen antoi 31 partiolaista.

Välittömästi aloitettiin myös uusien vartion- ja laumajohtajien kouluttaminen. Partiojohtajakurssin suorittivat Irma Luukka ja Regina Laeslahti he myös osallistuivat lippukunnan johtamiskurssille samana syksynä.

Ensimmäisen vuoden toimintaan kuului mm. joulumyyjäiset, rusettiluistelutapahtuma ulkoseura Hapenhaukkaajien kansa sekä tuohi- ja nahkatyökurssi.

Huivi & Lippu

Lippukuntamme sai perintönä Käppärän Tytöiltä huivin sekä lipun. Huivissa takana on kuvattuna punainen männyn käpy, Porin murteella Käppärä. Huivi on edelleenkin käytössä, painetun tunnuksen sijalle on tullut ainoana muutoksena kankainen ommeltava merkki. Myös perintönä saatu lippu palveli pitkään Käppäräpartiota, 20 vuoden ajan. Lipussa oli sinisellä pohjalla kolme männyn oksaa ristissä toistensa päällä ja niistä riippui kolme punaista männynkäpyä, käppärää.

Uusi lippu otettiin käyttöön 20v juhlissamme. Lipun on suunnitellut Turkulainen partiojohtaja Visa Liippola. Uusi lippu on sininen ja neliön mallinen. Lipun keskellä on valkoinen mänty. Männyn mutkittelevat juuret ovat kiinnittyneet syvälle Suomen maaperään ja sen oksat nousevat korkealle. Oksien välitä kuultaa sininen taivas. Puun sivuilla roikkuu kaksi männyn käpyä, käppärää.

Lippukuntamerkki

21.2.1980 lippukunnan vuosikokouksessa päätettiin että Käppäräpartiolle suunnitellaan oma lippukuntamerkki. Merkin suunnitteli Arto Aro. Sama merkki on käytössä edelleen.

Kotimaan leirit

Käppäräpartion ensimmäinen leiri pidettiin Lavian Niemenkylässä. Monesti leirejä pidettiin myös yhteistyössä useamman lippukunnan kanssa. Käppäräpartion omilla leireillä perinteisiksi nimiksi muodostuivat vartiolaisten Kiehisleiri sekä sudenpentujen Surnialeiri. Ensimmäinen Surnialeiri pidettiin Kullaalla 1980 ja ensimmäinen Kiehisleiri Kokemäen Kannusjärven rannalla kesällä 1982. Heinäkuussa 1985 Käppäräpartiolaisia osallistui suurleiri Miilu 85:lle Jämijärvellä. Leirillä lippukuntalaisemme olivat näkyvillä esiintymällä leiriltä tehdyssä TV-ohjelmassa.

Syksyllä 1988 juhlittiin lippukunnan 10-vuotis synttäreitä. Juhlavuonna järjestettiin Lapissa, Pallaksella Pitkäjärven rannalla Ounasleiri. Leirillä tehtiin myös vaellus Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon.

Heinäkuussa 1990 Käppäräpartio osallistui suurleiri Tervakselle Kannonkoskella. Jokainen käppäräpartiolainen sai verestää myös kielitaitojaan, sillä seuranamme oli myös englantilaisia.

Osallistuimme myös Hangossa järjestetylle suurleiri Loistolle heinäkuussa 1996. Kuten Tervaksellakin, lippukuntalaisiamme oli mukana myös alaleirin, vartioinnin ja ohjelmapisteiden tehtävissä.

Heinäkuussa 2004 oli vuorossa Tarus. Lippukuntalaisiamme oli siellä reilusti. Niin leiriläisinä kuin työtehtävissäkin ympäri leiriä.

Vierailut ulkomailla

Käppäräpartiolaiset ovat leireilleet myös ulkomailla ja suomessa leireillämme on ollut ulkomaisia vieraita. Vuonna 1984 käytiin Saksassa, Bremenhavenissa, 1987 Belgiassa kansainvälisellä leirillä, 1989 ja 1990 Puolassa Sulejówekissa. Isolla porukalla on käyty 1992 Saksassa Grenzelon suurleirillä ja 1994 Englannissa partioliikkeen juurilla. Viimeisin ulkomaanvisiitti on vuodelta 2001 Scout leirillä Ruotsissa jossa oli yhteensä yli 20 000 osallistujaa. Lisää on luvassa, katseet on jo siirretty maailman Jamboreelle 2007.

Kämppä

Toukokuussa 1989 Käppäräpartio sai lahjoituksena kauan toivotun retkikämpän. Kämppä sijaitsee Preiviikinlahden rannalla ja se saatiin Lännen Erästäjiltä, jotka ovat rakentaneet kämpän 1955. Kämppä oli huonossa kunnossa ja vanhempainneuvoston johdolla kerättiin avustuksia kunnostusta varten. Talkoita pidettiin lukuisia ja lokakuussa 1990 kunnostettua kämppää esiteltiin avustaneiden liikeyritysten kutsuvieraille. Siitä asti kämppä onkin ollut vartioiden ja laumojen ahkerassa käytössä joka viikonloppu.

Kevättalvella 1994 lippukunnan kämpälle ostettiin upea hirsilaavu, jonka oli tehnyt Hannu Ruohonen. Laavulle kävi kuitenkin huonosti, sillä se paloi syksyllä 1997.

Meripartiointi

Toukokuussa 1989 vanhempainneuvoston isät kävivät Nuotiopoikien vajalla valamassa kanootteja lippukunnalle. Kiehisleirillä Ahlaisten Osalassa vietettiin uusien kanoottien kastajaisia. Kanoottien nimiksi tulivat Käpynen, Tyrsky, Ulpukka, Rautakirppu ja Lumme. Kanootit ovatkin olleet siitä lähtien ahkerassa melonnassa kesäleireillä ja retkillä. Syyskesällä 1989 lippukunnalle hankittiin vielä kaksi purjejollaa, Scouttia.

Varainhankinta

Kaikkeen toimintaa tarvitaan aina rahaa ja omaehtoista varainhankintaa. Rahaa on hankittu perinteisillä joulumyyjäisillä, joihin on valmistauduttu koko vuoden ajan. Jätepaperia keräämällä isät ovat hankkineet rahaa ja adventtikalentereita on myyty joka vuosi hyvällä tuotolla. Viimeisimpiä villityksiä ovat olleet WC- ja talouspaperin myynti, jota on myyty useana keväänä sekä pesuaineiden myynti.

Aktiivisen ja monipuolisen varainhankinnan ansiosta Käppäräpartion taloudellinen tila on ollut hyvä koko toimintansa ajan.

Linkkejä: [Käppäräpartio.Net]