Parran Haltiat
Parran Haltiat | |
---|---|
Virallinen nimi | |
Parran Haltiat ry | |
Perustiedot | |
Tyyppi: | yhteislippukunta |
Perustettu: | 4. helmikuuta 1977 |
Jäsenmäärä: | n.60 henkilöä |
Lyhenne: | PaHa (PH, PaHaT) |
Toiminta-alue | |
Toiminta-alue: | Teuva |
Kotikunta: | Teuva |
Alue: | Suupohja |
Partiopiiri: | Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset |
Taustayhteisö: | Teuvan seurakunta |
Toimipaikat | |
Kolo: | Srk-talo, Pitkätien varrella |
Kämppä: | Maja, Pappilankankaan maastossa |
Leirialue: | Pappilankangas |
Varasto: | Srk-talo/Maja |
Tunnukset | |
Huivi | |
Sininen, jota kiertää ohut ja paksumpi valkoinen reunanauha. Ohuempi nauha kulkee takana ristiin muodostaen kluvun varret, joiden päissä roikkuu puiset kluvut. | |
Partiopaita | |
Sininen | |
Lippu | |
Käytössä Parran Kivitaskujen (kuva) ja Parran Luolapoikien liput | |
Tunnus | |
Ristikkäin olevien klupujen päällä Apila-liljaristi | |
Partiotoiminnalla on Teuvalla pitkät perinteet, sillä jo 1915 toimi 20-30 pojan ryhmä. Vuonna 1977 Parran Kivitaskut ja Parran Luolapojat päättivät laittaa hynttyyt yhteen ja näin syntyi Parran Haltiat ry.
Historia
- Partiotoimintaa paikkakunnalla on ollut jo vuonna 1915. Artturi Viljanmaan, Aarne Säntin ja Otto Sydeenin johtamina toimi 20-30 pojan ryhmä erittäin vireästi.[1]
- Pellon Pojat toimi 1931-33 Perälän kylässä.[2]
- Teuvan Partiopojat 1947[2]
- Vuonna 1946-47 alkoi toimia Penin Samoilijat Jouko Suksen johdolla. Samoilijat toimivat kahden vartion voimin ja koulutus oli jo melko täydellistä. He olivat Vierumäen suurleirillä 1948. Jouko Suksella on 23.3.1949 myönnetty johtajan valtakirja.[1] Etelä-Pohjanmaan Partiopoikapiirin vuosikertomusten lippukuntaluettelossa Samoilijat mainitaan vuosilta 1949-51.[2]
- Teuvan Tuiketytöt aloittivat toimintansa 1947 Arja Mikkolan ja Helmi Peuhun johdolla. Kokoontumistiloina Osuuspankin kokoushuone. Toiminnassa yksi 15-20 tytön vartio, yksi johtaja ja kaksi tai kolme apulaisjohtajaa. Osallistuivat tyttöjen ensimmäiseen ja kansainväliseen suurleiriin Vilppulan Loilannimessä 1949. Menetetyt toimitilat olivat ehkä suurin syy heidän erittäin vireän toimintansa vähenemisen 50-luvun lopulla.[1]
- 15.1.1961 kutsuttiin partiotoiminnasta kiinnostuneita vanhempia ja partioikäisiä kokoukseen siitä voidaanko partiotoiminta jälleen aloittaa. Kokouksen avasi rovasti Opas ja kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Eero Hakala. Vilkkaan keskustelun jälkeen perustettiin tyttölippukunta Parran Kivitaskut ja poikalippukunta Parran Luolapojat. Lippukunnanjohtajaksi valittiin Rauni Herrala tytöille ja Risto Herrala pojille. Taustayhteisöksi pyydettiin Teuvan seurakuntaa. Toimitiloiksi saivat tytöt ja pojat huoneen kirkon tornista. Myöhemmin siirryttiin seurakuntatalon tiloihin.
- 4.2.1977 Kivitaskut ja Luolapojat kokoontuivat yhteiseen kokoukseen, jossa lippukunnat yhdistettiin ja lippukunnanjohtajaksi valittiin Juhani Varsala.[1]
Lippukunnanjohtajat
- 1977-78 Juhani Varsala
- 1978-84 Ilmari "Imppu" Suksi
- 1984-91 Markku Tammilehto
- 1991-93 Annukka Viitanen
- 1994-98 Anu Kaukosalo
- 1999-01 Heidi Kiviharju
- 2001-06 Noora Lehtola
- 2006- Liisa Niemi
Lippu
Lippukunta käyttää kahta lippua yhtä aikaa entisten tyttö- ja poikalippukuntien lippuja.
- Parran Kivitaskujen sinivihreä lippu on vihitty 24.4.1964.
- Parran Luolapoikien vuodesta 1964 työn alla ollut Jarmo Tuiskun ideoima sinikeltainen lippu on vihitty 1969.[1]
Huivi
Huivi kerää usein kehuja erikoisuudellaan muiden partiolaisten keskuudessa. Huivin on suunnitellut Yrjö Rautavirta 1981[1]. Idea huiviin on otettu Teuvan kunnan vaakunasta. Huivi on sininen, jota kiertää kaksi, ohut ja vähän paksumpi valkoinen reunanauha. Sisempänä ohuempi nauha. Huivin takana ohuempi nauha kulkee ristiin muodostaen kluvun varret, joiden päissä roikkuu puiset kluvut. Aikaisemmin huivin ompeli tilaustyönä ompelija, mutta 1990-luvun lopulta se on ollut partiolaisten itsensä tekemä, mikä tuottaa vähän erilaisia variaatioita nauhojen asettelussa.
Ansiomerkki
Haltioilla on oma ansiomerkki, hopeinen laatta. Merkin saa ansiokkaasta lippukunnan hyväksi tehdystä työstä. Merkki on tarkoitettu lähinnä vartionjohtajaikäisille, ansioituneille haltioille. Merkki kiinnitettiin ennen vasemman taskun yläpuolella ja nykyisin oikean taskun laskoksen keskelle.
Maja
Ensimmäisen kerran maja asia oli esillä 1964, kun oli saatu lupa tontista kauniista Parran maastosta. Alkoi suunnittelu ja rahan / materiaalien keruu. Lippukuntien toiminta oli välillä hiljaisempaa, joten majahanke sai uutta tuulta alleen vasta 10 vuoden päästä. 1975 alkoi majan rakentaminen Pappilankankaan tontilla, joka oli saatu seurakunnalta. Lippukunnan omien piirustusten mukaan valmistettu hirsirakennelma tilattiin Kauhajoelta. Majaan tuli kaksi puolta, jotka olivat toistensa peilikuvia. Pohjatyöt, muurit ja takat jäivät lippukunnan tehtäväksi. Vanhempainneuvosto käynnisti rahariihen ja varainkeruukampanjan, joka onnistui hyvin. Ensimmäisenä vihreässä huopakattoisessa majassa kuusten kätkössä yöpyi sudenpentulauma Konkelot 1976[1]. Vieressä virtaavaan puroon on toisinaan padottu uimapaikka ja pihaan on pystytetty telttasauna. 1990-luvulla vanhempainneuvosto murehti kaasun ja petrolin käytön vaarallisuutta ja ehdotti majan sähköistämistä. Haltiat olivat sitä vastaan, mutta toivoivat onnistuneesti toisen takan muuttamista puuhellaksi.
Katso myös
Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Onni Viitanen: Historiikki partiotoiminnasta Teuvalla 1915-1980
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Maija Myllykoski: EPP — ja lujempaa ei mee!, s. {{{Sivu}}}. Eteläpohjalaista partiotoimintaa 1921–2001. Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset, 2001. ISBN 952-91-3816-4.
- ↑ Erkki Hakala: Partiotoiminnan vaiheita Teuvalla. (2007)
Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit
Ahjopartio | Alavuden Eräveikot | Eräkurjet | Evipartio | Het-Partio | Härmän Tähystäjät | Ilkan Partiolaiset | Isojoen Metsätorrooset | Jurvan Saloveikot | Kauhajoen Kytöveikot | Kauhavan Erä-Versot | Kraaterin Tallaajat | Kristiinan Havukat | Kuortaneen Kuismat | Kurikan Korvenkävijät | Laihian Eräpojat ja Tytöt | Lakeuden Eräpartio | Lakeuden Haukat | Lakeuden Kärpät | Lakeuden Vartijat | Lapuan Kelo-Versot | Lehtimäen Lumikurjet | Maalahden Muurahaiset | Markki-Partio | Parran Haltiat | Peräseinäjoen Susipartio | Pohjan Kärpät | Sarka-Versot | Selkämeren Sudet | Simpsiön Karhut | Simpsiön Siskot | Soinin Suopöllöt | Suomi-Weikot | Tasangon Talvikit | Tohnisen Tytöt ja Pojat | Vaasan Metsäveikot | Vaasan Partiotytöt | Vaasan Siniset Partiopojat | Vaasan Siniset Partiotytöt | Vainion Vesat | Valkeavuoren Urasiskot ja Veljet | Vimpelin Villikehrät | Vähänkyrön Eränkävijät | Ylihärmän Partiolaiset | Ähtärin Eräveikot