Pohjois-Pohjanmaan Partiopiiri/Historia

PartioWikistä
Versio hetkellä 12. maaliskuuta 2008 kello 16.59 – tehnyt Takku (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pohjois-Pohjanmaalla on partioitu kenties jo 1910-luvun alussa. Useatkin muistitiedot kertovat, että täällä olisi ollut jonkinlaista partion tapaista toimintaa jo ennen partioliikkeen kieltämistä Suomessa vuonna 1911. Varmasti tiedetään, että keväällä 1917 alkoi alueelle syntyä lippukuntia. Tuolloin tosin puhuttiin vielä "järjestöistä", lippukunta-termi tuli käyttöön vasta vuonna 1938.

Ensimmäiset Oulussa olivat suuri sekalippukunta Oulun Partiolaiset, jolla oli osastoja monissa kouluissa ja myös Oulun NMKY:ssä, sekä ruotsalaisen koulun yhteydessä toiminut Girlscoutföreniningen vid Svenska Mellanskolan i Uleåborg. Myöhemmin samana vuonna Oulun Partiolaiset otti nimekseen Oulun Valppaat. Marraskuun lopussa 1917 syntyi kolmas itsenäinen lippukunta, kun Oulun Metsänkävijät erosi Oulun Valppaista. Raahessa aloittivat keväällä 1917 Raahen Tytöt ja Raahen Sissipojat.

Näistä vuonna 1917 aloittaneista elävät edelleen Oulun Valppaat, Oulun Metsänkävijät ja NMKY:n partiopoikaosastosta syntynyt Pohjan Veikot sekä Raahen tyttöjen ja Sissipoikien yhdistyessä vuonna 1977 syntynyt Merituuli. Ruotsinkielinen partiotoiminta Oulussa hiipui 1960-luvun alkupuolella.

Alkuaikojen yhteispiiri

Pohjois-Pohjanmaan Partiopiirin alue 1927

Piiriä yritettiin ensimmäisen kerran perustaa Pohjois-Pohjanmaalle vuonna 1921, jolloin tavoitteena oli Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan käsittävä suuri piiri. Hanke kuitenkin kariutui Pohjois-Pohjanmaan osalta, ja tuolloin syntyikin vain Etelä-Pohjanmaan Partiopiiri.

Pohjois-Pohjanmaan Partiopiiri syntyi vasta toukokuussa 1927 Suomen Partioliiton päätöksellä yhdeksi Suomen yhdeksästä piiristä. Tuolloin piirin alue käsitti koko Pohjois-Suomen; Pohjois-Pohjanmaan lisäksi alueeseen kuuluivat myös Kainuu ja Lappi. Lippukuntia oli aluksi vain kahdeksan, Raahesta Tornioon.

Erillispiirien aika

Tyttö- ja poikalippukuntien muodostama yhteispiiri ehti toimia Pohjois-Pohjanmaalla vain viisi vuotta. Suomenkielisen partiokentän hajoaminen valtakunnallisella tasolla "ruskeisiin" ja "sinisiin" johti muutoksiin myös piirikentässä. Niinpä yhteinen Pohjois-Pohjanmaan Partiopiirikin hajosi vuonna 1932 ja uusiksi toimijoiksi nousivat Suomalaisen Partiopoikaliiton (SPPL) ja Suomalaisen Partiotyttöliiton (SPTL) ruskeat piirit. Myös sinisillä liitoilla oli omaa piiritoimintaa, mutta huomattavasti vähäisempää kuin ruskeilla.

Suomen Partiopoikajärjestön (SPJ) perustaminen vuonna 1941 ja Suomen Partiotyttöjärjestön (SPTJ) synty vuonna 1943 merkitsivät tämän hajaannuksen päättymistä, ja siniset ja ruskeat lippukunnat muodostivat taas yhteiset piirit. Poikapiiri muutti vuonna 1946 nimensä Pohjolan Piiriksi.

Aluemenetyksiä

Pohjoisten partiopiireien alue 1947-1949

Piirien alueessa tapahtui merkittäviä muutoksia 1940-luvun lopulla, kun sen katsottiin olevan yhteyksien tehokkaan hoitamisen kannalta olevan aivan liian suuren. Vuonna 1947 muodostettiin Lapin Partiopoikapiiri ja vuonna 1948 Kainuun Partiopoikapiiri. Tyttöjen puolella Kainuun Piiri syntyi vuonna 1947 ja Lapin piiri vuonna 1949. Poikapiirin nimi muutettiin vuonna 1970 Pohjois-Pohjanmaan Partiopoikapiiriksi.

Jälleen yhteispiiriksi

1970-luvun alussa poika- ja tyttöpiirin yhteistyö tiivistyi. Kun yhteispiiri Pohjois-Pohjanmaan Partiopiiri ry perustettiin 20.3.1976, oli historialla osansa annettavanaan uudelle yhteispiiritoiminnalle – perinteistä nimeä myöten.

Pohjois-Pohjanmaan Partiopiiri 1980-2007

Lopulliset rajansa piiri sai, kun sen eteläisimmän osan, Kalajokilaakson, lippukunnat liitettiin vuonna 1980 perustettuun Keski-Pohjanmaan piiriin.

Piirikeskuksena Oulu

Partiopoikapiirin johto on koko ajan toiminut Oulusta käsin, mutta tyttöpiirin johto oli vuodet 1940-1945 Kemissä ja vuodet 1957-1969 Raahessa. Yhteisen Pohjois-Pohjanmaan Partiopiirin johto on sen kummassakin vaiheessa sijainnut koko ajan Oulussa.

Poikapiiri vuokrasi vuonna 1966 tukikohdakseen vaatimattoman toimistotilan Oulun Asemakadulta. Tyttöpiiri tuli jakamaan tiloja vuonna 1969 piirijohdon siirryttyä taas Ouluun.

Asemakadulta muutettiin muutaman vuoden kuluttua Mäkelininkadulle edelleen vuokratiloihin ja vuonna 1977 uskallettiin Partiosäätiön Neuvottelukunnan huomattavalla tuella ostaa oma toimistohuoneisto, sekin Mäkelininkadulla. Vuonna 1980 muutettiin suurempiin tiloihin Koulukatu 13:een.

Piirin perustama Partiokauppa Kieppi tarvitsi kunnon myymälätilat, ja niinpä piiri luopui Koulukatu 13:sta ja osti vuonna 1991 viereisestä korttelista Koulukatu 9:stä myymälätilan, jonka yhteydessä oli myös pieni toimistotila.

Näistä tiloista muuttivat niin piiri kuin Kieppikin Kolmikulman tiloihin vuonna 2000. Nämä tilat jäivät piirin viimeisiksi.

Piirilehti Pohjolan Totto

Partiopoikapiiri alkoi vuonna 1937 julkaista vaatimatonta monistettua kiertokirjettä, jolle annettiin nimeksi Pohjolan Totto. Totto on siitä lähtien ilmestynyt 419 kertaa, niistä painoasuisena lehtenä 236 kertaa vuodesta 1964 lähtien. Tyttöpiiri tuli myöhemmin mukaan lehden toiseksi julkaisijaksi. Lehti lopetettiin vuoden 2005 lopussa ja piiri alkoi yhdessä Etelä-Pohjanmaan Partiolaisten ja Keski-Pohjanmaan Partiolaisten kanssa julkaista yhteistä piirilehteä, Pohjan Puhuri.

Lähteet