Soutaminen

PartioWikistä
Versio hetkellä 9. heinäkuuta 2014 kello 23.00 – tehnyt Jysky (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vartio saapumassa soutuveneellä vesihaikin yörastille

Soutu on vesilläliikkumista airon avulla. Melomisessa käytettävästä melasta poiketen airo, jolla alusta soudetaan, tuetaan aluksen hankaimeen. Airo toimii siis vipuna veden ja soutajan välillä.

Perinteisesti soudettaessa istutaan selkä menosuuntaan päin ja pitkillä tasaisilla liikesarjoilla soudetaan venettä eteenpäin. Eteenpäin vievä voima välittyy airoa itseä kohti vedettäessä ja soutuliikettä kutsutaankin vedoksi. Soutajan rintamasuuntaan venettä liikuttavaa soutamista kutsutaan huopaamiseksi. Tällöin voima välittyy airoa itsestä poispäin työnnettäessä.

Pienissä soutuveneissä soutajalla on yleensä pariairot, eli veneen eri puolen airot eri käsissä. Tällöin soutaja voi ohjata alusta eri puoleten vetojen voimakkuutta säätämällä. Useamman soutajan aluksissa soutaja voi käyttää vain yhtä airoa tai samaa airoa saattaa käyttää useampikin soutaja.

Airo

Airo on soudettaessa käytettävä vipu. Airon toisessa päässä on kädensija, pyyry. Hankaimen ja pyyryn välinen paksu osuus on nimeltään ponsi. Airon veteen laitettavassa päässä on leveä osa, lapa.

Hankain

Hankain on osa, joka toimii soudettaessa airon tukipisteenä. Perinteisesti hankaimena on voinut toimia veneen laidassa oleva syvennys, tullat eli reunalistassa oleva tappipari tai oksanhanka ja vitsaslenkki. Nykyisin souteveneissä on yleensä kolo erillisen hankaimen kiinnittämiseksi. Merihankaimeksi kutsataan erillistä haarukkaa, jossa airo lepää vapaasti. Airoon kiinnitettyä haarukkaan kutsutaan järvihankaimeksi.

Soutualukset

Soutuveneen liikuttamiseen tarvitaan airot ja sopivat hankaimet. Aluksen kiinnittämiseen on hyvä aluksessa olla köysi ja tarvittessa ankkuri varusteineen, esimerkiksi kirkkoveneellä luonnonrantaan kiinnityttäessä. Turvavarusteena tulee veneessä olla äyskäri sekä jokaiselle henkilölle pelastusliivit tai kelluntaliivit. Hämärällä ja pimeällä liikuttaessa soutuveneessä pitää olla myös valaisin.

Soutuvene

Perinteisessä suomalaisessa soutuveneessä yksi soutaja käyttää yhtä airoparia, niin että eri puolten airot tulee eri käsille. Useissa malleissa on kaksi paikkaa airoparille, niin että venettä voidaan soutaa keskituhdolta ja keulasta. Tällaiset veneet on tavallisia kesämökeillä ja niitä on usein myös partiokämpillä ja kulkuvälineitä saarella olevalle leiripaikalle. Avonaisessa veneessä on helppo kuljettaa lyhyitä matkoja niin matkustajia kuin tavaroitakin.

Kirkkovene

Kirkkoveneessä jokaisella soutajalla on oma aironsa ja airoparin soutajat istuvat veneessä vierekkäin. Nykyaikaisissa kilpakirkkoveneissä airopareja on seitsemän. Kirkkovenevaelluksella suuri porukka kulkee luonnonmukaisesti samassa veneessä yhdessä koossa. Kirkkovenesoutua harjoitetaan usein myös suuremmilla kesäleireillä.

Muita soudettavia aluksia

Muunlaisia soutualuksia ovat mm. yhdellä airolla seisten soudettavat Venetsialaiset gondolit, vanhat kaleerilaivat, joissa yhtä airoa souti useampi soutaja sekä erilaiset kapeat liukuvapenkkiset kilpasoutuveneet. Myös partiokäyttöön Suomessa suunniteltu Scout 430-jolla tehtiin soudettavaksi.

Majavanhäntä

Majavanhäntämerkki

Soutamalla voi suorittaa Majavanhäntä-kaukoretkimerkin.

Soututapahtumia

Perinteisesti partiotaitokilpailut Leon Lenkki ja Hilkan Kilpa edetään soutuvenein viiden vuoden välein Kangasalla järjestettävissä kilpailuissa.

Sulkavan soudut on suuri kuntosoututapahtuma.


Katso myös

Melominen