Ero sivun ”Turun Eränkävijät” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
Tekstin korvaus – ”<br>” muotoon ”<br />”
p (fix)
p (Tekstin korvaus – ”<br>” muotoon ”<br />”)
(10 välissä olevaa versiota 8 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 2: Rivi 2:
|nimi=Turun Eränkävijät
|nimi=Turun Eränkävijät
|perustettu=1935
|perustettu=1935
|perustettu_pvm=
|jäsenmäärä=
|jäsenmäärä=
|lyhenne=TEK
|lyhenne=TEK
|sisarlippukunta=Toivon Erätytöt
|sisarlippukunta=Toivon Erätytöt
|toiminta-alue=Turku
|toiminta-alue=Turku
|piiri=Varsinais-Suomen Partiopiiri
|piiri=Lounais-Suomen Partiopiiri
|alue=Kaakkois-Turku
|alue=Kaakkois-Turku
|taustayhteisö=Toivo II
|taustayhteisö=Toivo II
|kolo=Kaskenkatu 16
|kolo=Kaskenkatu 16
|leirialue=Varvsholm
|leirialue=[[Turun Eränkavijät/Varvsholm|Varvisholm]]
|paitakuvaus=Ruskea
|paitakuvaus=Ruskea
<!--|paitakuva=[[Kuva:kuvannimi.gif]]-->
|huivikuvaus=vihreä, kelta-valkoinen reunanauha
|huivikuvaus=vihreä, kelta-valkoinen reunanauha
<!--|huivikuva=[[Kuva:kuvannimi.gif]]-->
|tunnuskuvaus=
<!--|tunnuskuva=[[Kuva:kuvannimi.gif]]-->
|lippukuvaus=
<!--|lippukuva=[[Kuva:kuvannimi.gif]]-->
<!-- Kotisivut -->
|www=http://www.lpk.partio.fi/v-sp/tek/
|www=http://www.lpk.partio.fi/v-sp/tek/
|www-text=http://www.lpk.partio.fi/v-sp/tek/
}}
}}
 
'''Turun Eränkävijät''' on vuonna [[1935]] perustettu [[poikalippukunta]].
'''Turun Eränkävijät''' on perustettu vuonna [[1935]].


==Historiaa==
==Historiaa==
Turun Eränkävijät perustettin kesällä 1935 Raittiusyhdistys Toivo II:n poikalippukunnaksi Pansion Koivuluodossa. Nimi oli tuolloin ''Toivon Eränkävijät''. Samana syksynä perustettiin sisarlippukunta [[Toivon Erätytöt]], jonka kanssa yhteistyö on ollut tiivistä aina näihin päiviin saakka.
===Alkuvuodet===
Turun Eränkävijät perustettiin kesällä 1935 Raittiusyhdistys Toivo II:n poikalippukunnaksi Pansion Koivuluodossa. Nimi oli tuolloin ''Toivon Eränkävijät''. Samana syksynä perustettiin sisarlippukunta [[Toivon Erätytöt]], jonka kanssa yhteistyö on ollut tiivistä aina näihin päiviin saakka.


Alkuvuosina toiminta koostui mm. [[retki|retkistä]], [[suunnistus|suunnistuksesta]], ilmakivääriammunasta, kasvitarhan hoidosta ja [[hiihto|hiihtämisestä]]. Ennen talvisodan syttymistä Eränkävijät voitti toimintakilpailu ”[[Matin jousi|Matin jousen]]” ollen useasti piirin paras ja [[1937]] jopa Suomen aktiivisin [[poikalippukunta|partiopoikalippukunta]].
Alkuvuosina toiminta koostui mm. [[retki|retkistä]], [[suunnistus|suunnistuksesta]], ilmakivääriammunnasta, kasvitarhan hoidosta ja [[hiihto|hiihtämisestä]]. Ennen talvisodan syttymistä Eränkävijät voitti toimintakilpailu ”[[Matin jousi|Matin jousen]]” ollen useasti piirin paras ja [[1937]] jopa Suomen aktiivisin [[poikalippukunta|partiopoikalippukunta]].


Sotavuosien jälkeenkin toiminta jatkui noususuuntaisena. Vuodesta [[1950]] lähtien leiri- ja retkisaarena on ollut [[Turun Eränkavijät/Varvsholm|Varvisholma]] Kakskerran eteläpuolella. Lapinvaelluksia [[lippukunta]] on järjestänyt kesän [[1959]] Saariselän [[vaellus|vaelluksesta]] lähtien.
Alkuvuodet lippukuntaa johti sen perustaja ''Aarne ”Poppi” Räisänen''. Ensimmäisten kolmen vuosikymmenen toinen merkittävä nimi oli ''Aili Sarvanto'', jonka johdossa kolkkapoikatoiminta pyöri aina 1960-luvun lopulle saakka. Aili oli ensimmäinen nainen, joka suoritti Suomessa järjestetyn [[Gilwell-kurssi]]n. Kurssin oli numero 6 vuonna [[1936]]<ref>[[Partiojohtajakoulutus Suomessa 1927-1997]]</ref>.


==Aarne Räisänen ja Aili Sarvanto==
===Sotavuosien jälkeen===
Alkuvuodet lippukuntaa johti sen perustaja ''Aarne ”Poppi” Räisänen''. Ensimmäisten kolmen vuosikymmenen toinen merkittävä nimi oli Suomen ensimmäinen [[Ko-Gi|Ko-Gi-kurssin]] suorittanut nainen ''Aili Sarvanto'', jonka johdossa kolkkapoikatoiminta pyöri aina 1960-luvun lopulle saakka.
Sotavuosien jälkeenkin toiminta jatkui noususuuntaisena. Vuodesta [[1950]] lähtien leiri- ja retkisaarena on ollut [[Turun Eränkavijät/Varvsholm|Varvisholm]] Kakskerran eteläpuolella. Lapinvaelluksia lippukunta on järjestänyt kesän [[1959]] Saariselän [[vaellus|vaelluksesta]] lähtien.


==Lipunnosto 50-luvulla==
Yhteiskunnan politikoitumisen aika 1960–70-lukujen taitteessa lamautti myös eränkävijätoiminnan. Vain 1980-luvun lippukunnanjohtaja ja 1990-luvun piirinjohtaja ''Heikki "Hessu" Heilän'' johtama Ahma-vartio toimi tuon kriisiajan yli. 1970-luvun alun jälkeen toiminta lähtikin uuteen kukoistukseen. Seuraavan vuosikymmenen alussa kokeiltiin myös [[meripartio]]toimintaa a/y Ailin kanssa.
Yhteiskunnan politikoitumisen aika 1960-70 -lukujen taitteessa lamautti myös eränkävijätoiminnan. Vain 1980-luvun lippukunnanjohtaja ja 1990-luvun piirinjohtaja ''Heikki "Hessu" Heilän'' johtama Ahma-vartio toimi tuon kriisiajan yli. 1970-luvun alun jälkeen toiminta lähtikin uuteen kukoistukseen. Seuraavan vuosikymmenen alussa kokeiltiin myös [[meripartio]]toimintaa a/y Ailin kanssa.


Lippukunnan täyttäessä 40 vuotta alkoi ilmestyä lippukunnan jäsenlehti '''Rinkka'''. Hienoa lehteä ovat vuosien varrella toimittaneet mm. kompostimestari ''Jukka Lindroos'', toiminnanjohtaja ''Nils "Nipa" Grönberg'', päätoimittaja ''Pauli Aalto-Setälä'' ja valokuvaaja ''Roni Lehti''. Viisi vuotta myöhemmin rinnalla alkoi ilmestyä tiedotuslehti Sivutasku.
==Toiminta ja osastot==
Turun Eränkävijöissä toimintaa pojille tarjoavat [[sudenpentuosasto]], [[vartio-osasto]] ja [[vaeltajaosasto]].  


==Aamutee leirillä==
Tällä hetkellä lippukunnassa toimii kaksi [[vartio]]ta - Ahma ja Karhu. Vartioiden nimissä noudatamme perinteistä linjaa. Muita aikojen saatossa käytettyjä nimiä ovat esim. Pöllö, Kettu ja Susi. Siis mitkään halipuudelit tai sikapossulit eivät oviamme kolkuttele. Poikamainen meininki sävyttää muutenkin ilmapiiriämme.<br />
Nousuhuumassa monille johtajille jäi aikaa suuremmillekkin hankkeille. Mm. ''Pekka "Peku" Lindroos'' on muonittanut useat suurleirit, kuten [[Satahanka|Satahankoja]] ja [[Tervas]] -90:n. Pitkäaikaisin lippukunnanjohtajamme (v. 1967-93 kolmeen eri otteeseen) ''Markku "Wiki" Raaska'' oli Tervaksen kuljetuspäällikkö.
Koloiltojen ohjelmaan kuuluu remeltämisen lisäksi kosolti [[:Luokka:Solmut|solmuilua]], [[ensiapu]]opetusta, erä- ja retkitaitojen opettelua ynnä muuta [[partioaate|partioaatteen]] ilmentymää. Ulkoiluaktiviteetteja viikonloppuretkineen vartiotoiminnan tasolla pyritään rohkaisemaan.


Ensimmäinen [[1936]] käyttöön otettu [[Pyhä Yrjö]]-aiheinen lippumme kului siinämäärin puolessa vuosisadassa, että juhlavuonna [[1985]] ''Kaj Puumalainen'' suunnitteli uuden. Alkuvuosina kaulojamme koristivat sini-vihreät [[huivi]]t, jotka kuitenkin ajan myötä vaihtuivat tavallisiin sinisiin. Vuonna [[1991]] otettiin käyttöön pitkäaikaisen sihteerimme ''Juha "Stranttu" Strandénin'' suunnittelemat viher-kelta-valkoiset huivit. Samalla hän suunnitteli lippukunnallemme Pyhä Yrjö-aiheiset TEK:n ansiomerkit.
===Ahman huuto===
:''"Ahma on vahva,''
:''vahvempi kuin muut!"''


Toiminnassamme olemme noudattaneet erilaisia valtakunnallisia toimintaohjelmia sekä ns. [[eräohjelma]]a. Vuonna [[1998]] teimme kuitenkin oman toimintaohjelman ''”Eränkävijän kirjan”''. Jo vuosikymmenen alkuvuosina toteutettiin [[sudenpentu]]jen oma ohjelma.


Olemme kokoontuneet säännöllisesti kokouksiin Kaskenkatu 16:ssa Raittiusyhdistys Toivo II:n kerhohuoneistossa. Vuonna [[1961]] vanha "puutoippa" purettiin ja nykyinen tilamme valmistui seuraavana vuonna. Käynti Kupittaankadun puolelta.
Eränkävijöiden [[vartionjohtajaneuvosto|VJN-vartio]] on nimeltään Skunkki, jota se on ollut vuodesta [[1994]] lähtien. Kokouksia on noin kerran kuussa ja siellä käsitellään vartioiden asioita ja jutellaan asioita laidasta laitaan. Ajoittain toteutetaan vartionjohtajille erikoisohjelmaa retkien tai muiden tapahtumien merkeissä.


==Syksy on kisailun aikaa==  
 
==Perinteitä ja tapahtumia==  
Leppoisa kutsukisa ''Ritarikoe'' saa joka syksy suuren eränkävijäedustuksen. Myös piirin kisoissa käydään, kuten myös autosuunnistus- ja kaupungintuntemuskisoissa. Ehditään sitä vielä syksyllä patikoida ruskassakin. Kuitenkin syksyn kohokohta on lähes 100 eränkävijää ja erätyttöä mukaansa houkutteleva ''Maastomarras'' Sauvon Ahtelassa.
Leppoisa kutsukisa ''Ritarikoe'' saa joka syksy suuren eränkävijäedustuksen. Myös piirin kisoissa käydään, kuten myös autosuunnistus- ja kaupungintuntemuskisoissa. Ehditään sitä vielä syksyllä patikoida ruskassakin. Kuitenkin syksyn kohokohta on lähes 100 eränkävijää ja erätyttöä mukaansa houkutteleva ''Maastomarras'' Sauvon Ahtelassa.


Joulujuhlat päättävät aina vuotemme perinteikkään tunnelmaillisesti. Mantelia on riisipuurosta jahdattu viimevuosina Ruissalon Honkapirtillä.
Itsenäisyyspäiväpippaloista on jo muodostunut yhteistraditio sisarlippukuntamme Toivon Erätyttöjen kanssa. Siihen sisältyy yöretki kololle 5.-6.12, itsenäisyyspäivänaamun lipunnosto ja sitä seuraava brunssi kololla.
 
Sudarit käyvät viikonlopun mittaisella kevätretkellään huhtikuisin. Vanhemmalle väelle on toukokuussa rentouttava kevätrieha. Keväisin on myös perinteinen lupauskirkko Tuomiokirkon Tarkk'ampujakappelissa sekä [[Varsinais-Suomen Partiopiiri/Kevätparaati|VS-P:n kevätparaati]].
 
Vuoden kohokohta on noin viikon mittainen kesäleiri. [[1999]] vaellettiin Saariselällä, [[1998]] polkupyöräiltiin Ahvenanmaalla. Ensi kesänä pidämme kesän [[2000]] tapaan leirimme pysytellen rauhallisesti yhdessä luonnonkauniissa leirimaastossa koko viikon.
 
Kaiken tämän lisäksi on jatkuvasti lukuisia pienempiä kokoontumisa, sekä vartioiden ja vaeltajien omia retkiä sekä muita tempauksia.
 
==Liity!!!==
 
Varsinainen rekrytointi tapahtuu syksyisin, mutta kukaan ei estä sinua tulemasta toimintaan mukaan vaikka juuri tänään!


Ota siis suunnaksesi Kaskenkatu 16. Sisäänkäyntimme sijaitsee Kupittaankadun puolella.
Joulujuhlat päättävät aina vuotemme perinteikkään tunnelmallisesti. Mantelia on riisipuurosta jahdattu viimevuosina Ruissalon Honkapirtillä.


==Vartiot==
Sudenpennut käyvät viikonlopun mittaisella kevätretkellään huhtikuisin. Vanhemmalle väelle on toukokuussa rentouttava kevätrieha. Keväisin on myös perinteinen lupauskirkko Tuomiokirkon Tarkk'ampujakappelissa sekä [[Varsinais-Suomen Partiopiiri/Kevätparaati|V-SP:n kevätparaati]].


[[Vartio-osasto]] on toiminnallisesti Turun Eränkävijöiden elämän ydin ja tulevaisuus. 10-15 vuotiaat pojankoltiaiset rymyävät vartiokokouksissaan yleensä kerran viikossa. Koloiltojen ohjelmaan kuuluu remeltämisen lisäksi myös kosolti [[:Luokka:Solmut|solmuilua]], [[ensiapu]]opetusta, erä- ja retkitaitojen opettelua ynnä muuta [[partioaate|partioaatteen]] ilmentymää. Yritämme parhaan kykymme mukaan myös toteuttaa "Partio ei ole toinen koulu" - ideologiaa, eli ulkoiluaktiviteetteja viikonloppuretkineen myös vartiotoiminnan tasolla pyritään rohkaisemaan.
Vuoden kohokohta on noin viikon mittainen kesäleiri.<br />
[[1999]] vaellettiin Saariselällä, [[1998]] polkupyöräilttiin Ahvenanmaalla. Suunnitelmissa on kesällä [[2007]] pitää kesän [[2000]] tapaan leiri pysytellen rauhallisesti yhdessä luonnonkauniissa leirimaastossa koko viikon.


Tällähetkellä lippukunnassa toimii kaksi [[vartio]]ta - Ahma ja Karhu. Vartioiden nimissä noudatamme perinteistä linjaa. Muita aikojen saatossa käytetyyjä nimiä ovat esim. Pöllö, Kettu ja Susi. Siis mitkään halipuudelit tai sikapossulit eivät oviamme kolkuttele. Poikamainen meininki sävyttää muutenkin ilmapiiriämme. Vartiot huhuilevat omia huutojaan niin koloilloissa kuin ihmisten ilmoillakin.
Kaiken tämän lisäksi on jatkuvasti lukuisia pienempiä kokoontumisia, sekä vartioiden ja vaeltajien omia retkiä sekä muita tempauksia.


Vartioiden toiminnasta ruohonjuuritasolla vastaavat [[vartionjohtaja]]t, jotka ovat yleensä 14-16 - vuotiaita nuorukaisia. Vartiojärjestelmässä on näille ns. vertaisjohtajille annettu erittäin paljon vastuuta niin kouluttamisessa kuin järjestyksen ja turvallisuudenkin takaamisessa.
==Lippukuntalehti==
Vuonna [[1975]] lippukunnan täyttäessä 40 vuotta alkoi ilmestyä lippukunnan jäsenlehti '''Rinkka'''. Hienoa lehteä ovat vuosien varrella toimittaneet mm. kompostimestari ''Jukka Lindroos'', toiminnanjohtaja ''Nils "Nipa" Grönberg'', päätoimittaja ''Pauli Aalto-Setälä'' ja valokuvaaja ''Roni Lehti''. Viisi vuotta myöhemmin rinnalla alkoi ilmestyä tiedotuslehti Sivutasku.


Vartioiden toiminnan arkea ja ongelmia puidaan elimessä nimeltä [[vartionjohtajaneuvosto]] eli VJN. VJN:n kutsuu aika ajoin koolle lippukunnan vartiotoiminnasta vastaava partiojohtaja eli [[Sampo]]. Eränkävijöiden VJN-vartio on nimeltään Skunkki, jota se on ollut vuodesa [[1994]] lähtien. Kokouksia on noin kerran kuussa ja siellä käsitellään vartioiden asioita ja jutellaan sekavia sekä tiätty juodaan kaffet (hehheh) ja syödään pullaa. Ajoittain toteutetaan vartionjohtajille erikoisohjelmaa retkien tai muiden tapahtumien merkeissä. Mainitsemisen arvoinen on mm. itsenäisyyspäiväpippalot, joka on jo muodostunut yhteistraditioksi sisarlippukuntamme Toivon Erätyttöjen kanssa. Siihen sisältyy yöretki kololle 5.-6.12, itsenäisyyspäivänaamun lipunnosto ja sitä seuraava brunssi [[kolo]]lla.
==Lähteet==
 
<references/>
===Ahman huuto===
:''"Ahma on vahva,''
:''vahvempi kuin muut!"''
===Karhun huuto===
:''"Karhu - täyttä ainetta!"''


{{Varsinais-Suomen Partiopiirin lippukunnat}}
{{Lounais-Suomen Partiopiiri}}
Evästeet auttavat palvelujemme toteuttamisessa. Käyttämällä palvelujamme hyväksyt evästeiden käytön.

Navigointivalikko