Satahanka
Satahanka on 4-6 vuoden välein järjestettävä meripartioleiri. Leiri on ensisijaisesti tarkoitettu meripartiolaisille, mutta usein tervetulleita ovat myös muut lippukunnat. Esimerkiksi vesitoimintaa kuten melontaa, untia tai pelastustoimintaa vesillä harrastavat lippukunnat tai meripartiolippukunniksi aikovat ovat lämpimästi tervetulleita.
Leiripaikka ja -ohjelma vaihtelevat leirikohtaisesti. Ohjelmaan otetaan usein vaikutteita kulloinkin vallitsevasta ohjelmapainotuksesta, esimerkkinä vuoden 2013 ohjelmapainotus Villinä veteen.
Satahanka on tarkoitettu tarpojaikäisille sekä sitä vanhemmille.
Kansainvälisyys
Satahanka on kansainvälinen leiri. Ulkomaalaiset vieraat ovat erittäin tervetulleita leireille, ja erityisen mukavaa on mikäli vieraat tuovat oman lippukuntansa veneen mukanaan. Ulkomaalaiset vieraat osallistuvat leirin ohjemaan sekä sen tekemiseen. Lisäksi ulkomaalaisille vieraille järjestetään omaa ohjelmaa, jonka kautta paikallista kulttuuria tehdään heille tutuksi. Ohjelma vaihtelee leiristä toiseen.
Ohjelma
Satahangalla purjehditaan köliveneillä ja jollilla. Satahangan ohelmassa on myös hauskapitoa ja oppimista rannan tuntumassa sekä rannassa: uintia, pelastustoimintaa vesillä sekä melontaa. Satahangan ohjelmassa on toimintaa myös maalla. Maaohjelmassa saattaa olla esimerkiksi veneen moottorin huoltoa tai askartelua merimieshengessä. Satahangalla on myös johtajakahvila ja vaeltajaikäisille sekä aikuisille on omaa ohjelmaa. Joillakin leireillä on ollut myös haikki. Ohjelma vaihtelee leiristä toiseen.
Lippukuntien rooli Satahangalla
Leirin ohjelmassa pääosassa ovat lippukuntien partioalukset, joten lippukuntien päätöksellä lähteä leirille ja tuoda lippukunnan vene leirille on onnistumisen kannalta suurensuuri merkitys. Partioaluksia tarvitaan Satahangan ohjelman toteutukseen paljon. Varsinkin meripartiolippukunnissa toimintaa joudutaan suunnittelemaan jo lippukuntatasolla useita vuosia eteenpäin, ja siksipä Satahanka kannattaa laittaa lippukunnan pitkän tähtäimen kalentereihin hyvissä ajoin.
Aluksen miehistö näkee leirin parhaat puolet. Jokaisen lippukunnan vene on myös leirillä koti, jossa on veneen omat säännöt ja tomintatavat. Leiri tarjoaa partioaluksille hyvän sataman ja mahdollisuudet veneen huoltoon leirin aikana. Leiri tarjoaa venekunnille myös valmista ohjelmaa veneissä tapahtuvaan toimintaan veneen miehistön näkemyksiä kuunnellen.
Satahanka on järjestetty vuodesta 1955 ja vuoden 2018 leiri on järjestyksessä 13. Satahankojen perinneketju on maailmanlaajuisestikin harvinaisen pitkä.
Satahanka-leirit
Vuosi | Nro | Paikka | Leirinjohtaja |
---|---|---|---|
1955 | I | Parainen, Musfinnö | Rafael "Raffu" Helanko |
1960 | II | Helsinki, Itä-Villinki | Lauri "Lapa" Winter |
1968 | III | Rymättylä, Pähkinäinen | Heikki "Jäski" Jääskeläinen |
1973 | IV | Ahvenanmaa, Föglö, Bänö-ö | Aarno "Imppa" Stauffer |
1978 | V | Saimaa, Kyläniemi | Matti Valtonen |
1982 | VI | Parainen, Öjn-saari | Antero "Hakle" Hagelberg |
1987 | VII | Rauma, Pihlus | Pentti "Pena" Ajanko |
1992 | VIII | Saimaa, Kerimäki, Paasivesi | Jouni Koistinen |
1998 | IX | Ahvenanmaa, Bomarsund | Kari "Puni" Kiesiläinen |
2002 | X | Hanko, Syndalen | Mika Runsten |
2008 | XI | Sauvo, Ahtela | Jouni Riihelä |
2013 | XII | Kustavi, Lootholma | Katja "Kike" Auvinen |
2018 | XIII | Loviisa, Rönnäs | Aino Pohjanvirta ja Viljami Hätönen |
2020 (2021), peruttiin | XIV | Ville Sahlström ja Helena Siivonen | |
2025 | XIV | Karl "Kalle" Lövgren ja Veera Tuominen |
Suomen valtakunnalliset partiotapahtumat
Karelia (1979) | Miilu (1985) | Tervas (1990) | Loisto (1996) | Tarus (2004) | Kilke (2010) | Roihu (2016) | Kajo (2022)
Suurjuhla 1990 | Oikea polku - oikea avain (1994) | Suurjuhla 2000 | Suurjuhla 2007 | Suurjuhla 2014
I | II | III | IV | V | VI | VII | VIII | IX | X | XI | XII | XIII | XIV