Anonyymi

Ero sivun ”Lakeuden Vartijat” versioiden välillä

PartioWikistä
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus
 
(42 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 8: Rivi 8:
|perustettu_pvm=31. lokakuuta
|perustettu_pvm=31. lokakuuta
|lakkautettu=
|lakkautettu=
|jäsenmäärä=42
|jäsenmäärä= 61 4/2020
|lyhenne=LaVa
|lyhenne=LaVa
|kieli=suomi
|veljeslippukunta=
|veljeslippukunta=
|sisarlippukunta=
|sisarlippukunta=


<!-- Alue -->
 


|toiminta-alue=Jalasjärvi
|toiminta-alue=Jalasjärvi
|piiri=Pohjanmaan Partiolaiset
|piiri=Pohjanmaan Partiolaiset
|alue=
|alue=Priima
|aluejärjestö=
|aluejärjestö=
|ryhmittymä=
|ryhmittymä=
Rivi 24: Rivi 25:
<!-- Toimipaikat -->
<!-- Toimipaikat -->


|kolo=Kaunismäen pappilan pihatupa
|kolo=Seurakunnan alakerta
|kämppä=Umpimähkä ja Metsävaara
|kämppä=Umpimähkä ja Metsävaara
|leirialue=
|leirialue=
Rivi 43: Rivi 44:


<!-- Kotisivut -->
<!-- Kotisivut -->
|www=http://lakeudenvartijatry.spaces.live.com/
|www=http://www.lakeudenvartijat.fi/
|www-text=http://lakeudenvartijatry.spaces.live.com/
}}
}}


==Historia==
==Historia==
Lippukunta toimii Jalasjärven kunnassa ja se on perustettu [[31. lokakuuta]] [[1946]] (tosin toimintaa on ollut jo vuonna 1944 ja ensimmäinen partiolupauksenanto -tilaisuus on pidetty jo vuonna 1945).
Lippukunta toimii Jalasjärven kunnassa ja se on perustettu [[31. lokakuuta]] [[1946]] (tosin toimintaa on ollut jo vuonna 1944 ja ensimmäinen lupauksenantotilaisuus on pidetty jo vuonna 1945).
Etelästä päin tultaessa Jalasjärvi on ensimmäinen pitäjä, jossa on tasaista lakeutta, mistä johtuu lippukunnan nimi Lakeuden Vartijat. Pitäjän nykyinen tunnuslausekin on Jalasjärvi - Pohjanmaan Portti. Tätä kuvaa lippukunnan huutokin, joka on Pirkko Teräksen käsialaa:  
Etelästä päin tultaessa Jalasjärvi on ensimmäinen pitäjä, jossa on tasaista lakeutta, mistä johtuu lippukunnan nimi Lakeuden Vartijat. Pitäjän nykyinen tunnuslausekin on Jalasjärvi - Pohjanmaan Portti. Tätä kuvaa lippukunnan huutokin, joka on Pirkko Teräksen käsialaa:  
:''"Ei mäkiä, ei kukkulaa, vaan lakiaa niin avaraa. Jalasjärviä komiaa, Lakeuren Vartijat mainostaa. HEI - HEI - HEI!"''
:''"Ei mäkiä, ei kukkulaa, vaan lakiaa niin avaraa. Jalasjärviä komiaa, Lakeuren Vartijat mainostaa. HEI - HEI - HEI!"''


Opettajat Virve ''"Pepe"'' Vierikko o.s. Ketonen ja Lea ''"Lulu"'' Mäki-Kivistö o.s. Koivisto aloittivat partiotoiminnan Jalasjärvellä, kirkonkylässä ja Jokipiin taajamassa. Alussa Jokipiissä toimivat partiolaiset olivat Metsävaaran Sissejä, kirkolla oli Lakeuden Lapsia ja Jalasjärven Sinisiskoja. Kun toiminta vakiintui ja yhdistyi lippukunnan nimeksi tuli nykyinen Lakeuden Vartijat. Myöhemmin toimintaa on ollut myös Koskuella.  
Opettajat Virve ''"Pepe"'' Vierikko o.s. Ketonen ja Lea ''"Lulu"'' Mäki-Kivistö o.s. Koivisto aloittivat partiotoiminnan Jalasjärvellä, kirkonkylässä ja Jokipiin taajamassa. Alussa Jokipiissä toimivat partiolaiset olivat Metsävaaran Sissejä, kirkolla oli Lakeuden Lapsia ja Jalasjärven Sinisiskoja. Kun toiminta vakiintui ja yhdistyi lippukunnan nimeksi tuli nykyinen Lakeuden Vartijat. Myöhemmin toimintaa on ollut myös Koskuella.  
Lippukunta on ollut olemassa olonsa ensimmäiset 50 vuotta [[tyttölippukunta]], paitsi sisupartiolaiset (vammaispartiolaiset), joissa oli molempia sukupuolia. 1990 -luvulla lippukunta muuttui sekalippukunnaksi yhdistettyään toimintansa toisen jalasjärveläisen lippukunnan Kotkat ry:n kanssa.
Lippukunta on ollut olemassa olonsa ensimmäiset 50 vuotta [[tyttölippukunta]], paitsi sisupartiolaiset (vammaispartiolaiset), joissa oli molempia sukupuolia. Lippukunta muuttui sekalippukunnaksi yhdistettyään toimintansa toisen jalasjärveläisen lippukunnan Kotkat ry:n kanssa vuonna 1988.


==Toiminta==
==Toiminta - historiaa==
Lippukunnan toiminnassa on ollut erilaisia aktiivisuusjaksoja. Laajimmillaan toiminta oli 1970-80 luvuilla, jolloin lippukunnan johtohahmona toimi Pirkko ''"Pippuri"'' Teräs. Tuolloin jäsenmäärä oli pitkään 200 hengen tuntumassa. Tuolloin kehitettiin mm. seuraavia toimintaperinteitä:   
Lippukunnan toiminnassa on ollut erilaisia aktiivisuusjaksoja. Laajimmillaan toiminta oli 1970-80 luvuilla, jolloin lippukunnan johtohahmona toimi Pirkko ''"Pippuri"'' Teräs. Tuolloin jäsenmäärä oli pitkään 200 hengen tuntumassa. Tuolloin kehitettiin mm. seuraavia toimintaperinteitä:   
* ''VA-TO-KI'' - vuosittainen vartioiden välinen toimintakilpailu (vuodesta 1975),  
* ''VA-TO-KI'' - vuosittainen vartioiden välinen toimintakilpailu (vuodesta 1975),  
* ''Ympäri Ompun'' - partiotaitokisat jäsenille ja naapurilippukunnille (vuodesta 1976),  
* ''Ympäri Ompun'' - partiotaitokisat jäsenille ja naapurilippukunnille (vuodesta 1976) [[Kuva:YmpOmpX.jpg|thumb|''Ympäri Ompun -kisojen tunnus mukaelee kisakonseptin ideoineen Madonsyömät -vartion tunnusta. Kuvassa oleva tunnus kisojen 10 -vuotiskisoista. Tunnuksen piirsi pj Leena Teräs.'']] ,  
* ''Wappusembalot'' - Vappukarnevaalit (vuodesta 1976),
* ''Wappusembalot'' - Vappukarnevaalit (vuodesta 1976),
* ''Lucia'' - joulunäytelmä (v 1976),  
* ''Lucia'' - joulunäytelmä (v 1976),  
Rivi 69: Rivi 69:
* ''Pepen Pytty'' - kiertopalkinto aktiiviselle partiolaiselle (luovuttanut lippukunnan 40-vuotisjuhlassa vuonna 1986 perustaja ''"Pepe"'' Virve Vierikko), jne.  
* ''Pepen Pytty'' - kiertopalkinto aktiiviselle partiolaiselle (luovuttanut lippukunnan 40-vuotisjuhlassa vuonna 1986 perustaja ''"Pepe"'' Virve Vierikko), jne.  


Lippukunta on järjestänyt myös joitakin Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset ry:n tapahtumia, kuten syysmestaruuskisat ''Jalaskisa -81'', vuonna 1981 sekä talvimestaruuskisat ''Mähkän Mutkat'', vuonna 1987.  
Lippukunta on järjestänyt myös joitakin Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset ry:n tapahtumia, kuten syysmestaruuskisat ''Jalaskisa -81'' vuonna 1981 sekä talvimestaruuskisat ''Mähkän Mutkat'', vuonna 1987. (Lähde: Teräs -vartion arkisto)
(Lähde: Teräs -vartion arkisto)
 
[[Kuva:Jalaskisa81.jpg|thumb|''EPP:n syysmestaruuskisat Jalasjärvellä vuonna 1981. Tunnuksen suunnittelu pj Leena Teräs'']] [[Kuva:MahkanMutkat87.jpg|thumb|''EPP:n talvimestaruuskisat Jalasjärvellä vuonna 1987. Tunnuksen suunnittelu pj Leena Teräs'']]


Lakeuden Vartijat ry:n lippukunnanjohtajat:  
Lakeuden Vartijat ry:n lippukunnanjohtajat:  
Rivi 88: Rivi 89:
* Lea Rivasto (1982-83),  
* Lea Rivasto (1982-83),  
* Pirkko Teräs (1983-84),  
* Pirkko Teräs (1983-84),  
* Tiina Kentta (1984-?) jne.
* Tiina Kentta (1984-?)  
(Lähde Rämpijän Aviisi 3/86, Teräs -vartion arkisto)
(Lähde Rämpijän Aviisi 3/86, Teräs -vartion arkisto)
==Lakeuden Vartijat 2000-luvulla==
1990-luvulla lippukunnalla oli useita toimivia ryhmiä, ja lippukuntaleirejä järjestettiin säännöllisesti. Kantavana voimana oli lippukunnanjohtaja Tapio Alaniska.
2000-luvun alkupuolella lippukunnan toiminta jatkui pienimuotoisena, mutta sitkeänä. Koko ajan lippukunnassaa on toiminut 1-2 partiolaisten ryhmää ja muutamia aktiivisia aikuisia. Monista edellä kuvatuista toimintaperinteistä on jouduttu tinkimään, koska väki on vähentynyt. Rämpijän Aviisia ei ole ilmestynyt moneen vuoteen. Ympäri Ompun -kisat on järjestetty viime vuosina kahteen otteeseen. Perinteitä on pyritty pitämään yllä hiljaiselosta huolimatta. Vuosina 2004 ja 2008 lippukunnan vaeltaja- ja johtajaosasto teki partiomatkan Sveitsin Alpeille Kanderstegin partiokeskukseen. Myös vuosina 2014 ja 2019 käytiin Kanderstegissä koko lippukunnan voimin.
Syksyllä 2007 perustettiin sudenpentulauma Sudet ja vartio Hyeenat, joiden myötä toiminta on jälleen virinnyt. Lippukunnassa siirryttiin uuden partio-ohjelman mukaiseen toimintaan vuodenvaihteessa 2009. Syksyllä 2007 perustetun uuden piirimme Pohjanmaan Partiolaisten ensimmäisessä yhteisessä suurtapahtumassa Myötäpäivillä 26.-27.9.2009 sai ensiesityksen LaVa:n uusi lippukuntahuuto
''"Leviät on hartiat - Lakeuden Vartijat - HEI !"''
Kesällä 2009 järjestettiin yhteinen lippukuntaleiri ''"Lakeus -09 vesillä"'' Lakeuden Eräpartion kanssa. Leiri sai jatkoa kesällä 2010 nimellä "Lakeus II - Välke". Vuoden 2010 aikana lippukunta juhlisti Suomen Partiolaisten 100-vuotisjuhlavuotta myös osallistumalla valtakunnalliseen avaustempaukseen.
Viikottaisessa toiminnassa on maaliskuussa 2011 sudenpentulauma Sudet ja seikkailija- ja tarpojavartio Hyeenat, ja jäseniä on 39.
Kesällä -11 järjestetään ystävälippukunnan kanssa yhteinen vaellus "Lakeus III".
Vuonna 2020 LaVan toiminta on aktiivista ja jäseniä on hieman yli 70. Lippukunnan johtokolmikossa toimii: Antti Talvio, Kaisa Luoto ja Henna Saarenpää.


==Lippu==
==Lippu==
Pitkäaikainen lippukunnanjohtaja Pirkko Teräs käynnisti lippukunnan lipun hankinnan. Lipun suunnitteli partioheraldikko [[Kari Laurla|Kari K. Laurla]] lippukunnan ehdotuksen pohjalta keväällä 1977. [[Lippu]] on naulattu [[27. lokukuuta]] [[1977]] ja vihitty Jalasjärven kirkossa [[30. lokakuuta]] [[1977]].[[Kuva:LaVa lippu.gif|thumb|''Kuva LaVan lipun siunaustilaisuudesta 30.10.1977 Jalasjärven kirkossa. Lpkj Pippuri Teräs vasemmalla, oikealla vanhempainneuvoston edustajat Irma Heikkilä ja Antero Paananen. Kuva Teräs-vartion arkistosta'']]  
Pitkäaikainen lippukunnanjohtaja Pirkko Teräs käynnisti lippukunnan lipun hankinnan. Lipun suunnitteli partioheraldikko [[Kari Laurla|Kari K. Laurla]] lippukunnan ehdotuksen pohjalta keväällä 1977. [[Lippu]] on naulattu [[27. lokukuuta]] [[1977]] ja vihitty Jalasjärven kirkossa [[30. lokakuuta]] [[1977]].[[Kuva:LaVa lippu.jpg|thumb|''Kuva LaVan lipun siunaustilaisuudesta 30.10.1977 Jalasjärven kirkossa. Lpkj Pippuri Teräs vasemmalla, oikealla vanhempainneuvoston edustajat Irma Heikkilä ja Antero Paananen. Kuva Teräs-vartion arkistosta'']]  
Lipussa lippukenttä on jaettu kahtia horisonttiviivalla. Sininen osakenttä kuvaa taivasta ja valkoinen lumista lakeutta. Reenjalakset vastakkaisvärisinä ovat lakeuden vartijoina. Jalas tulee pitäjän nimestä Jalasjärvi. Jalaksista lähtevät koivunlehdet ovat kunnan vaakunasta.
Lipussa lippukenttä on jaettu kahtia horisonttiviivalla. Sininen osakenttä kuvaa taivasta ja valkoinen lumista lakeutta. Reenjalakset vastakkaisvärisinä ovat lakeuden vartijoina. Jalas tulee pitäjän nimestä Jalasjärvi. Jalaksista lähtevät koivunlehdet ovat kunnan vaakunasta.
Lipputanko on kaksiosainen koivutanko. Tangon nuppina on Suomen Partiotyttöjärjestön [[SPTJ]]:n apilakuvio.
Lipputanko on kaksiosainen koivutanko. Tangon nuppina on Suomen Partiotyttöjärjestön [[SPTJ]]:n apilakuvio.
Rivi 100: Rivi 116:
Huivin on suunnitellut pj [http://leenateras.net/ Leena Teräs] vuonna [[1981]] ja se on otettu käyttöön vuoden [[1982]] lupauksenantotilaisuudessa.
Huivin on suunnitellut pj [http://leenateras.net/ Leena Teräs] vuonna [[1981]] ja se on otettu käyttöön vuoden [[1982]] lupauksenantotilaisuudessa.
Huivin puoliskojen värit ovat sininen ja valkoinen. Huivin kärjessä on lippukuvio pystyasennossa, värit ovat vastakkaiset. [[Symboliikka]] on sama kuin lippukuviossa. Pystysuora keskisauma on kompassineula, joka kuvaa partioinnin oikeaa suuntaa.
Huivin puoliskojen värit ovat sininen ja valkoinen. Huivin kärjessä on lippukuvio pystyasennossa, värit ovat vastakkaiset. [[Symboliikka]] on sama kuin lippukuviossa. Pystysuora keskisauma on kompassineula, joka kuvaa partioinnin oikeaa suuntaa.
Lpk-huivin saavat partiolupauksen antaneet lippukuntalaiset lupauksenantotilaisuudessa. Kärkikuvion reunaan voi saada ns. "aktiivitupsuja", jotka hallitus myöntää. Sellaisen voi saada myös sudenpentu huiviinsa reippaasta toiminnasta. Sudenpentujen huivina käytetään lpk:ssa tavallista sinistä partiohuivia. Sen kärjessä on Sudenpää, jonka yläpuolelle tulevat vasemmalta oikealle vaihemerkit.
Lpk-huivin saavat partiolupauksen antaneet lippukuntalaiset lupauksenantotilaisuudessa. Kärkikuvion reunaan voi saada ns. "aktiivitupsuja", jotka hallitus myöntää. Sellaisen voi saada myös sudenpentu huiviinsa reippaasta toiminnasta. Sudenpentujen huivina käytetään lpk:ssa tavallista sinistä partiohuivia. Vanhan ohjelman aikana sudenpentuhuivin kärjessä oli sudenpää, jonka yläpuolelle tulivat vasemmalta oikealle vaihemerkit.
 
2000-luvulla uuden partio-ohjelman myötä ikäkausien pukeutumisohjeet ovat muuttuneet. LaVa:ssa on päätetty jatkaa sudenpentuhuivien ja aktiivisuustupsujen käyttöä. Lippukuntahuivin partiolainen saa sudenpentuvaiheen päätyttyä antaessaan seikkailijalupauksen.


==Partiomajat==
==Partiomajat==
===Umpimähkä===
===Umpimähkä===
Yksinkertainen ja tunnelmallinen metsäkämppä Kärjenmäessä. Majassa on tupa, parvi, keittonurkkaus puuhellalla, takka ja sauna. Pihassa kaivo ja nuotiopaikka. Matkaa majalle kertyy noin 6 km keskustasta.
Yksinkertainen ja tunnelmallinen metsäkämppä Kärjenmäessä. Umpimähkää ei lainata lpk:n ulkopuoliseen käyttöön.
 
Umpimähkää ei lainata lpk:n ulkopuoliseen käyttöön.


::Umpimähkän peruskivi muurattiin vuonna 1981. Oman majan rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, kun vuosikymmeniä lippukunnan käytössä olleen Korvajärven partiomajan vuokrasopimus päättyi. Maja rakennettiin talkoilla, mukana lippukunnan vanhempainneuvosto, Lions club ja Jalasjärven Poliisit. Aktiiveina: Timo Tukeva, Harri Keisala, Heli Tenkula, Mauno Kentta, Pirkko Väisälä, Pirkko Teräs, Veikko Ilomäki. Mähkä nimen keksi lpkj Lea Rivasto ja mähkän tunnuksen piirsi pj Pirjo-Marja Myllyniemi. (Lähde: Teräs -vartion arkisto)
::Umpimähkän peruskivi muurattiin vuonna 1981. Oman majan rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, kun vuosikymmeniä lippukunnan käytössä olleen Korvajärven partiomajan vuokrasopimus päättyi. Maja rakennettiin talkoilla, mukana lippukunnan vanhempainneuvosto, Lions club ja Jalasjärven Poliisit. Aktiiveina: Timo Tukeva, Harri Keisala, Heli Tenkula, Mauno Kentta, Pirkko Väisälä, Pirkko Teräs, Veikko Ilomäki. Mähkä nimen keksi lpkj Lea Rivasto ja mähkän tunnuksen piirsi pj Pirjo-Marja Myllyniemi. (Lähde: Teräs -vartion arkisto)


::: ''Umpimähkä tarkoittaa ulospäin elotonta tuhkakasaa, joka kätkee sisäänsä hehkuvan kekäleen. Sitä puhaltamalla tulen saa roihahtamaan uudelleen.''
:::[[Kuva:mahka.jpg]] ''Umpimähkä tarkoittaa ulospäin elotonta tuhkakasaa, joka kätkee sisäänsä hehkuvan kekäleen. Sitä puhaltamalla tulen saa roihahtamaan uudelleen.''


===Metsävaara===
===Metsävaara===
Majoistamme isompi ja varustellumpi. Metsävaarassa on olotilat, makuuhuone, keittonurkkaus, takka, sauna lämmitettävällä vesipadalla ja ullakko. Majoittautumaan mahtuu sekä alakertaan 6+10 henkilöä että ullakolle 10 henkilöä. Sähkövalot toimivat osassa huoneista, mutta lämmitys kokonaisuudessaan puilla. Pihassa nuotiopaikkoja. Vesi kannetaan 100m päässä sijaitsevasta lähteestä. Matkaa majalle noin 6 km keskustasta.
LaVa:n majoista isompi ja varustellumpi. Metsävaarassa on olotilat, makuutiloja, keittonurkkaus, takka, sauna lämmitettävällä vesipadalla ja ullakko. Majoittautumaan mahtuu sekä alakertaan 6+10 henkilöä että ullakolle noin 10 henkilöä. Lämmitys puilla. Pihassa nuotiopaikkoja. Vesi kannetaan 100m päässä sijaitsevasta lähteestä. Matkaa majalle noin 6 km keskustasta.


Metsävaarassa voivat retkeillä myös lippukunnan ulkopuoliset tahot. Tarkemmat tiedot saat lähettämällä tiedustelun osoitteeseen lakeudenvartijat(a)hotmail.com.
Metsävaarassa voivat retkeillä myös lippukunnan ulkopuoliset tahot. Tarkemmat tiedot saat lähettämällä tiedustelun osoitteeseen lakeudenvartijat(a)gmail.com.


==Lähteet==
==Lähteet==
<references/>
<references/>


2. Teräs-vartion arkisto [[Kuva:Teras-vartio.gif|thumb|left|''Teräs-vartio vaikutti LaVan toiminnassa 1970-80 luvuilla. Vasemmalta Pippuri, Blärä, Kalle'']]
1. Teräs-vartion arkisto  
 
2. Lakeuden Vartijat ry - lippukunnan johtajisto
 
[[Kuva:Teras-vartio.gif|thumb|left|''Teräs-vartio vaikutti LaVan toiminnassa 1970-80 luvuilla. Vasemmalta Pippuri, Blärä, Kalle'']]


{{EPP:n lippukunnat}}
{{Pohjanmaan_Partiolaiset}}
[[Luokka:Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset]]
203

muokkausta

Evästeet auttavat palvelujemme toteuttamisessa. Käyttämällä palvelujamme hyväksyt evästeiden käytön.