Lakeuden Vartijat

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lakeuden Vartijat ry
Perustiedot
Perustettu: 31. lokakuuta 1946
Jäsenmäärä: 61 4/2020 henkilöä
Lyhenne: LaVa
Kieli: suomi
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Jalasjärvi
Alue: Priima
Partiopiiri: Pohjanmaan Partiolaiset
Taustayhteisö: Jalasjärven seurakunta
Toimipaikat
Kolo: Seurakunnan alakerta
Kämppä: Umpimähkä ja Metsävaara
Tunnukset
Huivi
Lakeuden Vartijoiden huivi
Partiopaita
Sininen
Linkit
http://www.lakeudenvartijat.fi/


Historia

Lippukunta toimii Jalasjärven kunnassa ja se on perustettu 31. lokakuuta 1946 (tosin toimintaa on ollut jo vuonna 1944 ja ensimmäinen lupauksenantotilaisuus on pidetty jo vuonna 1945). Etelästä päin tultaessa Jalasjärvi on ensimmäinen pitäjä, jossa on tasaista lakeutta, mistä johtuu lippukunnan nimi Lakeuden Vartijat. Pitäjän nykyinen tunnuslausekin on Jalasjärvi - Pohjanmaan Portti. Tätä kuvaa lippukunnan huutokin, joka on Pirkko Teräksen käsialaa:

"Ei mäkiä, ei kukkulaa, vaan lakiaa niin avaraa. Jalasjärviä komiaa, Lakeuren Vartijat mainostaa. HEI - HEI - HEI!"

Opettajat Virve "Pepe" Vierikko o.s. Ketonen ja Lea "Lulu" Mäki-Kivistö o.s. Koivisto aloittivat partiotoiminnan Jalasjärvellä, kirkonkylässä ja Jokipiin taajamassa. Alussa Jokipiissä toimivat partiolaiset olivat Metsävaaran Sissejä, kirkolla oli Lakeuden Lapsia ja Jalasjärven Sinisiskoja. Kun toiminta vakiintui ja yhdistyi lippukunnan nimeksi tuli nykyinen Lakeuden Vartijat. Myöhemmin toimintaa on ollut myös Koskuella. Lippukunta on ollut olemassa olonsa ensimmäiset 50 vuotta tyttölippukunta, paitsi sisupartiolaiset (vammaispartiolaiset), joissa oli molempia sukupuolia. Lippukunta muuttui sekalippukunnaksi yhdistettyään toimintansa toisen jalasjärveläisen lippukunnan Kotkat ry:n kanssa vuonna 1988.

Toiminta - historiaa

Lippukunnan toiminnassa on ollut erilaisia aktiivisuusjaksoja. Laajimmillaan toiminta oli 1970-80 luvuilla, jolloin lippukunnan johtohahmona toimi Pirkko "Pippuri" Teräs. Tuolloin jäsenmäärä oli pitkään 200 hengen tuntumassa. Tuolloin kehitettiin mm. seuraavia toimintaperinteitä:

  • VA-TO-KI - vuosittainen vartioiden välinen toimintakilpailu (vuodesta 1975),
  • Ympäri Ompun - partiotaitokisat jäsenille ja naapurilippukunnille (vuodesta 1976)
    Ympäri Ompun -kisojen tunnus mukaelee kisakonseptin ideoineen Madonsyömät -vartion tunnusta. Kuvassa oleva tunnus kisojen 10 -vuotiskisoista. Tunnuksen piirsi pj Leena Teräs.
    ,
  • Wappusembalot - Vappukarnevaalit (vuodesta 1976),
  • Lucia - joulunäytelmä (v 1976),
  • Rämpijän Aviisi - lippukuntalehti (vuodesta 1978),
  • sudarikisa Hömelöitten Hommat (vuodesta 1979),
  • Fillariralli - lippukunnan syyskisa (vuodesta 1980),
  • Helmihile - talven ulkoilutapahtuma jäsenistölle ja yleisölle (v-81),
  • Orjamarkkinat - palvelutempaus (vuodesta 1981),
  • Kynttiläpalvelu "Hautuu - juutuu", jossa viedään omaisten pyynnöstä kynttilät hautausmaalle (vuodesta 1985),
  • Pepen Pytty - kiertopalkinto aktiiviselle partiolaiselle (luovuttanut lippukunnan 40-vuotisjuhlassa vuonna 1986 perustaja "Pepe" Virve Vierikko), jne.

Lippukunta on järjestänyt myös joitakin Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset ry:n tapahtumia, kuten syysmestaruuskisat Jalaskisa -81 vuonna 1981 sekä talvimestaruuskisat Mähkän Mutkat, vuonna 1987. (Lähde: Teräs -vartion arkisto)

EPP:n syysmestaruuskisat Jalasjärvellä vuonna 1981. Tunnuksen suunnittelu pj Leena Teräs
EPP:n talvimestaruuskisat Jalasjärvellä vuonna 1987. Tunnuksen suunnittelu pj Leena Teräs

Lakeuden Vartijat ry:n lippukunnanjohtajat:

  • Lea Mäki-Kivistö & Virve Vierikko (1946-1955),
  • Airi Yli-Knuuttila (1956-59),
  • vt. Irma Kaartinen (1960-61),
  • Leena Nisula (1962-63),
  • Seija Haapaniemi (1964-65),
  • Kaija Vihonen (1966-67),
  • Virve Vierikko (1967-68),
  • Anna-Liisa Lehdonmäki (1968-69),
  • Hely Laurio (1969-70),
  • Irja Pitkäranta (1970-71),
  • Pirkko Teräs (1972-77),
  • Lea Rivasto (1978-80),
  • Anne Koskinen (1981-82),
  • Lea Rivasto (1982-83),
  • Pirkko Teräs (1983-84),
  • Tiina Kentta (1984-?)

(Lähde Rämpijän Aviisi 3/86, Teräs -vartion arkisto)

Lakeuden Vartijat 2000-luvulla

1990-luvulla lippukunnalla oli useita toimivia ryhmiä, ja lippukuntaleirejä järjestettiin säännöllisesti. Kantavana voimana oli lippukunnanjohtaja Tapio Alaniska. 2000-luvun alkupuolella lippukunnan toiminta jatkui pienimuotoisena, mutta sitkeänä. Koko ajan lippukunnassaa on toiminut 1-2 partiolaisten ryhmää ja muutamia aktiivisia aikuisia. Monista edellä kuvatuista toimintaperinteistä on jouduttu tinkimään, koska väki on vähentynyt. Rämpijän Aviisia ei ole ilmestynyt moneen vuoteen. Ympäri Ompun -kisat on järjestetty viime vuosina kahteen otteeseen. Perinteitä on pyritty pitämään yllä hiljaiselosta huolimatta. Vuosina 2004 ja 2008 lippukunnan vaeltaja- ja johtajaosasto teki partiomatkan Sveitsin Alpeille Kanderstegin partiokeskukseen. Myös vuosina 2014 ja 2019 käytiin Kanderstegissä koko lippukunnan voimin.

Syksyllä 2007 perustettiin sudenpentulauma Sudet ja vartio Hyeenat, joiden myötä toiminta on jälleen virinnyt. Lippukunnassa siirryttiin uuden partio-ohjelman mukaiseen toimintaan vuodenvaihteessa 2009. Syksyllä 2007 perustetun uuden piirimme Pohjanmaan Partiolaisten ensimmäisessä yhteisessä suurtapahtumassa Myötäpäivillä 26.-27.9.2009 sai ensiesityksen LaVa:n uusi lippukuntahuuto

"Leviät on hartiat - Lakeuden Vartijat - HEI !"

Kesällä 2009 järjestettiin yhteinen lippukuntaleiri "Lakeus -09 vesillä" Lakeuden Eräpartion kanssa. Leiri sai jatkoa kesällä 2010 nimellä "Lakeus II - Välke". Vuoden 2010 aikana lippukunta juhlisti Suomen Partiolaisten 100-vuotisjuhlavuotta myös osallistumalla valtakunnalliseen avaustempaukseen.

Viikottaisessa toiminnassa on maaliskuussa 2011 sudenpentulauma Sudet ja seikkailija- ja tarpojavartio Hyeenat, ja jäseniä on 39. Kesällä -11 järjestetään ystävälippukunnan kanssa yhteinen vaellus "Lakeus III".

Vuonna 2020 LaVan toiminta on aktiivista ja jäseniä on hieman yli 70. Lippukunnan johtokolmikossa toimii: Antti Talvio, Kaisa Luoto ja Henna Saarenpää.

Lippu

Pitkäaikainen lippukunnanjohtaja Pirkko Teräs käynnisti lippukunnan lipun hankinnan. Lipun suunnitteli partioheraldikko Kari K. Laurla lippukunnan ehdotuksen pohjalta keväällä 1977. Lippu on naulattu 27. lokukuuta 1977 ja vihitty Jalasjärven kirkossa 30. lokakuuta 1977.

Kuva LaVan lipun siunaustilaisuudesta 30.10.1977 Jalasjärven kirkossa. Lpkj Pippuri Teräs vasemmalla, oikealla vanhempainneuvoston edustajat Irma Heikkilä ja Antero Paananen. Kuva Teräs-vartion arkistosta

Lipussa lippukenttä on jaettu kahtia horisonttiviivalla. Sininen osakenttä kuvaa taivasta ja valkoinen lumista lakeutta. Reenjalakset vastakkaisvärisinä ovat lakeuden vartijoina. Jalas tulee pitäjän nimestä Jalasjärvi. Jalaksista lähtevät koivunlehdet ovat kunnan vaakunasta. Lipputanko on kaksiosainen koivutanko. Tangon nuppina on Suomen Partiotyttöjärjestön SPTJ:n apilakuvio. Lippua käytetään lupauksenannoissa, lpk:n juhlissa sekä paraateissa ja muissa partiotilaisuuksissa. Umpimähkällä, lpk:n majalla, on oma tankolippunsa, jota käytetään yöretkillä sekä leireillä. Lippukuviosta on tehty myös pöytästandaari, joka annetaan erittäin ansiokkaasta toiminnasta lpk:n hyväksi.

Huivi

Huivin on suunnitellut pj Leena Teräs vuonna 1981 ja se on otettu käyttöön vuoden 1982 lupauksenantotilaisuudessa. Huivin puoliskojen värit ovat sininen ja valkoinen. Huivin kärjessä on lippukuvio pystyasennossa, värit ovat vastakkaiset. Symboliikka on sama kuin lippukuviossa. Pystysuora keskisauma on kompassineula, joka kuvaa partioinnin oikeaa suuntaa. Lpk-huivin saavat partiolupauksen antaneet lippukuntalaiset lupauksenantotilaisuudessa. Kärkikuvion reunaan voi saada ns. "aktiivitupsuja", jotka hallitus myöntää. Sellaisen voi saada myös sudenpentu huiviinsa reippaasta toiminnasta. Sudenpentujen huivina käytetään lpk:ssa tavallista sinistä partiohuivia. Vanhan ohjelman aikana sudenpentuhuivin kärjessä oli sudenpää, jonka yläpuolelle tulivat vasemmalta oikealle vaihemerkit.

2000-luvulla uuden partio-ohjelman myötä ikäkausien pukeutumisohjeet ovat muuttuneet. LaVa:ssa on päätetty jatkaa sudenpentuhuivien ja aktiivisuustupsujen käyttöä. Lippukuntahuivin partiolainen saa sudenpentuvaiheen päätyttyä antaessaan seikkailijalupauksen.

Partiomajat

Umpimähkä

Yksinkertainen ja tunnelmallinen metsäkämppä Kärjenmäessä. Umpimähkää ei lainata lpk:n ulkopuoliseen käyttöön.

Umpimähkän peruskivi muurattiin vuonna 1981. Oman majan rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, kun vuosikymmeniä lippukunnan käytössä olleen Korvajärven partiomajan vuokrasopimus päättyi. Maja rakennettiin talkoilla, mukana lippukunnan vanhempainneuvosto, Lions club ja Jalasjärven Poliisit. Aktiiveina: Timo Tukeva, Harri Keisala, Heli Tenkula, Mauno Kentta, Pirkko Väisälä, Pirkko Teräs, Veikko Ilomäki. Mähkä nimen keksi lpkj Lea Rivasto ja mähkän tunnuksen piirsi pj Pirjo-Marja Myllyniemi. (Lähde: Teräs -vartion arkisto)
Mahka.jpg Umpimähkä tarkoittaa ulospäin elotonta tuhkakasaa, joka kätkee sisäänsä hehkuvan kekäleen. Sitä puhaltamalla tulen saa roihahtamaan uudelleen.

Metsävaara

LaVa:n majoista isompi ja varustellumpi. Metsävaarassa on olotilat, makuutiloja, keittonurkkaus, takka, sauna lämmitettävällä vesipadalla ja ullakko. Majoittautumaan mahtuu sekä alakertaan 6+10 henkilöä että ullakolle noin 10 henkilöä. Lämmitys puilla. Pihassa nuotiopaikkoja. Vesi kannetaan 100m päässä sijaitsevasta lähteestä. Matkaa majalle noin 6 km keskustasta.

Metsävaarassa voivat retkeillä myös lippukunnan ulkopuoliset tahot. Tarkemmat tiedot saat lähettämällä tiedustelun osoitteeseen lakeudenvartijat(a)gmail.com.

Lähteet


1. Teräs-vartion arkisto

2. Lakeuden Vartijat ry - lippukunnan johtajisto

Teräs-vartio vaikutti LaVan toiminnassa 1970-80 luvuilla. Vasemmalta Pippuri, Blärä, Kalle

Pohjanmaan Partiolaiset

Pohjanmaan partiolaiset.png

Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

Alue 1 Vohkasu | Alue 2 Pahki | Alue 3 Pönkkä | Alue 4 Valakia | Alue 5 Pöhinä | Alue 6 Moomma | Alue 7 Priima | Alue 8 Följy | Alue 9 Ylihyvä | Alue 10 Kranni

Aluejärjestöt

Oulun Partiolaiset ry, Vaasan seudun Partiolaiset ry

Lippukunnat

Ahjopartio | Alavuden Eräveikot | Eräkurjet | Evipartio | Haapajärven Eräpartio | Haapaveden Salopartio | Halsuan Suohaukat | Halkokariset | Hanhikiven Kiertäjät | Het-partio | Himangan Nuotioveljet | Härmän Tähystäjät | Ilkan Partiolaiset | Illinkiertäjät | Jurvan Saloveikot | Kannuksen Korvenkävijät | Karinkoluajat | Kauhajoen Kytöveikot | Kauhavan Erä-Versot | Kaustisen Kallionkoluajat | Kelopojat | Keskipisteen Kairankävijät | Kiimingin Virkut | Kokkopartio | Kokko-Pojat | Koskenkotkat | Koskiveikot | Kuortaneen Kuismat | Kurikan Korvenkävijät | Kuusamon Tunturisiskot ja -veikot | Käylän Kiehiset | Lakeuden Eräpartio | Lakeuden Haukat | Lakeuden Kärpät | Lakeuden Vartijat | Lapuan Kelo-Versot | Limingan Niittykärpät | Liungilan Eränkävijät | Lohtajan Teiskuveljet | Maalahden Muurahaiset | Markki-Partio | Merituuli | Muhoksen Metsänkävijät | Nivalan Partio | Oulun Metsänkävijät | Oulun Pihka-Versot | Oulun Suuntaveljet | Oulun Valppaat | Oulunsalon Norret | Parran Haltiat | Pateniemen Polunpolkijat | Peräseinäjoen Susipartio | Pohjan Ilves | Pohjan Veikot | Pohjolan Pirteät | Putaan Vilkkaat | Pyhännän Kairankotkat | Reisjärven Hongankolistajat | Salmen Samoajat | Samposet | Sarka-Versot | Sievin Samoojat | Simpsiön Karhut | Simpsiön Siskot | Soinin Suopöllöt | SOOPA | Suomi-Weikot | Suomuuraimet ja Sutipurikat | Suotarpojat | Tasangon Talvikit | Tervapartio | Tervastuli | Toimarit | Tyrnävän Mustavarikset | Vaasan Metsäveikot | Vaasan Partiotytöt | Vaasan Siniset Partiopojat | Vaasan Siniset Partiotytöt | Valkeavuoren Urasiskot ja -veljet | Vetelin Koskenkävijät | Viessojat | Vihannin Vehkat | Vimpelin Villikehrät | Vääräjoen Vartijat | Ylihärmän Partiolaiset | Ähtärin Eräveikot

Lippukuntaluettelo
Eräveijarit | Haapaversot |Isojoen Metsätorrooset | Karin Katajaiset | Kokkolan Suuntaveljet | Kokkolan Vaeltajat | Kokko-Tytöt | Kristiinan Havukat | Kuivaniemen Norpat | Kälviän Metsäveikot | Laihian Eräpojat ja Tytöt | Lehtimäen Lumikurjet | Lestijärven Lepakot | Merijärven Tervanpolttajat | Perhon Pilvenveikot | Pohjan Kärpät | Pudasjärven Mesikämmenet | Raahen Teräs-Versot | Raudaskylän Ristilukit | Ruukin Samoojat | Rämeen Rämpijät | Saloisten Sirkat ja Sudet | Selkämeren Sudet | Siikasavon Samoojat | Toho-Taivaltajat | Tulikokot | Ullavan Eräpojat | Vainion Vesat | Vihannin Jängertäjät | Vähänkyrön Eränkävijät | Yli-Iin Revontulet | Ylikiimingin Jänkävartiot

Piirin alueella olevat lippukunnat, jotka eivät ole piirin jäseniä tai sen lippukuntalistalla
Tuiran Kotkanpojat