3 776
muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
|perustettu=1978 | |perustettu=1978 | ||
|perustettu_pvm=27. marraskuuta | |perustettu_pvm=27. marraskuuta | ||
|jäsenmäärä= | |jäsenmäärä=108 | ||
|lyhenne=Käpa | |lyhenne=Käpa | ||
|toiminta-alue=Länsi-Pori | |toiminta-alue=Länsi-Pori | ||
Rivi 22: | Rivi 22: | ||
|lippukuntalehti=Käpynen | |lippukuntalehti=Käpynen | ||
}} | }} | ||
'''Käppäräpartio ry''' on vuonna [[1978]] perustettu [[yhteislippukunta]].<br> | '''Käppäräpartio ry''' on vuonna [[1978]] perustettu [[yhteislippukunta]].<br/> | ||
Lippukunnan kotipaikkakunta on [[Pori]] ja toimialueena Länsi-Pori. | |||
Jäseniä lippukunnassa on | Jäseniä lippukunnassa on 108 (2006), joista 80 osallistuu viikottaiseen aktiivitoimintaan. | ||
== Puitteet == | == Puitteet == | ||
===Taustayhteisöt=== | ===Taustayhteisöt=== | ||
Lippukuntamme taustayhteisöinä toimivat Länsi-Porin seurakunta sekä Länsi-Porin kristillinen raittiuskilta. | Lippukuntamme taustayhteisöinä toimivat Länsi-Porin seurakunta sekä Länsi-Porin kristillinen raittiuskilta. | ||
Rivi 40: | Rivi 39: | ||
===Kämppä=== | ===Kämppä=== | ||
Toukokuussa [[1989]] Käppäräpartio sai lahjoituksena kauan toivotun retkikämpän. [[Kämppä]] sijaitsee Preiviikinlahden rannalla ja se saatiin Lännen Erästäjiltä, jotka ovat rakentaneet kämpän [[1955]]. Kämppä oli huonossa kunnossa ja vanhempainneuvoston johdolla kerättiin avustuksia kunnostusta varten. Talkoita pidettiin lukuisia ja lokakuussa [[1990]] kunnostettua kämppää esiteltiin avustaneiden liikeyritysten kutsuvieraille. Siitä asti kämppä onkin ollut vartioiden ja laumojen ahkerassa käytössä. | |||
Kämpän alueella on päärakennus, puuvaja, venevaja ja huussi. Pihalta löytyy kaivo, ja kämpällä on sähköt | |||
Päärakennuksen muodostaa yhdistetty majoitus- ja keittiötila. Sänkypaikkoja sisällä on yhdeksälle hengelle. Ruuanlaittoa varten löytyy sähköliesi. Talvella kämppää lämmittää Porin Matti -[[kamiina]]. Tämän lisäksi päärakennukseen kuuluu puulämmitteinen sauna sekä pukuhuone, joihin on sisäänkäynti ulkokautta. | |||
Kevättalvella [[1994]] lippukunnan kämpälle ostettiin upea [[laavu|hirsilaavu]], jonka oli tehnyt Hannu Ruohonen. Laavulle kävi kuitenkin huonosti, sillä se paloi syksyllä [[1997]]. | |||
== Historia == | == Historia == | ||
===Lippukunnan synty=== | ===Lippukunnan synty=== | ||
Lippukunnan historia juontaa juurensa aina [[12. marraskuuta|12.11.]][[1959]] asti, jolloin perustettiin Käppärän Tytöt ry -[[tyttölippukunta]], joka toimi vireästi muutaman vuoden. Johtajien puutteessa [[lippukunta|lippukunnan]] toiminta kuitenkin sammui. | Lippukunnan historia juontaa juurensa aina [[12. marraskuuta|12.11.]][[1959]] asti, jolloin perustettiin Käppärän Tytöt ry -[[tyttölippukunta]], joka toimi vireästi muutaman vuoden. Johtajien puutteessa [[lippukunta|lippukunnan]] toiminta kuitenkin sammui. | ||
Rivi 64: | Rivi 66: | ||
Välittömästi aloitettiin myös uusien vartion- ja laumanjohtajien kouluttaminen. [[Partiojohtajien peruskurssi]]n suorittivat Irma Luukka ja Regina Laeslahti he myös osallistuivat lippukunnan johtamiskurssille samana syksynä. | Välittömästi aloitettiin myös uusien vartion- ja laumanjohtajien kouluttaminen. [[Partiojohtajien peruskurssi]]n suorittivat Irma Luukka ja Regina Laeslahti he myös osallistuivat lippukunnan johtamiskurssille samana syksynä. | ||
Ensimmäisen vuoden toimintaan kuului mm. joulumyyjäiset, rusettiluistelutapahtuma ulkoseura Hapenhaukkaajien kanssa sekä tuohi- ja nahkatyökurssi. | Ensimmäisen vuoden toimintaan kuului mm. joulumyyjäiset, rusettiluistelutapahtuma ulkoseura Hapenhaukkaajien kanssa sekä tuohi- ja nahkatyökurssi. | ||
==Huivi ja lippu== | ==Lippukunnan tunnukset== | ||
===Huivi ja lippu=== | |||
Lippukunta sai perintönä Käppärän Tytöiltä huivin sekä lipun. Huivissa takana on kuvattuna punainen avautunut männynkäpy, Satakunnan murteella Käppärä. Huivi on edelleenkin käytössä, ainoana muutoksena on painetun tunnuksen sijalle tullut kankainen ommeltava merkki. Myös perintönä saatu [[lippu]] palveli pitkään Käppäräpartiota, 20 vuoden ajan. Lipussa oli sinisellä pohjalla kolme männynoksaa ristissä toistensa päällä ja niistä riippui kolme punaista käppärää. | Lippukunta sai perintönä Käppärän Tytöiltä huivin sekä lipun. Huivissa takana on kuvattuna punainen avautunut männynkäpy, Satakunnan murteella Käppärä. Huivi on edelleenkin käytössä, ainoana muutoksena on painetun tunnuksen sijalle tullut kankainen ommeltava merkki. Myös perintönä saatu [[lippu]] palveli pitkään Käppäräpartiota, 20 vuoden ajan. Lipussa oli sinisellä pohjalla kolme männynoksaa ristissä toistensa päällä ja niistä riippui kolme punaista käppärää. | ||
Uusi lippu otettiin käyttöön lippukunnan 20-vuotisjuhlissa. Lipun on suunnitellut Turkulainen [[partiojohtaja]] [[Visa Liippola]]. Uusi lippu on sininen ja neliönmuotoinen. Lipun keskellä on valkoinen mänty. Männyn mutkittelevat juuret ovat kiinnittyneet syvälle Suomen maaperään, ja sen oksat nousevat korkealle. Oksien välitä kuultaa sininen taivas. Puun sivuilla roikkuu kaksi käppärää. | Uusi lippu otettiin käyttöön lippukunnan 20-vuotisjuhlissa. Lipun on suunnitellut Turkulainen [[partiojohtaja]] [[Visa Liippola]]. Uusi lippu on sininen ja neliönmuotoinen. Lipun keskellä on valkoinen mänty. Männyn mutkittelevat juuret ovat kiinnittyneet syvälle Suomen maaperään, ja sen oksat nousevat korkealle. Oksien välitä kuultaa sininen taivas. Puun sivuilla roikkuu kaksi käppärää. | ||
==Lippukuntamerkki== | ===Lippukuntamerkki=== | ||
[[21. helmikuuta|21.2.]][[1980]] lippukunnan vuosikokouksessa päätettiin että Käppäräpartiolle suunnitellaan oma lippukuntamerkki. Merkin suunnitteli Arto Aro. Sama merkki on käytössä edelleen. | [[21. helmikuuta|21.2.]][[1980]] lippukunnan vuosikokouksessa päätettiin että Käppäräpartiolle suunnitellaan oma lippukuntamerkki. Merkin suunnitteli Arto Aro. Sama merkki on käytössä edelleen. | ||
==Meripartiointi== | ==Meripartiointi== |
muokkausta