4 457
muokkausta
Ero sivun ”Käppäräpartio” versioiden välillä
PartioWikistä
p
Bot: Korjasin yleisen muoto-, kirjoitus-, tai linkitysvirheen
p (Bot: Korjasin yleisen muoto-, kirjoitus-, tai linkitysvirheen) |
p (Bot: Korjasin yleisen muoto-, kirjoitus-, tai linkitysvirheen) |
||
| Rivi 59: | Rivi 59: | ||
'''Kolo''', Liinaharjantie 84 A | '''Kolo''', Liinaharjantie 84 A | ||
Partiokolo eli kokoontumispaikka sijaitsee kerrostalon alakerrassa Liinaharjassa. Kolo käsittää kaksi kokoontumishuonetta, eteisen, wc:n, siivouskomeron sekä johtajaneuvoston kokoontumishuoneen. Kololla pääsääntöisesti kokoontuvat arki-iltaisin vartiot. Vartioiden lisäksi kololla voit törmätä kokoustaan pitäviin vaeltajiin taikka lippukunnan johtajistoon. | Partiokolo eli kokoontumispaikka sijaitsee kerrostalon alakerrassa Liinaharjassa. [[Kolo]] käsittää kaksi kokoontumishuonetta, eteisen, wc:n, siivouskomeron sekä johtajaneuvoston kokoontumishuoneen. Kololla pääsääntöisesti kokoontuvat arki-iltaisin vartiot. Vartioiden lisäksi kololla voit törmätä kokoustaan pitäviin vaeltajiin taikka lippukunnan johtajistoon. | ||
Kerrostaloryhmän takana sijaitsee Musan metsä, joka tarjoaa mahdollisuuden oleskella luonnossa aivan Kolon välittömässä läheisyydessä. Tämän lisäksi läheisyydessä sijaitsee iso pelikenttä joka toimii talvella myös luistinratana. | Kerrostaloryhmän takana sijaitsee Musan metsä, joka tarjoaa mahdollisuuden oleskella luonnossa aivan Kolon välittömässä läheisyydessä. Tämän lisäksi läheisyydessä sijaitsee iso pelikenttä joka toimii talvella myös luistinratana. | ||
| Rivi 71: | Rivi 71: | ||
'''Kämppä''' | '''Kämppä''' | ||
Ahkerasti retkikäytössä oleva lippukunnan kämppä sijaitsee Porissa, Preiviikinlahden rannalla. Kämppä muodostuu päärakennuksesta, puuvajasta, venevajasta sekä huussista. Sisälle kämppään tulevat sähköt ja termostaatti pitää sisälämpötilan tasaisesti talvellakin noin kymmenessä plus asteessa. Pihasta löytyy kaivo. | Ahkerasti retkikäytössä oleva lippukunnan [[kämppä]] sijaitsee Porissa, Preiviikinlahden rannalla. [[Kämppä]] muodostuu päärakennuksesta, puuvajasta, venevajasta sekä huussista. Sisälle kämppään tulevat sähköt ja termostaatti pitää sisälämpötilan tasaisesti talvellakin noin kymmenessä plus asteessa. Pihasta löytyy kaivo. | ||
Päärakennuksen ytimen muodostaa yhdistetty majoitus- ja keittiötila. Sänkypaikkoja sisällä on 9:lle hengelle, ruuanlaittoa varten löytyy sähköliesi. Talvella Kämppää lämmittää Porin Matti-kamiina. Tämän lisäksi päärakennukseen kuuluu puulämmitteinen sauna sekä pukuhuone, joihin sisäänkäynti ulkokautta. | Päärakennuksen ytimen muodostaa yhdistetty majoitus- ja keittiötila. Sänkypaikkoja sisällä on 9:lle hengelle, ruuanlaittoa varten löytyy sähköliesi. Talvella Kämppää lämmittää Porin Matti-kamiina. Tämän lisäksi päärakennukseen kuuluu puulämmitteinen sauna sekä pukuhuone, joihin sisäänkäynti ulkokautta. | ||
| Rivi 85: | Rivi 85: | ||
Uuden lippukunnan työnimeksi laitettiin Partiolippukunta Ruuki ja päätettiin että uusi [[lippukunta]] on sekä tytöille että pojille. Käppärän tytöiltä [[lippukunta]] sai perinnöksi lipun, huivin ja jonkin verran kalustoa sekä rahaa. Lippukunnan perustajajäseninä olivat Irma ja Paavo Luukka sekä Regina Laeslahti | Uuden lippukunnan työnimeksi laitettiin Partiolippukunta Ruuki ja päätettiin että uusi [[lippukunta]] on sekä tytöille että pojille. Käppärän tytöiltä [[lippukunta]] sai perinnöksi lipun, huivin ja jonkin verran kalustoa sekä rahaa. Lippukunnan perustajajäseninä olivat Irma ja Paavo Luukka sekä Regina Laeslahti | ||
Kokouksessa 27.11.1978 merkittiin pöytäkirjaan uusista säännöistä seuraavaa: lippukunnan nimeksi tulee Käppäräpartio ry, kyseessä on sekalippukunta, jonka kotipaikka on Pori, kielenä suomi ja uskonnollisessa kasvatuksessa noudatetaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kutsumusta. Taustayhteisö Länsi-Porin raittiuskilta ry tuli perintönä Käppärän Tytöiltä. Sääntöjä piti tarkaistaa senkin vuoksi, että valtakunnalliset tyttö- ja poikajärjestöt olivat vuonna 1972 yhdistyneet Suomen Partiolaiset ry:ksi. | Kokouksessa 27.11.1978 merkittiin pöytäkirjaan uusista säännöistä seuraavaa: lippukunnan nimeksi tulee [[Käppäräpartio]] ry, kyseessä on sekalippukunta, jonka kotipaikka on Pori, kielenä suomi ja uskonnollisessa kasvatuksessa noudatetaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kutsumusta. [[Taustayhteisö]] Länsi-Porin raittiuskilta ry tuli perintönä Käppärän Tytöiltä. Sääntöjä piti tarkaistaa senkin vuoksi, että valtakunnalliset tyttö- ja poikajärjestöt olivat vuonna 1972 yhdistyneet [[Suomen Partiolaiset]] ry:ksi. | ||
Ensimmäiseksi lippukunnan johtajaksi valittiin Irma Luukka, lippukunnan varajohtajaksi ja sihteeriksi Regina Laeslahti ja rahastonhoitajaksi Mirjami Vainio-Mattila. Laumajohtajiksi pojille saatiin Marja ja Elina Lilja, sudenpentutyttöjen laumanjohtajaksi lupautuivat Anne Rantanen ja Helena Mannonen. Myös tyttövartio saatiin toimimaan Anne Rairon ja Johanna Pursiheimon johdolla. | Ensimmäiseksi lippukunnan johtajaksi valittiin Irma Luukka, lippukunnan varajohtajaksi ja sihteeriksi Regina Laeslahti ja rahastonhoitajaksi Mirjami Vainio-Mattila. Laumajohtajiksi pojille saatiin Marja ja Elina Lilja, sudenpentutyttöjen laumanjohtajaksi lupautuivat Anne Rantanen ja Helena Mannonen. Myös tyttövartio saatiin toimimaan Anne Rairon ja Johanna Pursiheimon johdolla. | ||
| Rivi 101: | Rivi 101: | ||
'''Huivi & Lippu''' | '''Huivi & Lippu''' | ||
Lippukuntamme sai perintönä Käppärän Tytöiltä huivin sekä lipun. Huivissa takana on kuvattuna punainen männyn käpy, Porin murteella Käppärä. Huivi on edelleenkin käytössä, painetun tunnuksen sijalle on tullut ainoana muutoksena kankainen ommeltava merkki. Myös perintönä saatu [[lippu]] palveli pitkään Käppäräpartiota, 20 vuoden ajan. Lipussa oli sinisellä pohjalla kolme männyn oksaa ristissä toistensa päällä ja niistä riippui kolme punaista männynkäpyä, käppärää. | Lippukuntamme sai perintönä Käppärän Tytöiltä huivin sekä lipun. Huivissa takana on kuvattuna punainen männyn käpy, Porin murteella Käppärä. [[Huivi]] on edelleenkin käytössä, painetun tunnuksen sijalle on tullut ainoana muutoksena kankainen ommeltava merkki. Myös perintönä saatu [[lippu]] palveli pitkään Käppäräpartiota, 20 vuoden ajan. Lipussa oli sinisellä pohjalla kolme männyn oksaa ristissä toistensa päällä ja niistä riippui kolme punaista männynkäpyä, käppärää. | ||
Uusi [[lippu]] otettiin käyttöön 20v juhlissamme. Lipun on suunnitellut Turkulainen partiojohtaja Visa Liippola. Uusi [[lippu]] on sininen ja neliön mallinen. Lipun keskellä on valkoinen mänty. Männyn mutkittelevat juuret ovat kiinnittyneet syvälle Suomen maaperään ja sen oksat nousevat korkealle. Oksien välitä kuultaa sininen taivas. Puun sivuilla roikkuu kaksi männyn käpyä, käppärää. | Uusi [[lippu]] otettiin käyttöön 20v juhlissamme. Lipun on suunnitellut Turkulainen [[partiojohtaja]] Visa Liippola. Uusi [[lippu]] on sininen ja neliön mallinen. Lipun keskellä on valkoinen mänty. Männyn mutkittelevat juuret ovat kiinnittyneet syvälle Suomen maaperään ja sen oksat nousevat korkealle. Oksien välitä kuultaa sininen taivas. Puun sivuilla roikkuu kaksi männyn käpyä, käppärää. | ||
'''Lippukuntamerkki''' | '''Lippukuntamerkki''' | ||
| Rivi 111: | Rivi 111: | ||
'''Kotimaan leirit''' | '''Kotimaan leirit''' | ||
Käppäräpartion ensimmäinen leiri pidettiin Lavian Niemenkylässä. Monesti leirejä pidettiin myös yhteistyössä useamman lippukunnan kanssa. Käppäräpartion omilla leireillä perinteisiksi nimiksi muodostuivat vartiolaisten Kiehisleiri sekä sudenpentujen Surnialeiri. Ensimmäinen Surnialeiri pidettiin Kullaalla 1980 ja ensimmäinen Kiehisleiri Kokemäen Kannusjärven rannalla kesällä 1982. Heinäkuussa 1985 Käppäräpartiolaisia osallistui suurleiri Miilu 85:lle Jämijärvellä. Leirillä lippukuntalaisemme olivat näkyvillä esiintymällä leiriltä tehdyssä TV-ohjelmassa. | Käppäräpartion ensimmäinen [[leiri]] pidettiin Lavian Niemenkylässä. Monesti leirejä pidettiin myös yhteistyössä useamman lippukunnan kanssa. Käppäräpartion omilla leireillä perinteisiksi nimiksi muodostuivat vartiolaisten Kiehisleiri sekä sudenpentujen Surnialeiri. Ensimmäinen Surnialeiri pidettiin Kullaalla 1980 ja ensimmäinen Kiehisleiri Kokemäen Kannusjärven rannalla kesällä 1982. Heinäkuussa [[1985]] Käppäräpartiolaisia osallistui [[suurleiri]] Miilu 85:lle Jämijärvellä. Leirillä lippukuntalaisemme olivat näkyvillä esiintymällä leiriltä tehdyssä TV-ohjelmassa. | ||
Syksyllä 1988 juhlittiin lippukunnan 10-vuotis synttäreitä. Juhlavuonna järjestettiin Lapissa, Pallaksella Pitkäjärven rannalla Ounasleiri. Leirillä tehtiin myös vaellus Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon. | Syksyllä 1988 juhlittiin lippukunnan 10-vuotis synttäreitä. Juhlavuonna järjestettiin Lapissa, Pallaksella Pitkäjärven rannalla Ounasleiri. Leirillä tehtiin myös [[vaellus]] Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon. | ||
Heinäkuussa 1990 Käppäräpartio osallistui suurleiri Tervakselle Kannonkoskella. Jokainen käppäräpartiolainen sai verestää myös kielitaitojaan, sillä seuranamme oli myös englantilaisia. | Heinäkuussa 1990 [[Käppäräpartio]] osallistui [[suurleiri]] Tervakselle Kannonkoskella. Jokainen käppäräpartiolainen sai verestää myös kielitaitojaan, sillä seuranamme oli myös englantilaisia. | ||
Osallistuimme myös Hangossa järjestetylle suurleiri Loistolle heinäkuussa 1996. Kuten Tervaksellakin, lippukuntalaisiamme oli mukana myös alaleirin, vartioinnin ja ohjelmapisteiden tehtävissä. | Osallistuimme myös Hangossa järjestetylle [[suurleiri]] Loistolle heinäkuussa 1996. Kuten Tervaksellakin, lippukuntalaisiamme oli mukana myös alaleirin, vartioinnin ja ohjelmapisteiden tehtävissä. | ||
Heinäkuussa 2004 oli vuorossa Tarus. Lippukuntalaisiamme oli siellä reilusti. Niin leiriläisinä kuin työtehtävissäkin ympäri leiriä. | Heinäkuussa 2004 oli vuorossa Tarus. Lippukuntalaisiamme oli siellä reilusti. Niin leiriläisinä kuin työtehtävissäkin ympäri leiriä. | ||
| Rivi 123: | Rivi 123: | ||
'''Vierailut ulkomailla''' | '''Vierailut ulkomailla''' | ||
Käppäräpartiolaiset ovat leireilleet myös ulkomailla ja suomessa leireillämme on ollut ulkomaisia vieraita. Vuonna 1984 käytiin Saksassa, Bremenhavenissa, 1987 Belgiassa kansainvälisellä leirillä, 1989 ja 1990 Puolassa Sulejówekissa. Isolla porukalla on käyty 1992 Saksassa Grenzelon suurleirillä ja 1994 Englannissa partioliikkeen juurilla. Viimeisin ulkomaanvisiitti on vuodelta 2001 Scout leirillä Ruotsissa jossa oli yhteensä yli 20 000 osallistujaa. Lisää on luvassa, katseet on jo siirretty maailman Jamboreelle 2007. | Käppäräpartiolaiset ovat leireilleet myös ulkomailla ja suomessa leireillämme on ollut ulkomaisia vieraita. Vuonna 1984 käytiin Saksassa, Bremenhavenissa, 1987 Belgiassa kansainvälisellä leirillä, 1989 ja 1990 Puolassa Sulejówekissa. Isolla porukalla on käyty 1992 Saksassa Grenzelon suurleirillä ja 1994 Englannissa partioliikkeen juurilla. Viimeisin ulkomaanvisiitti on vuodelta [[2001]] Scout leirillä Ruotsissa jossa oli yhteensä yli 20 000 osallistujaa. Lisää on luvassa, katseet on jo siirretty maailman Jamboreelle 2007. | ||
'''Kämppä''' | '''Kämppä''' | ||
Toukokuussa 1989 Käppäräpartio sai lahjoituksena kauan toivotun retkikämpän. Kämppä sijaitsee Preiviikinlahden rannalla ja se saatiin Lännen Erästäjiltä, jotka ovat rakentaneet kämpän 1955. Kämppä oli huonossa kunnossa ja vanhempainneuvoston johdolla kerättiin avustuksia kunnostusta varten. Talkoita pidettiin lukuisia ja lokakuussa 1990 kunnostettua kämppää esiteltiin avustaneiden liikeyritysten kutsuvieraille. Siitä asti kämppä onkin ollut vartioiden ja laumojen ahkerassa käytössä joka viikonloppu. | Toukokuussa 1989 [[Käppäräpartio]] sai lahjoituksena kauan toivotun retkikämpän. [[Kämppä]] sijaitsee Preiviikinlahden rannalla ja se saatiin Lännen Erästäjiltä, jotka ovat rakentaneet kämpän 1955. [[Kämppä]] oli huonossa kunnossa ja vanhempainneuvoston johdolla kerättiin avustuksia kunnostusta varten. Talkoita pidettiin lukuisia ja lokakuussa 1990 kunnostettua kämppää esiteltiin avustaneiden liikeyritysten kutsuvieraille. Siitä asti [[kämppä]] onkin ollut vartioiden ja laumojen ahkerassa käytössä joka viikonloppu. | ||
Kevättalvella 1994 lippukunnan kämpälle ostettiin upea hirsilaavu, jonka oli tehnyt Hannu Ruohonen. Laavulle kävi kuitenkin huonosti, sillä se paloi syksyllä 1997. | Kevättalvella 1994 lippukunnan kämpälle ostettiin upea hirsilaavu, jonka oli tehnyt Hannu Ruohonen. Laavulle kävi kuitenkin huonosti, sillä se paloi syksyllä 1997. | ||
