Anonyymi

Ero sivun ”Käppäräpartio” versioiden välillä

PartioWikistä
p
nettisivu
pEi muokkausyhteenvetoa
p (nettisivu)
 
(63 välissä olevaa versiota 12 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{| align="right" style="background-color: #EAEAEA; border: 1px solid #9999FF; width: 20%; margin: 1em;"
{{lippukunta
|-
| nimi = Käppäräpartio
| colspan="2"  style="background-color: #CCCCFF; padding: 0.2em; font-size: 130%; " |  '''Käppäräpartio'''
| virallinen = Käppäräpartio ry
|-
| tyyppi = Yhteis
| colspan="2" style="border-bottom: 1px solid #9999FF; font-weight: bold;" | Perustiedot
| perustettu = 1978
|-
| perustettu_pvm = 27. marraskuuta
| Perustettu: || [[Malline:??._??kuuta| ??. ??kuuta]] [[1978]]
| jäsenmäärä = 124
|-
| lyhenne = Käpa
| Jäsenmäärä: || 110 hlöä
| kieli = suomi
|-
| lehti = Käpynen
| Lyhenne: || KäPa
| toiminta-alue = Länsi-Pori
|-
| alue = Pori
| colspan="2" style="border-bottom: 1px solid #9999FF; font-weight: bold;" | Alue
| aluejärjestö = Porin Partiolaiset
|-
| piiri = Lounais-Suomen Partiopiiri
| Toiminta-alue: || Länsi-Pori
| taustayhteisö = Länsi-Porin seurakunta, Länsi-Porin Kristillinen Raittiuskilta ry
|-
| kolo = Liinaharjantie 84 A ja Länsi-Porin kirkko
| [[Partiopiiri]]: || Satakunnan Partiolaiset
| kämppä = Preiviikinlahden rannalla
|-
| varasto = Liinaharjantie 80-86
| [[Taustayhteisö]]: || [[Länsi-Porin seurakunta]], [[Länsi-Porin kristillinen raittiuskilta]]
| vene =  
|-
| huivikuvaus = Partiohuivi on sininen. Huivimerkissä on kuvattuna punainen avautunut männynkäpy, eli satakunnan murteella käppärä.  
| colspan="2" style="border-bottom: 1px solid #9999FF; font-weight: bold;" | Toimipaikat
| huivikuva = [[Kuva:Kapa huivi.gif]]
|-
| paitakuvaus = Sininen
| [[Kolo]]: || Liinaharjantie 84 A
| lippukuvaus = Lippu on sininen ja neliönmuotoinen. Sen keskellä on valkoinen mänty, jonka mutkittelevat juuret ovat kiinnittyneet syvälle Suomen maaperään. Sen oksat nousevat korkealle, oksien välistä kuultaa sininen taivas. Puun sivuilla roikkuu kaksi käppärää. Parillinen määrä käppäröitä eri puolilla puuta kuvaa sitä, että lippukunta on [[yhteislippukunta]].Käppäröiden auki oleminen kuvaa sitä, että lippukunnan siemenet, partiolaiset, ovat varisseet maasta ja levinneet maailmalle.
|-
| lippukuva = [[Kuva:Kapa_lippu.jpg|250px]]
| [[Kolo]]: || Länsi-Porin kirkon alakerta
| tunnuskuva = [[Kuva:Käppäräpartio_tunnus.svg|250px]]
|-
| www = http://www.käppäräpartio.fi/
| [[Kämppä]]: || Preiviikinlahden rannalla
}}
|-
[[Kuva: Kapa_huivimerkki.png|250px|right]]
| [[Vene]]: || Kanootteja, scout-jollia
|-
| colspan="2" style="border-bottom: 1px solid #9999FF; font-weight: bold;" | Tunnukset
|-
| valign="top" | [[Huivi]]: || Sininen, merkissä on kuvattu avautunut männynkäpy, joka on Satakunnan murteella käppärä, kuvio on punainen.
|-
| colspan="2"  |  [[Huivimerkki]]: [[Kuva: Kapa_huivi.gif]]  
|-
| [[Partiopaita]]: || Sininen
|-
| valign="top" | [[Lippu]]: || Ei kuvaa
|-
| colspan="2" style="border-bottom: 1px solid #9999FF; font-weight: bold;" | Kotisivut
|-
| colspan="2" | [http://www.kapparapartio.net http://www.kapparapartio.net]
|}


== Yleistä ==
'''Käppäräpartio ry''' on vuonna [[1978]] perustettu [[yhteislippukunta]]. Lippukunnan kotipaikkakunta on [[Pori]] ja toiminta-alue Länsi-Pori. Jäseniä lippukunnassa on 124 ([[2008]]).


Käppäräpartio ry on vuonna 1978 perustettu [[sekalippukunta]]. Kotipaikkakunta on Pori, ja toimialueena Länsi-Pori.  
==Tilat==
===Kolo, Liinaharjantie 84 A===
Partiokolo sijaitsee kerrostalon alakerran kerhohuoneessa Liinaharjassa. [[Kolo]] käsittää kaksi kokoontumishuonetta, eteisen, WC:n, siivouskomeron sekä [[johtajaneuvosto]]n kokoontumishuoneen. Kololla kokoontuvat pääsääntöisesti arki-iltaisin [[vartio]]t. Vartioiden lisäksi kololla kokoontuvat lippukunnan [[vaeltaja]]t ja lippukunnan johtajisto.


Jäseniä lippukunnassa on tällä hetkellä noin 110, joista 80 osallistuu viikottaiseen aktiivitoimintaan.
Kerrostaloryhmän takana sijaitsee Musan metsä, joka tarjoaa mahdollisuuden oleskella luonnossa aivan kolon välittömässä läheisyydessä. Tämän lisäksi läheisyydessä sijaitsee iso pelikenttä joka toimii talvella myös luistinratana.


== Puitteet ==
===Länsi-Porin kirkko, Liikastentie 28===
Länsi-Porin kirkon alakerrassa sijaitsee myös kaksi koloa, joissa kokoontuvat sudenpennut.
Kirkolla on sudenpentujen käytössä myös liikuntasali sekä takapihalla oleva kenttä.


'''Taustayhteisöt'''
===Isokarin kalastajatila===
Lippukunnan retkipaikkana toimii Porin kaupungin omistama Isokarin kalastajatila Lampaluodossa.


Lippukuntamme taustayhteisöinä toimivat Länsi-Porin seurakunta sekä Länsi-Porin kristillinen raittiuskilta.
==Historia==
===Lippukunnan synty===
Lippukunnan historia juontaa juurensa aina [[12. marraskuuta|12.11.]][[1959]] asti, jolloin perustettiin [[Käppärän Tytöt]] ry -[[tyttölippukunta]], joka toimi vireästi muutaman vuoden. Johtajien puutteessa [[lippukunta|lippukunnan]] toiminta kuitenkin sammui. Myös Tuorsniemessä oli ollut partiotoimintaa, lippukuntana [[Tiirat|Tuorsniemen Tiirat]].


'''[[Kolo]]''', Liinaharjantie 84 A
Käppäräpartion perustamisen pohjana oli keväällä [[1978]] muutama aktiivinen vanhempi Liinaharjasta. Alueella oli runsaasti nuoria, muttei mitään järjestettyä toimintaa heille. Yhteyttä otettiin [[Porin Partiolaiset]] ry:n partio-ohjaajaan ja selvisi, että Käppärän Tytöt ry voitaisiin herätellä takaisin toimintaan.


Partiokolomme sijaitsee kerrostalon alakerrassa Liinaharjassa. [[Kolo]] käsittää kaksi kokoontumishuonetta, eteisen, wc:n, siivouskomeron sekä johtajaneuvoston kokoontumishuoneen. [[kolo|Kololla]] kokoontuvat pääsääntöisesti arki-iltaisin [[vartio|vartiot]]. [[vartio|Vartioiden]] lisäksi [[kolo|kololla]] voi törmätä kokoustaan pitäviin [[vaeltaja|vaeltajiin]] tai lippukunnan johtajistoon.
Uuden lippukunnan työnimeksi laitettiin Partiolippukunta Ruuki ja päätettiin, että uusi lippukunta on sekä tytöille että pojille. Käppärän Tytöiltä lippukunta sai perinnöksi [[lippu|lipun]], [[huivi]]n, jonkin verran kalustoa ja rahaa. Lippukunnan perustajajäseninä olivat Irma ja Paavo Luukka sekä Regina Laeslahti.
Kerrostaloryhmän takana sijaitsee Musan metsä, joka tarjoaa mahdollisuuden oleskella luonnossa aivan [[kolo|Kolon]] välittömässä läheisyydessä. Tämän lisäksi läheisyydessä sijaitsee iso pelikenttä joka toimii talvella myös luistinratana.


'''Länsi-Porin kirkko''', Liikastentie 28
Kokouksessa [[27. marraskuuta|27.11.]]1978 merkittiin pöytäkirjaan uusista säännöistä seuraavaa: lippukunnan nimeksi tulee Käppäräpartio ry, kyseessä on yhteislippukunta, jonka kotipaikka on Pori, kielenä suomi ja uskonnollisessa kasvatuksessa noudatetaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kutsumusta. [[Taustayhteisö]] Länsi-Porin raittiuskilta ry tuli perintönä Käppärän Tytöiltä. Sääntöjä piti tarkistaa senkin vuoksi, että valtakunnalliset tyttö- ja poikajärjestöt olivat vuonna [[1972]] yhdistyneet [[Suomen Partiolaiset]] ry:ksi.


Länsi-Porin kirkon alakerrassa sijaitsee myös kaksi [[kolo|koloamme]], joissa kokoontuvat sudenpennut.
Ensimmäiseksi lippukunnanjohtajaksi valittiin Irma Luukka, lippukunnan varajohtajaksi ja sihteeriksi Regina Laeslahti ja rahastonhoitajaksi Mirjami Vainio-Mattila. [[Laumanjohtaja|Laumajohtajiksi]] pojille saatiin Marja ja Elina Lilja, sudenpentutyttöjen [[Laumanjohtaja|laumanjohtajaksi]] lupautuivat Anne Rantanen ja Helena Mannonen. Myös tyttövartio saatiin toimimaan Anne Rairon ja Johanna Pursiheimon johdolla.
Kirkolla sudenpentujen käytössä on myös liikuntasali sekä takapihalla oleva kenttä.


'''[[Kämppä]]'''
===Vanha kämppä, Preiviikinlahti===
Toukokuussa [[1989]] Käppäräpartio sai lahjoituksena kauan toivotun retkikämpän. [[Kämppä]] sijaitsee Preiviikinlahden rannalla ja se saatiin Lännen Erästäjiltä, jotka ovat rakentaneet kämpän [[1955]]. Kämppä oli huonossa kunnossa ja vanhempainneuvoston johdolla kerättiin avustuksia kunnostusta varten. Talkoita pidettiin lukuisia ja lokakuussa [[1990]] kunnostettua kämppää esiteltiin avustaneiden liikeyritysten kutsuvieraille. Siitä asti kämppä onkin ollut vartioiden ja laumojen ahkerassa käytössä.


Ahkerasti retkikäytössä oleva lippukunnan [[kämppä]] sijaitsee Porissa, Preiviikinlahden rannalla. [[Kämppä]] muodostuu päärakennuksesta, puuvajasta, venevajasta sekä huussista. Pihasta löytyy kaivo, ja kämpällä on sähköt
Kämpän alueella on päärakennus, puuvaja, venevaja ja huussi. Pihalta löytyy kaivo, ja kämpällä on sähköt


Päärakennuksen muodostaa yhdistetty majoitus- ja keittiötila. Sänkypaikkoja sisällä on yhdeksälle hengelle, ruuanlaittoa varten löytyy sähköliesi. Talvella Kämppää lämmittää Porin Matti-[[kamiina]]. Tämän lisäksi päärakennukseen kuuluu puulämmitteinen sauna sekä pukuhuone, joihin on sisäänkäynti ulkokautta.
Päärakennuksen muodostaa yhdistetty majoitus- ja keittiötila. Sänkypaikkoja sisällä on yhdeksälle hengelle. Ruuanlaittoa varten löytyy sähköliesi. Talvella kämppää lämmittää Porin Matti -[[kamiina]]. Tämän lisäksi päärakennukseen kuuluu puulämmitteinen sauna sekä pukuhuone, joihin on sisäänkäynti ulkokautta.


== Historia ==
Kevättalvella [[1994]] lippukunnan kämpälle ostettiin upea [[kiintolaavu|hirsilaavu]], jonka oli tehnyt Hannu Ruohonen. Laavulle kävi kuitenkin huonosti, sillä se paloi syksyllä [[1997]].


'''Lippukunnan synty'''
Lippukunnan kämpän saunaa on kunnostettu syksyllä 2007. Kämpästä jouduimme luopumaan 2010 luvun alussa jolloin saimme uudeksi retkipaikaksi Isokarin tilan.


Lippukunnan historia juontaa juurensa aina 12.11.1959 asti, jolloin perustettiin Käppärän Tytöt ry niminen [tyttölippukunta|tyttölippukunta]], joka toimi vireästi muutaman vuoden, johtajien puutteessa [[lippukunta|lippukunnan]] toiminta kuitenkin sammui.
===Toiminnan aloittaminen===
Sudenpentujen toiminta alkoi [[17. marraskuuta|17.10.]]1978 ja Oravat-tyttövartion vähän sen jälkeen. Lippukunnan jäsenmäärä oli tuolloin 57. Kokoontumispaikaksi saatiin taloyhtiön kerhohuone Liinaharjantie 86 C. Lippukunnan toimintaan tarvittavien varojen saamiseksi pidettiin ensimmäiset joulumyyjäiset [[9. joulukuuta|9.12.]]1978 lippukunnan kololla.


Käppäräpartion perustamisen pohjana oli keväällä 1978 muutama aktiivinen vanhempi Liinaharjasta. Alueella oli runsaasti nuoria, muttei mitään järjestettyä toimintaa heille. Yhteyttä otettiin Porin Partiolaiset ry:n partio-ohjaajaan ja selvisi että Käppärän Tytöt ry voitaisiin herätellä takaisin toimintaan.
Heti vuoden aluksi [[7. tammikuuta|7.1.]][[1979]] pidettiin lippukunnan lupauksenantotilaisuus Länsi-Porin kirkossa. Lupauksen antoi 31 partiolaista.


Uuden [[lippukunta|lippukunnan]] työnimeksi laitettiin Partiolippukunta Ruuki ja päätettiin että uusi [[lippukunta]] on sekä tytöille että pojille. Käppärän tytöiltä [[lippukunta]] sai perinnöksi [[lippu|lipun]], [[huivi|huivin]] ja jonkin verran kalustoa sekä rahaa. Lippukunnan perustajajäseninä olivat Irma ja Paavo Luukka sekä Regina Laeslahti
Välittömästi aloitettiin myös uusien [[vartionjohtaja|vartion-]] ja [[laumanjohtaja|laumanjohtajien]] kouluttaminen. [[Partiojohtajien peruskurssi]]n suorittivat Irma Luukka ja Regina Laeslahti he myös osallistuivat [[Lippukunnanjohtajakurssi|lippukunnan johtamiskurssille]] samana syksynä.


Kokouksessa 27.11.1978 merkittiin pöytäkirjaan uusista säännöistä seuraavaa: [[lippukunta|lippukunnan]] nimeksi tulee [[Käppäräpartio]] ry, kyseessä on [[sekalippukunta|sekalippukunta]], jonka kotipaikka on Pori, kielenä suomi ja uskonnollisessa kasvatuksessa noudatetaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kutsumusta. [[Taustayhteisö]] Länsi-Porin raittiuskilta ry tuli perintönä Käppärän Tytöiltä. Sääntöjä piti tarkaistaa senkin vuoksi, että valtakunnalliset tyttö- ja poikajärjestöt olivat vuonna 1972 yhdistyneet [[Suomen Partiolaiset]] ry:ksi.
Ensimmäisen vuoden toimintaan kuului mm. joulumyyjäiset, rusettiluistelutapahtuma ulkoseura Hapenhaukkaajien kanssa sekä tuohi- ja nahkatyökurssi.


Ensimmäiseksi lippukunnanjohtajaksi valittiin Irma Luukka, lippukunnan varajohtajaksi ja sihteeriksi Regina Laeslahti ja rahastonhoitajaksi Mirjami Vainio-Mattila. [[laumanjohtaja|Laumajohtajiksi]] pojille saatiin Marja ja Elina Lilja, sudenpentutyttöjen [[laumanjohtaja|laumanjohtajaksi]] lupautuivat Anne Rantanen ja Helena Mannonen. Myös [[vartio|tyttövartio]] saatiin toimimaan Anne Rairon ja Johanna Pursiheimon johdolla.
===Lippukunnanjohtajat===
*[[1978]]–[[1981]] Irma "Inke" Luukka
*[[1982]]–[[1985]] Regina "Rexu" Laeslahti
*[[1986]]–[[1993]] Jukka "Jussi" Laeslahti
*[[1994]]–[[1995]] Maija-Liisa "Maikki" Niinimäki
*[[1996]]–[[1997]] Anne Mäkinen
*[[1998]]–[[2001]] Jukka "Jussi" Laeslahti
*[[2002]]–[[2006]] Johanna "Huhtis" Huhtapelto
*[[2007]]–[[2011]] Timo "Lamppu" Lamminen


'''Toiminnan aloittaminen'''
==Lippukunnan tunnukset==
Lippukunta sai perintönä Käppärän Tytöiltä huivin sekä [[lippu|lipun]].


[[sudenpentu|Sudenpentujen]] toiminta alkoi 17.10.1978 ja Oravat tyttövartio vähän sen jälkeen. Lippukunnan jäsenmäärä oli 57. Kokoontumispaikaksi saatiin taloyhtiön kerhohuone Liinaharjantie 86 C. Lippukunnan toimintaan tarvittavien varojen saamiseksi pidettiin ensimmäiset joulumyyjäiset 9.12.1978 lippukunnan [[kolo|kololla]].
===Huivi===
Huivissa takana on kuvattuna punainen avautunut männynkäpy, Porin murteella Käppärä. Huivi on edelleenkin käytössä, ainoana muutoksena on painetun tunnuksen tilalle tullut kankainen ommeltava merkki 1990-luvun puolivälissä.


Heti vuoden aluksi 7.1.1979 pidettiin lippukunnan lupauksenantotilaisuus Länsi-Porin kirkossa. Lupauksen antoi 31 partiolaista.
===Lippu===
Perintönä saatu lippu palveli pitkään Käppäräpartiota, 20 vuoden ajan. Lipussa oli sinisellä pohjalla kolme männynoksaa ristissä toistensa päällä ja niistä riippui kolme punaista käppärää.


Välittömästi aloitettiin myös uusien [[vartionjohtaja|vartion-]] ja [[laumanjohtaja|laumajohtajien]] kouluttaminen. Partiojohtajakurssin suorittivat Irma Luukka ja Regina Laeslahti he myös osallistuivat lippukunnan johtamiskurssille samana syksynä.
Uusi lippu otettiin käyttöön  lippukunnan 20-vuotisjuhlissa. Lipun on suunnitellut Turkulainen [[partiojohtaja]] [[Visa Liippola]]. Uusi lippu on sininen ja neliönmuotoinen. Lipun keskellä on valkoinen mänty. Männyn mutkittelevat juuret ovat kiinnittyneet syvälle Suomen maaperään, ja sen oksat nousevat korkealle. Oksien väliltä kuultaa sininen taivas. Puun sivuilla roikkuu kaksi käppärää. Parillinen määrä käppäröitä eri puolilla puuta kuvaa sitä, että lippukunta on [[yhteislippukunta]], ja käppäröiden auki oleminen sitä, että niiden siemenet, partiolaiset, ovat varisseet maasta ja levinneet maailmalle.


Ensimmäisen vuoden toimintaan kuului mm. joulumyyjäiset, rusettiluistelutapahtuma ulkoseura Hapenhaukkaajien kansa sekä tuohi- ja nahkatyökurssi.  
===Lippukuntamerkki===
Lippukunnan vuosikokouksessa [[21. helmikuuta|21.2.]][[1980]] päätettiin, että Käppäräpartiolle suunnitellaan oma lippukuntamerkki. Merkin suunnitteli Arto Aro.


'''[[Huivi]] & [[Lippu]]'''
==Lippukunnan ansiomerkit==
Käppäräpartio ry:n ansiomerkkijärjestelmän tavoitteena on lippukunnan toiminnassa aktiivisesti mukana olleiden partiolaisten ja partiotyön ystävien arvokkaan työn huomioon ottaminen. Ansiomerkki on tarkoitettu jaettavaksi toiminnasta lippukunnan hyväksi.


Lippukuntamme sai perintönä Käppärän Tytöiltä huivin sekä lipun. [[huivi|Huivissa]] takana on kuvattuna punainen männynkäpy, Satakunnan murteella Käppärä. [[Huivi]] on edelleenkin käytössä, painetun tunnuksen sijalle on tullut ainoana muutoksena kankainen ommeltava merkki. Myös perintönä saatu [[lippu]] palveli pitkään Käppäräpartiota, 20 vuoden ajan. Lipussa oli sinisellä pohjalla kolme männynoksaa ristissä toistensa päällä ja niistä riippui kolme punaista männynkäpyä, käppärää.
Ansiomerkin jakamisesta päättää johtajaneuvoston valitsema ansiomerkkitoimikunta.


Uusi [[lippu]] otettiin käyttöön 20-vuotis juhlissamme. [[lippu|Lipun]] on suunnitellut Turkulainen [[partiojohtaja]] Visa Liippola. Uusi [[lippu]] on sininen ja neliön mallinen. [[lippu|Lipun]] keskellä on valkoinen mänty. Männyn mutkittelevat juuret ovat kiinnittyneet syvälle Suomen maaperään ja sen oksat nousevat korkealle. Oksien välitä kuultaa sininen taivas. Puun sivuilla roikkuu kaksi männynkäpyä, käppärää.
Ansiomerkin aiheena on lippukunnan tunnus eli avautunut männynkäpy, käppärä. Merkin korkeus on 25mm ja leveys 22mm ja se on kärjellään seisova kolmio. Rautainen ansiomerkki on kokonaan pronssinen. Muuten männynkäpykuvio on luokan mukaan joko pronssinen, hopeoitu tai kullattu sinisellä pohjalla.


'''Lippukuntamerkki'''
Merkin suunnittelija on kultaseppä Raimo Helkelä, ja merkkiä valmistetaan Raumalla kultasepänliike Helkelä Ky:ssä, jossa säilytetään merkkistanssia.


21.2.1980 lippukunnan vuosikokouksessa päätettiin että Käppäräpartiolle suunnitellaan oma lippukuntamerkki. Merkin suunnitteli Arto Aro. Sama merkki on käytössä edelleen.
===Rautainen ansiomerkki===
Rautainen ansiomerkki voidaan myöntää [[vartiolainen|vartioikäiselle]] partiolaiselle, joka on toiminut vähintään kolme vuotta uskollisesti ja aktiivisesti lippukunnassa. Rautainen ansiomerkkejä kuitenkin myönnetään pääasiallisesti vähintään vuoden johtajana toimineille.


'''[[Kämppä'''
Rautaisia ansiomerkkejä on jaettu tähän mennessä 123 kappaletta.


Toukokuussa 1989 [[Käppäräpartio]] sai lahjoituksena kauan toivotun retkikämpän. [[Kämppä]] sijaitsee Preiviikinlahden rannalla ja se saatiin Lännen Erästäjiltä, jotka ovat rakentaneet [[kämppä|kämpän]] 1955. [[Kämppä]] oli huonossa kunnossa ja vanhempainneuvoston johdolla kerättiin avustuksia kunnostusta varten. Talkoita pidettiin lukuisia ja lokakuussa 1990 kunnostettua kämppää esiteltiin avustaneiden liikeyritysten kutsuvieraille. Siitä asti [[kämppä]] onkin ollut [[vartio|vartioiden]] ja [[lauma|laumojen]] ahkerassa käytössä joka viikonloppu.
===Pronssinen ansiomerkki===
Pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää partiolaiselle, joka on toiminut partiossa vähintään viisi vuotta ja on vastuullisessa tehtävässä lippukunnassa.


Kevättalvella 1994 lippukunnan [[kämppä|kämpälle]] ostettiin upea [[laavu|hirsilaavu]], jonka oli tehnyt Hannu Ruohonen. [[laavu|Laavulle]] kävi kuitenkin huonosti, sillä se paloi syksyllä 1997.
Pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää partiotoiminnan ystävälle tai tukijalle, joka on tehnyt palveluksia lippukunnalle.


'''Meripartiointi'''
Lippukunnan pronssisia ansiomerkkejä on jaettu tähän mennessä 37 kappaletta.


Toukokuussa 1989 vanhempainneuvoston isät kävivät Nuotiopoikien vajalla valamassa kanootteja lippukunnalle. Kiehisleirillä Ahlaisten Osalassa vietettiin uusien kanoottien kastajaisia. Kanoottien nimiksi tulivat Käpynen, Tyrsky, Ulpukka, Rautakirppu ja Lumme. Kanootit ovatkin olleet siitä lähtien ahkerassa melonnassa kesäleireillä ja retkillä. Syyskesällä 1989 lippukunnalle hankittiin vielä kaksi Scout-jollaa.
===Hopeinen ansiomerkki===
Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää lippukunnan jäsenelle, joka on vähintään kymmenen vuotta ansiokkaasti toiminut lippukunnan partiojohtajana.


'''Linkkejä'''
Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää partiotoiminnan ystävälle tai tukijalle, joka on pitkäaikaisesti tukenut lippukunnan toimintaa.


[http://www.kapparapartio.net/ Käppäräpartio.Net]<br>
Lippukunnan hopeisia ansiomerkkejä on jaettu tähän mennessä neljä kappaletta.
Käppäräpartion lähes virallinen [[IRC||irc]]-kanava QuakeNetissä [irc://fi.quakenet.org/Käppäräpartio]
 
[[Luokka:Lippukunnat]]
===Kultainen ansiomerkki===
Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää lippukunnan jäsenelle, joka on vähintään 15 vuotta toiminut lippukunnan aktiivisena partiojohtajana.
 
Lippukunnan kultaisia ansiomerkkejä on jaettu tähän mennessä kolme kappaletta.
 
==Muut ansiomerkit==
===Pöytästandaari===
 
===Hopeariipus===
 
===Kravattisolki===
 
==Meripartiointi==
Toukokuussa [[1989]] vanhempainneuvoston isät kävivät [[Porin Nuotiopojat|Nuotiopoikien]] vajalla valamassa kanootteja lippukunnalle. Kiehisleirillä Ahlaisten Osalassa vietettiin uusien kanoottien kastajaisia. Kanoottien nimiksi tulivat ''Käpynen'', ''Lumme'', ''Rantakirppu'', ''Tyrsky'' ja ''Ulpukka''. Kahdeksantoista vuoden jälkeen kanootit hiottiin, paikattiin ja maalattiin uudelleen keväällä [[2007]].
 
Syyskesällä 1989 lippukunnalle hankittiin kaksi [[Scout 430]] -jollaa. Lippukunnalla on myös yksi punainen [[optimistijolla]], ''Repetteri''.
 
==Lähteet==
*http://www.käppäräpartio.fi/
 
{{Lounais-Suomen Partiopiiri}}
 
[[Luokka:Käppäräpartio]]
1 006

muokkausta

Evästeet auttavat palvelujemme toteuttamisessa. Käyttämällä palvelujamme hyväksyt evästeiden käytön.