Ero sivun ”Kiimingin Virkut” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
huivikuvaus=| | huivikuvaus=| | ||
paidanvari=| | paidanvari=| | ||
www=http://www.lpk.partio.fi/p-ppp/kivi/}} | www=http://www.lpk.partio.fi/p-ppp/kivi/ | ||
}} | |||
'''Kiimingin Virkut''' on reilun 220 partiolaisen [[eräpartiolippukunta|eräilylippukunta]] Pohjois-Pohjanmaalta. | '''Kiimingin Virkut''' on reilun 220 partiolaisen [[eräpartiolippukunta|eräilylippukunta]] Pohjois-Pohjanmaalta. | ||
==Lippukunnan historia== | ==Lippukunnan historia== | ||
===Kiimingin ensimmäiset partiolaiset 1960-luvulla=== | |||
Partiotoiminta Kiimingissä alkoi syksyllä 1960 tavallaan opettaja Erkki Pääkkösen ansiosta. Hän nimittäin sanoi Teiderin opettajapariskunnalle: ”Jussi perustaa partion ja Maire martat.” Kun Mairekin piti nuorten kanssa touhuilusta, sai partioaate molemmat innostumaan. He suorittivat lippukunnanjohtajan tutkinnon ja aloittivat toiminnan. Koulun ilmoitustaululla oli kutsu nuorille. Maire sanoi: ”Piirsin siihen vielä suuren ristin, ettei kenelläkään jäisi epäselväksi, missä hengessä kokoonnutaan.” | Partiotoiminta Kiimingissä alkoi syksyllä 1960 tavallaan opettaja Erkki Pääkkösen ansiosta. Hän nimittäin sanoi Teiderin opettajapariskunnalle: ”Jussi perustaa partion ja Maire martat.” Kun Mairekin piti nuorten kanssa touhuilusta, sai partioaate molemmat innostumaan. He suorittivat lippukunnanjohtajan tutkinnon ja aloittivat toiminnan. Koulun ilmoitustaululla oli kutsu nuorille. Maire sanoi: ”Piirsin siihen vielä suuren ristin, ettei kenelläkään jäisi epäselväksi, missä hengessä kokoonnutaan.” | ||
| Rivi 26: | Rivi 22: | ||
Ensimmäinen partiolupaus annettiin Kiimingin kirkossa v. 1961. Lupauksen antajia oli 16, tyttöjä ja poikia molempia yhtä monta. | Ensimmäinen partiolupaus annettiin Kiimingin kirkossa v. 1961. Lupauksen antajia oli 16, tyttöjä ja poikia molempia yhtä monta. | ||
===Toiminnan lopahtaminen vuonna 1962=== | |||
Partiotoiminta lopahti vähitellen vuoden 1962 syksypuolella, mutta jäljelle jäi paljon hauskoja muistoja ja elämänohjeita myöhempiä aikojakin varten. Ongelmana oli vetäjien puute. Nuoria tuli mukaan, mutta vetäjiä oli vähän. Ja se ikioma kolo kangasteli haaveissa. | Partiotoiminta lopahti vähitellen vuoden 1962 syksypuolella, mutta jäljelle jäi paljon hauskoja muistoja ja elämänohjeita myöhempiä aikojakin varten. Ongelmana oli vetäjien puute. Nuoria tuli mukaan, mutta vetäjiä oli vähän. Ja se ikioma kolo kangasteli haaveissa. | ||
===Uusi alku 1970-luvun alussa=== | |||
Kiimingissä 1960-luvun alussa virinneen, mutta kohta sammuneen partiotulen uudelleen sytyttämiseen 1970-luvulla ja nyt virkeästi toimivan partiolippukunta Kiimingin Virkkujen toiminnan alkamiseen on ratkaisevasti vaikuttanut sosiaalipäällikkö Erkki Siitonen Jäälistä. Hän on entinen Oulun NMKY:n lippukunta Pohjan Veikkojen jäsen. Niin oli myös hänen veljensä Martti, joka nuorena reservin vänrikkinä vuonna 1944 kaatui sankarina kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta. | Kiimingissä 1960-luvun alussa virinneen, mutta kohta sammuneen partiotulen uudelleen sytyttämiseen 1970-luvulla ja nyt virkeästi toimivan partiolippukunta Kiimingin Virkkujen toiminnan alkamiseen on ratkaisevasti vaikuttanut sosiaalipäällikkö Erkki Siitonen Jäälistä. Hän on entinen Oulun NMKY:n lippukunta Pohjan Veikkojen jäsen. Niin oli myös hänen veljensä Martti, joka nuorena reservin vänrikkinä vuonna 1944 kaatui sankarina kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta. | ||
| Rivi 38: | Rivi 32: | ||
Siitosen perhe ansaitsee kiitoksen aidon partiotulen sytyttämisestä ja vaalimisesta Kiimingissä. | Siitosen perhe ansaitsee kiitoksen aidon partiotulen sytyttämisestä ja vaalimisesta Kiimingissä. | ||
===Ensimmäiset vartionjohtajat koulutettiin Jäälissä=== | |||
Kiimingissä, Siitosen tilalla, pidettiin ensimmäinen vartionjohtajakurssi kevättalvella 1972. Kurssilla oli yhteensä 19 koulutettavaa Pohjan Veikoista ja Kiimingistä. Kouluttajina toimivat Pohjan Veikkojen partionjohtajat. Kurssilaisille järjestetty yöherätys oli nukahtaneen partiotoiminnan herätyshuuto Kiimingissä. Herätetyistä kurssilaisista tuli Virkkujen ensimmäisiä johtajia, jotka kokosivat itselleen vartiot. | Kiimingissä, Siitosen tilalla, pidettiin ensimmäinen vartionjohtajakurssi kevättalvella 1972. Kurssilla oli yhteensä 19 koulutettavaa Pohjan Veikoista ja Kiimingistä. Kouluttajina toimivat Pohjan Veikkojen partionjohtajat. Kurssilaisille järjestetty yöherätys oli nukahtaneen partiotoiminnan herätyshuuto Kiimingissä. Herätetyistä kurssilaisista tuli Virkkujen ensimmäisiä johtajia, jotka kokosivat itselleen vartiot. | ||
===Pohjan Veikkojen Kiimingin osastosta itsenäiseksi lippukunnaksi=== | |||
Aluksi toimittiin Pohjan Veikkojen Kiimingin osastona. Osasto sai osallistua mm. Pohjan Veikkojen leirille Nuvuksessa Norjassa, kesällä 1972. | Aluksi toimittiin Pohjan Veikkojen Kiimingin osastona. Osasto sai osallistua mm. Pohjan Veikkojen leirille Nuvuksessa Norjassa, kesällä 1972. | ||
| Rivi 52: | Rivi 44: | ||
Päätös itsenäisen yhteispartiolippukunnan perustamisesta tehtiin Kiimingin pappilassa 10.5.1973 pidetyssä kokouksessa. | Päätös itsenäisen yhteispartiolippukunnan perustamisesta tehtiin Kiimingin pappilassa 10.5.1973 pidetyssä kokouksessa. | ||
===Tyttöpartiotoiminnan alku=== | |||
Tyttöpartiotoiminta sai alkunsa tammikuussa 1973 järjestetystä kurssista. Kurssilla koulutettiin 13 tyttöä partiotoimintaan. | Tyttöpartiotoiminta sai alkunsa tammikuussa 1973 järjestetystä kurssista. Kurssilla koulutettiin 13 tyttöä partiotoimintaan. | ||
===YKSLYSTI-lippukuntalehti=== | |||
Vuoden 1981 elokuussa lippukuntamme lehden YKSLYSTIn ensimmäinen numero näki päivänvalon. Nimen julkaisulle on keksinyt Antti Liukkonen. Nimi oli kaikille ykslysti, joten lehdestä tuli YKSLYSTI. | Vuoden 1981 elokuussa lippukuntamme lehden YKSLYSTIn ensimmäinen numero näki päivänvalon. Nimen julkaisulle on keksinyt Antti Liukkonen. Nimi oli kaikille ykslysti, joten lehdestä tuli YKSLYSTI. | ||
===Huivimerkin suunnittelu=== | |||
Joulukuussa 1981 aloitettiin lippukuntamme huivimerkin suunnittelu. Timo Siitosen ja Petteri Viramon suunnittelema merkkiehdotus lähetettiin SP:lle. Muutaman kuukauden odottelun jälkeen Helsingistä tuli tieto: Suomen partioheraldikot ovat hyväksyneet merkkiehdotuksen. | Joulukuussa 1981 aloitettiin lippukuntamme huivimerkin suunnittelu. Timo Siitosen ja Petteri Viramon suunnittelema merkkiehdotus lähetettiin SP:lle. Muutaman kuukauden odottelun jälkeen Helsingistä tuli tieto: Suomen partioheraldikot ovat hyväksyneet merkkiehdotuksen. | ||
=== | ===Huivimerkin selitys=== | ||
Merkissä oleva Aurinko symbolisoi Virkku-nimeä, kuusimetsä ja valkoinen taivas kuntamme pohjoisuutta sekä kolme kuusta ja aurinko yhdessä muistuttavat partiolupauksen sanoista "tahdon rakastaa Jumalaani ja lähimmäistäni, isänmaatani ja ihmiskuntaa." | Merkissä oleva Aurinko symbolisoi Virkku-nimeä, kuusimetsä ja valkoinen taivas kuntamme pohjoisuutta sekä kolme kuusta ja aurinko yhdessä muistuttavat partiolupauksen sanoista "tahdon rakastaa Jumalaani ja lähimmäistäni, isänmaatani ja ihmiskuntaa." | ||
Tuttavallisesti selitys on: "pallo hukassa metsässä." | Tuttavallisesti selitys on: "pallo hukassa metsässä." | ||
===Rekisteröityminen vuonna 1992=== | |||
Vuosikokouksessa 26. tammikuuta 1992 päätettiin lippukunnasta tehdä rekisteröitynyt yhdistys. Lippukunnan uudeksi nimeksi tuli näin Partiolippukunta Kiimingin Virkut r.y. Tämä on siis lippukunnan virallinen nimi. | Vuosikokouksessa 26. tammikuuta 1992 päätettiin lippukunnasta tehdä rekisteröitynyt yhdistys. Lippukunnan uudeksi nimeksi tuli näin Partiolippukunta Kiimingin Virkut r.y. Tämä on siis lippukunnan virallinen nimi. | ||
==Lähteet== | |||
*Partiolippukunta Kiimingin Virkut 1973-1978 - katkelmia viisivuotistaipaleelta. | |||
Partiolippukunta Kiimingin Virkut 1973-1978 - katkelmia viisivuotistaipaleelta. | *Kiimingin Virkut 1973-1983 - tapahtumia vuosilta 1978-1983. | ||
*YKSLYSTIt 1981-1997 | |||
Kiimingin Virkut 1973-1983 - tapahtumia vuosilta 1978-1983. | |||
YKSLYSTIt 1981-1997 | |||
==Lippukunta numeroina== | ==Lippukunta numeroina== | ||
| Rivi 112: | Rivi 96: | ||
[[Luokka:Lippukunnat]] | [[Luokka:Lippukunnat]] | ||
[[Luokka:Lippukuntahuudot]] | |||
Versio 20. lokakuuta 2007 kello 11.29
| Kiimingin Virkut | |
|---|---|
| Perustiedot | |
| Perustettu: | 1973 |
| Jäsenmäärä: | reilu 220 henkilöä |
| Lyhenne: | KiVi |
| Toiminta-alue | |
| Toiminta-alue: | Kiiminki |
| Alue: | Alue 20 |
| Partiopiiri: | Pohjois-Pohjanmaan Partiopiiri |
| Linkit | |
| http://www.lpk.partio.fi/p-ppp/kivi/ | |
Kiimingin Virkut on reilun 220 partiolaisen eräilylippukunta Pohjois-Pohjanmaalta.
Lippukunnan historia
Kiimingin ensimmäiset partiolaiset 1960-luvulla
Partiotoiminta Kiimingissä alkoi syksyllä 1960 tavallaan opettaja Erkki Pääkkösen ansiosta. Hän nimittäin sanoi Teiderin opettajapariskunnalle: ”Jussi perustaa partion ja Maire martat.” Kun Mairekin piti nuorten kanssa touhuilusta, sai partioaate molemmat innostumaan. He suorittivat lippukunnanjohtajan tutkinnon ja aloittivat toiminnan. Koulun ilmoitustaululla oli kutsu nuorille. Maire sanoi: ”Piirsin siihen vielä suuren ristin, ettei kenelläkään jäisi epäselväksi, missä hengessä kokoonnutaan.”
Ja innokkaita partiolaisia löytyi, melkein kaikki nuoret tulivat mukaan. Teimme retkiä ja Yrjönpäivänä oli juhla yleisölle. Kaiken koho kohta oli mahtava yhteisleiri, joka pidettiin Pikku Viitajärvellä.
Ensimmäinen partiolupaus annettiin Kiimingin kirkossa v. 1961. Lupauksen antajia oli 16, tyttöjä ja poikia molempia yhtä monta.
Toiminnan lopahtaminen vuonna 1962
Partiotoiminta lopahti vähitellen vuoden 1962 syksypuolella, mutta jäljelle jäi paljon hauskoja muistoja ja elämänohjeita myöhempiä aikojakin varten. Ongelmana oli vetäjien puute. Nuoria tuli mukaan, mutta vetäjiä oli vähän. Ja se ikioma kolo kangasteli haaveissa.
Uusi alku 1970-luvun alussa
Kiimingissä 1960-luvun alussa virinneen, mutta kohta sammuneen partiotulen uudelleen sytyttämiseen 1970-luvulla ja nyt virkeästi toimivan partiolippukunta Kiimingin Virkkujen toiminnan alkamiseen on ratkaisevasti vaikuttanut sosiaalipäällikkö Erkki Siitonen Jäälistä. Hän on entinen Oulun NMKY:n lippukunta Pohjan Veikkojen jäsen. Niin oli myös hänen veljensä Martti, joka nuorena reservin vänrikkinä vuonna 1944 kaatui sankarina kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta.
Kun Erkki Siitosen pojat tulivat sudenpentuikäisiksi, vei isä heidät Pohjan Veikkojen riveihin. Kohta hän vei myöskin tyttärensä Pohjan Veikkoihin. Hän puhui Jäälissä vanhemmille partiotoiminnasta. Keskustelujen pohjalta järjestettiin ensimmäinen vartionjohtajakurssi Kiimingissä.
Siitosen perhe ansaitsee kiitoksen aidon partiotulen sytyttämisestä ja vaalimisesta Kiimingissä.
Ensimmäiset vartionjohtajat koulutettiin Jäälissä
Kiimingissä, Siitosen tilalla, pidettiin ensimmäinen vartionjohtajakurssi kevättalvella 1972. Kurssilla oli yhteensä 19 koulutettavaa Pohjan Veikoista ja Kiimingistä. Kouluttajina toimivat Pohjan Veikkojen partionjohtajat. Kurssilaisille järjestetty yöherätys oli nukahtaneen partiotoiminnan herätyshuuto Kiimingissä. Herätetyistä kurssilaisista tuli Virkkujen ensimmäisiä johtajia, jotka kokosivat itselleen vartiot.
Pohjan Veikkojen Kiimingin osastosta itsenäiseksi lippukunnaksi
Aluksi toimittiin Pohjan Veikkojen Kiimingin osastona. Osasto sai osallistua mm. Pohjan Veikkojen leirille Nuvuksessa Norjassa, kesällä 1972.
Vuonna 1972 Kiimingissä toimi kolme poikavartiota, joista mainittakoon Ahma-vartio, joka sai Pohjan Veikkojen toimivimman vartion kiertopalkinnon 1972-73. Poikavartioiden johtajat saivat opastusta tehtäviinsä osallistumalla kerran viikossa Pohjan Veikkojen vartionjohtajaneuvostoon ns. Suureen Savuun.
Kiimingin osastolla oli oikeus lähettää edustaja Pohjan Veikkojen johtajaneuvoston kokouksiin, jollaisessa kokouksessa partiojohtaja Tauno Siira löysi osastollemme johtajan, Antti Liukkosen Jäälistä. Antista, joka oli entinen Pohjan Veikkojen jäsen tuli lippukunnan itsenäistyttyä ensimmäinen lippukunnanjohtaja.
Päätös itsenäisen yhteispartiolippukunnan perustamisesta tehtiin Kiimingin pappilassa 10.5.1973 pidetyssä kokouksessa.
Tyttöpartiotoiminnan alku
Tyttöpartiotoiminta sai alkunsa tammikuussa 1973 järjestetystä kurssista. Kurssilla koulutettiin 13 tyttöä partiotoimintaan.
YKSLYSTI-lippukuntalehti
Vuoden 1981 elokuussa lippukuntamme lehden YKSLYSTIn ensimmäinen numero näki päivänvalon. Nimen julkaisulle on keksinyt Antti Liukkonen. Nimi oli kaikille ykslysti, joten lehdestä tuli YKSLYSTI.
Huivimerkin suunnittelu
Joulukuussa 1981 aloitettiin lippukuntamme huivimerkin suunnittelu. Timo Siitosen ja Petteri Viramon suunnittelema merkkiehdotus lähetettiin SP:lle. Muutaman kuukauden odottelun jälkeen Helsingistä tuli tieto: Suomen partioheraldikot ovat hyväksyneet merkkiehdotuksen.
Huivimerkin selitys
Merkissä oleva Aurinko symbolisoi Virkku-nimeä, kuusimetsä ja valkoinen taivas kuntamme pohjoisuutta sekä kolme kuusta ja aurinko yhdessä muistuttavat partiolupauksen sanoista "tahdon rakastaa Jumalaani ja lähimmäistäni, isänmaatani ja ihmiskuntaa." Tuttavallisesti selitys on: "pallo hukassa metsässä."
Rekisteröityminen vuonna 1992
Vuosikokouksessa 26. tammikuuta 1992 päätettiin lippukunnasta tehdä rekisteröitynyt yhdistys. Lippukunnan uudeksi nimeksi tuli näin Partiolippukunta Kiimingin Virkut r.y. Tämä on siis lippukunnan virallinen nimi.
Lähteet
- Partiolippukunta Kiimingin Virkut 1973-1978 - katkelmia viisivuotistaipaleelta.
- Kiimingin Virkut 1973-1983 - tapahtumia vuosilta 1978-1983.
- YKSLYSTIt 1981-1997
Lippukunta numeroina
Jäsenistö (31.10.2005) Jäsenmäärä 228 Sudenpentuja 62 Vartiolaisia 70 Vaeltajia 47 (ml. 21 noviisia) Johtajatehtävissä 44 (osa useammassa tehtävässä) - hallinnossa 16 - laumanjohtajia 8 - vartionjohtajia 24
Naisia 51% Miehiä 49% Keski-ikä 13 vuotta
Lippukunnan huuto
- Torku torku ei,
- Kiimingin Virkut hei!
- Kukko kiekuu -kuu -kuu,
- metsä raikuu -kuu -kuu,
- Kiimingin Virkut!
Lippukunta on Pohjois-Pohjanmaan Partiotuki ry:n jäsen