Lippu
<scoutdict>42</scoutdict>
Lippukunnan lippu
Lippu on partiolippukunnalle tärkeä symboli huivin ohella, sen voinee päätellä jo sanasta lippukunta. Lipun kuviot ja värit ovat yleensä lippukunnan ja paikkakunnan nimeen ja historiaan liittyviä. Lipussa noudatetaan heraldiikan väri- ja kuviosääntöjä. Lippu voidaan toteuttaa joko ompelemalla tai painamalla.
Lippukunnan lipun kokosuositus on nykyään kooltaan metri kertaa metri, vanhemmat liput ovat yleensä suurempia. Kantolipussa on yleensä kolmen metrin mittainen tanko ja partiomainen kärkikoriste kuten lilja, apila, lettupannu, tms. Lippukunnalla voi olla lipustaan myös salkokiinnikkein varustettu lippu. Jos tapahtumapaikalla on vain yksi lipputanko voidaan lippukunnan salkolippu nostaa sinne Suomen lipun alapuolella.
Uuden lipun hyväksyy Suomen partiolaisten tunnustoimikunta. Yleensä uudelle tai uusitulle lipulle järjestetään juhlallinen naulaustilaisuus. Jos lippukunnan taustayhteisönä on seurakunta, uusi lippu vihitään käyttöönsä kirkollisin menoin.
Muut liput
Partiolaiset ovat tekemisissä muidenkin kuin lippukuntansa lipun kanssa. Suomen lippuja kulkee paraatin kärjessä yleensä kokonainen lippulinna. Lisäksi piireillä ja aluejärjestöillä on omat lippunsa.
Lippujen keskinäisessä järjestyksessä Suomen lippu on arvokkaimmassa asemassa. Sen jälkeen tulevat järjestön lippu, piirien liput, lippukuntien liput jne. Kansainvälisissä tilaisuuksissa maiden liput ovat niiden ranskankielisessä järjestyksessä isäntämaan ollessa arvokkaimmalla paikalla.
<scoutdict>75</scoutdict>
Lipunnosto
Lippukunnanjohtaja komentaa: Lipunnostajat!
Lipunnostajat siirtyvät lipputangon luokse ja toinen nostajista sitoo lipun naruihin lippusolmulla toisen pidellessä lippua. He nostavat lippua ylös noin puoli metriä, jotta lippukunnanjohtaja huomaa heidän olevan valmiina.
Lippukunnanjohtaja: Nosta lippu!
Toinen nostajista vetää naruista ja toinen pitelee lippua. Kun lipun pitelijän ote irtoaa lipusta aloitetaan partiotervehdys, joka jatkuu siihen saakka kunnes lipun yläosa saapuu lipputangon päähän.
Nostajat kiinnitävät lipun tankoon nopeasti (kiinnityksen voi parannella tilaisuuden jälkeen).
Nostajat astuvat muutaman askeleen tangosta poispäin ja tervehtivät lippua partiotervehdyksellä, jonka jälkeen he palaavat lähtöpaikkaansa.
Lipunlasku
Lippukunnanjohtaja komentaa: Lipunlaskijat!
Lipunlaskijat kävelevät muutaman askeleen päähän tangosta ja tervehtivät lippua.
Tangolle päästyään he irroittavat narut tangosta.
Lippukunnanjohtaja: Laske lippu!
Toinen laskijoista vetää naruista ja toinen ottaa lipun vastaan keräten sen syliinsä.
Partiolaisyleisö tervehtii lippua, kun se lähtee liikkeelle aina siihen asti, kunnes toinen lipunlaskijoista koskee lippuun.
Lipunlaskijat irroittavat lipun naruista. He sitovat narut tankoon ja palaavat lähtöpaikoillensa.
Vinkkejä ja vaihtoehtoja lipunnostoon ja -laskuun
Lipunnosto ja -lasku partiotapahtumissa on vakiintunut perinne. Tavat vaihtelevat hieman lippukunnittain. Tilaisuudessa otetaan hattu pois päästä. Tapahtumaa ohjaa yleensä leirinjohtaja, lippukunnanjohtaja tai vastaava. Lipunnostamisesta ja -laskemisesta huolehtii kaksi ennalta määriteltyä henkilöä, joilla on partiopuku päällä.
- Lippu voidaan sitoa naruihin ennen lipunnostoa ja jättää odottamaan paketoituna tankoon. Tällöin nosto menee sujuvasti eikä tarvitse räplätä solmujen kanssa kaikkien katseen alla.
- Tervehtimisen sijasta voidaan laulaa Lippulaulu.
- Kun lippu on salossa, naruja ei kannata kiertää tangon ympäri, muutoin lippu kiertyy mukana.
- Lipunnostoa harjoittelevien yleisin virhe on tervehtiä tyhjää lipputankoa.
- Jos lippu koskee maata, se on loukkaus lippua kohtaan.
<scoutdict>76</scoutdict>
Lipun kantaminen
Lipun kantaminen paraatissa on kunniatehtävä. Kantajalla on varusteena valkoiset käsineet ja kantamista helpottamassa lipunkantovyö. Lippuotteisiin kuuluvat kunnian tekeminen paikallaan ja liikkeessä, sekä rukousasento.
Lippuvartio koostuu lipunkantajasta sekä kahdesta lipunvartijasta. Suomen lipulla tulisi aina olla vartijat. Vartijoilla voi olla airutnauhat, mutta partiopuvun kanssa niitä ei käytetä. Mikäli tilaisuus kestää pitkään, lippuvartiota tulee vaihtaa noin 30 min välein.
Suomen lippu
Jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla. Suomen lipun mittasuhteet ovat pituus 5:3:10 ja korkeus 4:3:4.
Viralliset liputuspäivät valtionvirastoille on määritelty asetuksessa Suomen lipusta. Liputus alkaa klo 8:00 ja päättyy auringon laskiessa, viimeistään klo 21:00. Juhannusaattona liputus alkaa klo 18 ja päättyy juhannuspäivänä klo 21. Itsenäisyyspäivänä liputus päättyy klo 20.
Valtiolippu on suorakaiteinen tai kolmikielekkeinen. Siinä on ristin sakaran muodostamassa neliössä Suomen vaakuna.
Lähteet
- Kari K Laurla, Artikkeli Ohjeita lipun käytöstä kirjassa Partiokirkko (kirjan nimi epävarma)
- Laki Suomen lipusta 1978
- Asetus liputuksesta Suomen lipulla 1978
