Ero sivun ”Nujakkalinna” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Nujakkalinna.svg|thumb|Nujakkalinnan sijainti]] | [[Tiedosto:Nujakkalinna.svg|thumb|Nujakkalinnan sijainti]] | ||
Nujakkalinna oli suomalaisten partiopoikien ensimmäinen [[partio-opisto]]. [[SPPL]] hankki opiston rakennuspaikaksi | Nujakkalinna oli suomalaisten partiopoikien ensimmäinen [[partio-opisto]], joka sijaitsi luovutetussa Karjalasa. [[SPPL]] hankki opiston rakennuspaikaksi Laatokan-Karjalan Suistamon pitäjän itäosasta, Uuksujärven kylästä Nujukkasaari nimisen saarimaisen niemen. Päärakennuksen rakennustyöt aloitettiin 22.8.1938 ja se valmistui vuoden 1938 lopulla. | ||
Partio-opiston sijoittamista Laatokan-Karjalaan perusteltiin halulla viedä johtajakoulutus todelliseen erämaahan, "missä luonto ja seikkailuhenki olisivat apuna oikean partiomielen luomisessa [[Partiojohtaja|partiojohtajiin]]". Lisäksi opiston sijoittamista perusteltiin "Kalevalan-laulumaiden" suotuisalla vaikutuksella johtajakoulutuksen henkeen.<ref name=":0">Partiotyömme - Suomalaisen Partiopoikaliiton vuosikirja n:o 1, Partiojohtaja N:o 6 v. 1938.</ref> | |||
Partio-opiston ensimmäinen partio-ohjaajakurssi (Gilwell-kurssi nro 9) pidettiin tammikuussa 1939. [[Partio-opisto]] vihittiin käyttöön 11.6.1939. Vajaan neljän kuukauden kuluttua Nujakkalinnasta jouduttiin luopumaan, kun se annettiin armeijan käyttöön (YH ja talvisota). Kerrotaan, että jatkosodan aikaan Nujakkalinna olisi ollut jälleen partiolaisten käytössä. | |||
Neuvostoliittolaiset purkivat Nujakkalinnan todennäköisesti 1950-luvulla, mutta sen kivijalka on vielä olemassa. Nujakkalinnan pihapiirissä sijaitsevaan lipputangon jalkaan on 1990-luvulla kiinnitetty metallinen neliönmuotoinen muistolaatta, jossa lukee suomeksi ja venäjäksi "Tällä paikalla sijaitsi Suomen Partiopoikaliiton partio-opisto Nujakkalinna vuosina 1939-1944”. Laattaa oli kiinnittämässä 13 edustajaa Pohjois-Karjalan Partiolaiset ry:stä ja Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:stä sekä Karjalan Partiolaista. | Neuvostoliittolaiset purkivat Nujakkalinnan todennäköisesti 1950-luvulla, mutta sen kivijalka on vielä olemassa. Nujakkalinnan pihapiirissä sijaitsevaan lipputangon jalkaan on 1990-luvulla kiinnitetty metallinen neliönmuotoinen muistolaatta, jossa lukee suomeksi ja venäjäksi "Tällä paikalla sijaitsi Suomen Partiopoikaliiton partio-opisto Nujakkalinna vuosina 1939-1944”. Laattaa oli kiinnittämässä 13 edustajaa Pohjois-Karjalan Partiolaiset ry:stä ja Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:stä sekä Karjalan Partiolaista. | ||
| Rivi 8: | Rivi 12: | ||
Pohjapinta-alaltaan n. 180 m² laajuisen kelohongista rakennetun hirsirakennuksen piirsi arkkitehti ja partiojohtaja [[Jussi Lappi-Seppälä]]. Rakennuksessa oli kahden kerroksen korkuinen pirtti, neljä johtajahuonetta, kaksi suurta | Pohjapinta-alaltaan n. 180 m² laajuisen kelohongista rakennetun hirsirakennuksen piirsi arkkitehti ja partiojohtaja [[Jussi Lappi-Seppälä]]. Rakennuksen pituus oli 21 metriä ja leveys kahdeksan, kuutiotilavuuden ollessa 837 m<sup>3</sup>. Rakennuksessa oli kahden kerroksen korkuinen pirtti, neljä johtajahuonetta, kaksi suurta parvea yhteismajoitustilaksi sekä keittiö ja taloushuoneet. Lisäksi opistolla oli 315 m<sup>2</sup> kokoinen ulkohuonerakennus ja sauna ja vartijan asunto.<ref name=":0" /> | ||
==Linkit== | ==Linkit== | ||
Versio 23. huhtikuuta 2023 kello 11.52
Nujakkalinna oli suomalaisten partiopoikien ensimmäinen partio-opisto, joka sijaitsi luovutetussa Karjalasa. SPPL hankki opiston rakennuspaikaksi Laatokan-Karjalan Suistamon pitäjän itäosasta, Uuksujärven kylästä Nujukkasaari nimisen saarimaisen niemen. Päärakennuksen rakennustyöt aloitettiin 22.8.1938 ja se valmistui vuoden 1938 lopulla.
Partio-opiston sijoittamista Laatokan-Karjalaan perusteltiin halulla viedä johtajakoulutus todelliseen erämaahan, "missä luonto ja seikkailuhenki olisivat apuna oikean partiomielen luomisessa partiojohtajiin". Lisäksi opiston sijoittamista perusteltiin "Kalevalan-laulumaiden" suotuisalla vaikutuksella johtajakoulutuksen henkeen.[1]
Partio-opiston ensimmäinen partio-ohjaajakurssi (Gilwell-kurssi nro 9) pidettiin tammikuussa 1939. Partio-opisto vihittiin käyttöön 11.6.1939. Vajaan neljän kuukauden kuluttua Nujakkalinnasta jouduttiin luopumaan, kun se annettiin armeijan käyttöön (YH ja talvisota). Kerrotaan, että jatkosodan aikaan Nujakkalinna olisi ollut jälleen partiolaisten käytössä.
Neuvostoliittolaiset purkivat Nujakkalinnan todennäköisesti 1950-luvulla, mutta sen kivijalka on vielä olemassa. Nujakkalinnan pihapiirissä sijaitsevaan lipputangon jalkaan on 1990-luvulla kiinnitetty metallinen neliönmuotoinen muistolaatta, jossa lukee suomeksi ja venäjäksi "Tällä paikalla sijaitsi Suomen Partiopoikaliiton partio-opisto Nujakkalinna vuosina 1939-1944”. Laattaa oli kiinnittämässä 13 edustajaa Pohjois-Karjalan Partiolaiset ry:stä ja Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:stä sekä Karjalan Partiolaista.
Pohjapinta-alaltaan n. 180 m² laajuisen kelohongista rakennetun hirsirakennuksen piirsi arkkitehti ja partiojohtaja Jussi Lappi-Seppälä. Rakennuksen pituus oli 21 metriä ja leveys kahdeksan, kuutiotilavuuden ollessa 837 m3. Rakennuksessa oli kahden kerroksen korkuinen pirtti, neljä johtajahuonetta, kaksi suurta parvea yhteismajoitustilaksi sekä keittiö ja taloushuoneet. Lisäksi opistolla oli 315 m2 kokoinen ulkohuonerakennus ja sauna ja vartijan asunto.[1]
Linkit
Lähteet
- 1. Yrjö "Yrjänä" Nenonen, Partiosanasto
- 2. Helsingin Sanomat 31.1.1939