1
muokkaus
Ero sivun ”Partiomessu” versioiden välillä
PartioWikistä
Ehtoolliselle osallistujan ei tarvitse kirkon käsityksen ja lain mukaan olla rippikoulun käynyt; tämä on vanha käytäntö, joka on jäänyt elämään kansan keskuudessa kirkosta riippumatta.
VP (keskustelu | muokkaukset) p (viittaus oikeaan kuvaan) |
(Ehtoolliselle osallistujan ei tarvitse kirkon käsityksen ja lain mukaan olla rippikoulun käynyt; tämä on vanha käytäntö, joka on jäänyt elämään kansan keskuudessa kirkosta riippumatta.) |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[ | '''Partiomessu''' eli '''nuotiomessu''' rakentuu varsin usein Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen [[Loisto]]-suurleiriä varten tilaustyönä tekemien gospellaulujen ympärille. Samoja lauluja lauletaan myös nykyisin paljon rippileireillä. Partiomessuliturgia on samanlainen kuin normaalissa evankelisluterilaisessa messuperinteessä. | ||
==1. Alkuvirsi== | |||
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun." | |||
== 1. Alkuvirsi | |||
Alkuvirsi on läntisen messuperinteen ''introitus''psalmin evankelinen vastine, mutta se siirtyi 1700-luvulla yleisesti ripin alkuun, pois alkuperäiseltä paikaltaan Herra, armahda -laulun edeltä. Alkuvirren tehtävänä on johdattaa seurakunta pyhäpäivän keskeiseen sisältöön. Siten sen merkitys | |||
jumalanpalveluksen kokonaisuudessa on tärkeä. Evankeliumikirjassa onkin suositukset kunkin pyhäpäivän alkuvirreksi. Aamuvirsien tai yleisesti jumalanpalvelukseen liittyvien virsien valinta saattaa olla joskus paikallaan. Parempi kuitenkin on, että alkuvirsi liittyy erityisesti alkavaan jumalanpalvelukseen. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Tule nuotion loimuun." | |||
Tule nuotion loimuun, | Tule nuotion loimuun, | ||
| Rivi 39: | Rivi 29: | ||
matkaan rasittavaan. | matkaan rasittavaan. | ||
Saavu | Saavu laulamaan... | ||
Tule hetkeksi rauhaan, | Tule hetkeksi rauhaan, | ||
| Rivi 46: | Rivi 36: | ||
syliin hiljaisuuden. | syliin hiljaisuuden. | ||
Saavu | Saavu laulamaan... | ||
==2. Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle (messun kaavan kohta 7)== | |||
Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme).Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki" | Kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle on jatkoa Kunnialle (Gloria) eli enkelten hymnille. Siten se kuuluu messun pysyviin eli ''ordinarium''-osiin. Läntisen perinten mukainen klassinen kiitosvirsi on 300-luvulta peräisin oleva Laudamus-hymni (Me kiitämme). Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "On taivas auki". | ||
Nyt tulkaa juhlimaan, | Nyt tulkaa juhlimaan, | ||
| Rivi 75: | Rivi 63: | ||
On hyvä olla hänen lähellään. | On hyvä olla hänen lähellään. | ||
On taivas | On taivas auki... | ||
Hän meitä ymmärtää | Hän meitä ymmärtää | ||
| Rivi 84: | Rivi 72: | ||
ja syliin ottaa kaikki sirpaleet. | ja syliin ottaa kaikki sirpaleet. | ||
On taivas | On taivas auki... | ||
== 3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12) == | ==3. Päivän virsi eli graduaali (graduale, messun kaavan kohta 12)== | ||
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan. Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa". | |||
Messun sanaosaan, toisen lukukappaleen ja evankeliumin väliin, sijoittuva päivän virsi on jumalanpalveluksen päävirsi. Keskiaikainen ''graduale''-psalmi, joka on päivän virren liturginen edeltäjä, liittyi messun tekstiaineistoon ja oli musiikillisesti rikas ja vaativa. Jo Luther korvasi saksalaisessa messussaan gradualen seurakuntavirrellä, joka säilytti ''proprium''-luonteensa ja vaihtui siis pyhäpäivän sisällön mukaan.Partiomessussa yleensä tässä lauletaan "Meille aurinko paistaa. | |||
Laulu valtaa hiljaisuuden | Laulu valtaa hiljaisuuden | ||
| Rivi 127: | Rivi 113: | ||
Meille aurinko paistaa… | Meille aurinko paistaa… | ||
== 4. Virsi (messun kaavan kohta 14) == | ==4. Virsi (messun kaavan kohta 14)== | ||
Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa. | Messussamme korostetaan evankeliumin ja saarnan yhteyttä. Siitä syystä on mahdollista, että saarna seuraa välittömästi evankeliumin lukemista. Saarnan edellä voi kuitenkin olla lyhyt virsi. Sisällöltään saarnaa edeltävä virsi on Pyhän Hengen läsnäoloa pyytävä rukous. Alkuperäisessä järjestyksessä tähän kohtaan kuuluu "Jumalamme", mutta varsin usein se jätetään suosiolla pois koska se on vaikea vuorolaulu liturgin eli papin ja seurakunnan välillä, eikä sitäpaitsi ole ihan välttämätön edes normaali kirkkoliturgiassa. | ||
== 5. Virsi (messun kaavan kohta 17) == | ==5. Virsi (messun kaavan kohta 17)== | ||
Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen". | Saarnaa seuraa seurakunnan vastauksena uskontunnustus, josta voidaan siirtyä suoraan esirukoukseen. Ennen esirukousta voidaan kuitenkin laulaa virsi (ns. saarnan päätösvirsi), jonka sijasta voi olla myös muuta musiikkia. Virren tehtävänä on antaa seurakunnalle vielä mahdollisuus saarnaan liittyvään mietiskelyyn ja evankeliumista kiittämiseen. Partiomessussa tässä välissä lauletaan yleensä "Tuli ikuinen". | ||
| Rivi 172: | Rivi 156: | ||
valon kirkkaimman luo | valon kirkkaimman luo | ||
== 6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19) == | ==6. Uhrivirsi eli Offertorio (offertorium, messun kaavan kohta 19)== | ||
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa". | |||
Ehtoollisosa alkaa virrellä, joka on ylistystä luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Perinteisessä läntisessä messussa offertorio oli psalmi, joka vaihtui kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Sitä laulettiin niin kauan kuin seurakuntalaiset toivat lahjojaan alttarille. Varhaisina aikoina näistä lahjoista erotettiin ehtoollisella siunattava leipä ja viini. Tämän perinteen mukaisesti uhrivirren aikana messussa kerätään kolehti ja katetaan ehtoollispöytä. Partiomessussa tähän tarkoitukseen käytetään laulua "Sama taivas, sama maa" | Tähän väliin kuuluvat ehtoolliseen liittyvät virret, musiikit ja laulut jäävät partiomessussa yleensä pois, koska Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1970-luvulta asti ollut mahdollisuus lasten tulemisesta ehtoolliselle vanhempien kanssa ei ole tullut yleiseen tietoisuuteen. | ||
Sama taivas yllä tämän maan | Sama taivas yllä tämän maan | ||
| Rivi 204: | Rivi 187: | ||
yhdessä näin uutta luo. | yhdessä näin uutta luo. | ||
Samaa | Samaa vettä... | ||
Yksi kaiken antoi omastaan, | Yksi kaiken antoi omastaan, | ||
| Rivi 215: | Rivi 198: | ||
antaa meille tehtävän. | antaa meille tehtävän. | ||
Samaa | Samaa vettä... | ||
==7. Päätösmusiikki (messun kaavan kohta 28)== | |||
Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan". | Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Sen jälkeen voi kuitenkin olla vielä lähettäminen ja päätösmusiikki. Partiomessun päätösmusiikki on "Tartu käteen Jumalan". | ||
| Rivi 244: | Rivi 225: | ||
mutta yksi loppuun asti on paikallaan. | mutta yksi loppuun asti on paikallaan. | ||
Tartu | Tartu käteen... | ||
Elämä on taivallusta | Elämä on taivallusta | ||
| Rivi 253: | Rivi 234: | ||
sydämeesi kuiskaa hiljaa: Tässä on tie! | sydämeesi kuiskaa hiljaa: Tässä on tie! | ||
Tartu | Tartu käteen... | ||
Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja. Kitarasäestyksellisinä lauluina ne on helppo toteuttaa millä tahansa lippukuntaleirillä vaikka ilman pappia luonnon keskellä nuotion ympärillä; melodiat ovat tarttuvia, ja nuoret oppivat ne todella nopeasti. Partiotoimintaan oleellisena osana kuuluvana uskontokasvatuksena partiomessu on mainio tapa toteuttaa sitä melkein "puolihuomaamattomasti. | Tämä on siis alkuperäinen laulujärjestys, eli sellainen miksi se on tarkoitettu. Monet papit (varsinkin nuoremmat) tosin haluavat itse määrätä omien jumalanpalvelustensa kaavan ja järjestyksen, joten käytössä on myös muita variaatioita. Lisäksi Partiomessussa voidaan toki laulaa muitakin lauluja. Kitarasäestyksellisinä lauluina ne on helppo toteuttaa millä tahansa lippukuntaleirillä vaikka ilman pappia luonnon keskellä nuotion ympärillä; melodiat ovat tarttuvia, ja nuoret oppivat ne todella nopeasti. Partiotoimintaan oleellisena osana kuuluvana uskontokasvatuksena partiomessu on mainio tapa toteuttaa sitä melkein "puolihuomaamattomasti". Yleensähän; siinä missä on kaksi puuta ristissä, on partiolaisen kirkko... | ||
[[Luokka:Tapahtumat]] | [[Luokka:Tapahtumat]] | ||
