Robert Baden-Powell

Lord of Gilwell R.S.S. Baden-Powell

Maailman partiolaisten ylijohtaja

s. 22.2.1857 - k. 8.1.1941

Kutsumanimiä: B-P, BP, Biipii...

Kuva

Lapsuus

Robert Stephenson Smyth Powell syntyi Lontoossa kuusilapsiseen perheeseen. Hänen isänsä, Oxfordin yliopiston geometrian professori, kuoli B-P:n ollessa kolmivuotias ja perhe joutui taloudelliseen ahdinkoon. B-P opiskeli aluksi kotona, mutta pääsi sitten sisäoppilaitokseen. Hän oli innokas ja aktiivinen oppilas, mutta hänen arvosanansa eivät olleet hyviä. Hän harrasti myös pianon- ja viulunsoittoa, näyttelemistä sekä piirtämistä. Hänen tiedetään pystyneen jo lapsena piirtämään sekä oikealla, että vasemmalla kädellä. 21.9.1869 annettiin julkinen ilmoitus kaikkien perheen jäsenten sukunimen muuttamisesta Baden Poweliksi.B-P ei aluksi pitänyt nimen muutoksesta, mutta hänen oli tyydyttävä kohtaloonsa. Pian lisättiin nimeen väliviija ja näin kirjoitus myodoksi tuli Robert Stephenson Smyth Baden-Powell.

Sotilaana

B-P oli kiinnostunut tiedustelusta ja seikkailikin nuoruudessaan sekä yksin että veljiensä kanssa. Koulun jälkeen kun hän ei läpäissyt Oxfordin pääsy kokeita, hän päätti pyrkiä armeijaan upseeriksi. B-P päätti hakea jalkaväkeen sekä, hieman kalliimpaan mutta arvostetumpaan ratsuväkeen. B-P läpäisi ratsuväen pääsykokeen viidenneksi parhaiten ja nuori aliluutnantti R.S.S. Baden-Powell komennettiin kolmanteentoista husaarirykmenttiin Intiaan 1876.

Intiassa B-P innostui villisian metsästyksestä niin paljon, että päätti kirjoittaa siitä kirjan. Hän myös armeijassa ollessaan johti joukkojen näytelmä toimintaa. Intiassa hän erikoistui myös tiedustelutoimintaan ja pääsi pian kouluttamaan muita. B-P:n metodit olivat uraa uurtavia, ja hän kirjoitti niistä kirjan Aids to scouting.

Vuonna 1899 Eversti Baden-Powell osallistui Mafekingin puolustukseen, joka kesti 217 päivää ja teki B-P:sta kansallissankarin. Mafekingissa tiedustelijapoikien urheus teki häneen pysyvän vaikutuksen. Palattuaan kotiin 1903 B-P sai kuulla kirjaansa, joka oli alun perin kirjoitettu sotilaille, käytettävän yleisesti nuorisotyössä. Häntä pyydettiin kehittämään kasvatusjärjestelmä pojille.

Kuva Etelä-Afrikassa 1896

Partiolaisena

B-P alkoi muotoilla kirjaansa uudelleen nuorille sopivammaksi ja päätti kokeilla ideoitaan käytännössä järjestämällä ensimmäisen partioleirin Brownsean saarella vuonna 1907. Tämä historiallinen leiri kokosi yhteen 22 poikaa eri yhteiskuntaluokista. Leiri teki tappiota 24 puntaa, 11 shillinkiä ja 2 pennyä, jotka B-P maksoi omasta pussistaan. Seuraavana vuonna ilmestyi Aids to scoutingin uusittu versio, Scouting for boys (Partiopojan kirja), josta tuli myyntimenestys. Pojat perustivat itse partioryhmiä kokeillakseen kirjan ohjeita. Partioliike oli syntynyt. Se levisi nopeasti ympäri Brittiläistä Kansainyhteisöä ja lopulta ympäri maailmaa. Tyttöjen partiotoiminta käynnistyi pian poikien jälkeen, vuonna 1910 Agnes Baden-Powellin, B-P:n siskon perustamana. Ensimmäiset tyttöjen partioryhmät olivat kuitenkin ilmestyneet jo vuonna 1908.

Kenraali Baden-Powell jäi armeijasta eläkkeelle vuonna 1910, ja ohjasi voimavaransa partiojärjestön kehittämiseen. Hän matkusti ympäri maailmaa rohkaisemassa ja avustamassa liikkeen leviämistä. Lokakuussa 1912 hän meni naimisiin apulaisensa Olave Soamesin kanssa, kymmenen kuukautta ensitapaamisensa jälkeen. He saivat myöhemmin kolme lasta, Peterin, Bettyn ja Heatherin. Kun ensimmäinen maailman sota syttyi 1914 B-P, ilmoittautui takaisin armeijan palvelukseen, mutta hänelle ilmoitettiin, että häntä tarvitaan enemmän kotirintamalla. Sodan aikana Saksalaiset tiedotusvälineet ilmoittivat muutaman kerran, että suuri vakoilija Baden-Powell on saatu kiinni ja teloitettu Saksassa. Nämä väitteet olivat kuitenkin vain sotapropagandaa.

1920 järjestettiin ensimmäinen jamboree Lontoossa, jossa B-P julistettiin maailman partiolaisten ylijohtajaksi. Kolmannella jamboreella Walesin prinssi kertoi kuninkaan aikovan aateloida B-P:n. Aikaisemmin B-P oli jo kieltäytynyt aatelisarvosta koska vastusti periytyvää aatelisjärjestelmää. Tällä kertaa kuitenkin kuningas ilmoitti, ettei tästä voisi kieltäytyä. Uutinen otettiin liikkeessä iloiten vastaan ja B-P valitsi nimekseen Lord Baden-Powell of Gilwell.

Avioitumisen jälkeen B-P:n terveydentila alkoi heiketä. Vuonna 1934 hänen eturauhasensa poistettiin ja 1939 hän muutti Keniaan, jossa hän kuoli 8. tammikuuta 1941.

Kirjat

Suomenkieliset kirjat

• 1911 Partiopojat
• 1917 Kokemukseni vakoojana
• 1917 Partiopojat ja tytöt
• 1927 Tie onneen
• 1933 Partiopojan kirja
• 1933 Upseeri vuosiltani
• 1952 Ohjeita partiojohtajille

B-P:stä kertovat suomenkieliset kirjat

• 1947 Svenson Sven, Poikakenraali romaani B-P:stä.
• 1988 Rinta-Kahila Kari, Baden-Powell of Gilwell
• 1992 William Hillcourt Lady Olave Baden-Powell, Sankarin kaksi elämää

Lähteet

• William Hillcourt Lady Olave Baden-Powell, Sankarin kaksi elämää ISBN 951-829-368-6
• Vartionjohtajan käsikirja