3
muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 25: | Rivi 25: | ||
==Alkuvuodet== | ==Alkuvuodet== | ||
Partioliikkeen perusti kenraalimajuri [[Robert Baden-Powell]] eli B-P Englannissa vuonna 1907. Tuolloin järjestettiin ensimmäinen partioleiri Brownsean saarella Englannin etelärannikolla. | |||
Suomen suurruhtinaskuntaan partioliike rantautui 1910, mutta toiminta kiellettiin Venäjän tsaari Nikolai II toimesta jo seuraavana vuonna 1911. Keväällä 1917 partiotoiminta sallittiin jälleen ja paikallinen toiminta alkoi uudelleen. | |||
Tampereella tyttöjen partiotoiminta oli ehtinyt päästä hyvään alkuun ennen liikkeen toiminnan kieltämistä. Tampereen Tyttölyseon tiloissa ehti toimia tyttövartio Elli Kallialan johdolla ja Varalan urheiluopistossa oli tyttöjen partiotoimintaa Anna Schreckin ohjaamana. Kun partiotoiminta Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen saattoi taas tulla päivänvaloon, olikin luontevaa, että ajatus tyttöjen partiojärjestön (nyk. [[lippukunta]]) perustamisesta Tampereelle syntyi nimenomaan Tampereen Naisvoimistelijoiden sekä opettajattarien keskuudessa. | |||
Tammeron perustava kokous järjestettiin 15.4.1917 Valtion tyttökoululla, Koskipuiston laidalla. Perustettu järjestö sai nimekseen Tampereen Suomalainen Partiotyttöosasto, mutta jo seuraavana vuonna 1918 järjestön nimi kuitenkin yksinkertaistettiin Tammeroksi. Mukaan uuteen järjestöön liittyi myös aiemmin ”maanalainen” Haukka-vartio, joka oli tyttöjen itse perustamana toiminut aktiivisesti jo vuodesta 1916 lähtien. | |||
Toukokuussa 1917 perustettiin [[Suomen Partioliitto - Finlands Scoutförbund]], ja partiolaisia oli tuolloin lähes 18 000. Tammero oli tamperelaisista suomenkielisistä partiojärjestöistä ainoana perustamassa valtakunnallista liittoa. Ennen muiden tyttölippukuntien perustamista Tammerossa oli jopa 700 jäsentä, jaettuna 48 vartioon. Noin puolet jäsenistöstä oli koululaisia, puolet liikkeissä, tehtaissa ja muissa työpaikoissa toimivia tyttöjä ja naisia. | |||
Ensimmäiset vuodet kuluivat toiminnan organisoimiseen. Se oli aloittelevalle järjestölle iso haaste, sillä jäsenmäärä oli suuri ja vakiintuneet toimintatavat puuttuivat, eivät vain Tammerolta vaan koko nousevalta partioliikkeeltä. Toimintaa alettiin organisoida kouluttamalla ensin nopeasti aikuisia johtajia ja ottamalla sen jälkeen nuoria vartiolaisia mukaan varsinaiseen toimintaan. Joukkuepäälliköiksi saatiin etupäässä naisvoimistelijoita ja muutamia opettajattaria. Jo vuoden 1917 syksyllä noin 500 tyttöä pääsikin suorittamaan alimman eli III luokan partiotutkinnon ja antamaan partiolupauksen. | |||
Suomalaisen partiotyttötyön keskeinen hahmo [[Anni Collan]] kutsuttiin vuonna 1920 Tammeron kunniajäseneksi. Seuraavana kesänä 1921 vietettiin Tammeron ensimmäistä omaa kesäleiriä Kangasalan Santasaaressa. Samana vuonna Tammero myös rekisteröitiin vasta perustettuun Suomen Yhdistysrekisteriin. Myös maailmanlaajuisen liikkeen kansainvälinen puoli näkyi lippukunnan toiminnassa. Vuonna 1924 Tammeron Sirkka Stark osallistui Anni Collanin johdolla Foxleasin kansainväliselle partiotyttöleirille Englannissa ja toi Tampereelle idean mm. tonttutytöistä. Suomen Partiotyttöliiton vartionjohtajakurssi järjestettiin 18.20.6.1925 Tampereen Varalassa. Kurssin johtajana toimi [[Anni Valkama]] ja kouluttajina oli melkein koko Tammeron johtajisto. Erityisesti Sirkka Stark sai kurssilla esitellä Foxleasissa oppimiaan taitoja ja kertoa kokemuksia. | |||
Toiminnan järjestämisen ohessa huomiota kiinnitettiin myös järjestön ulkoisiin tunnusmerkkeihin. Aleksanterin kirkon urkuri, partiomies Hjalmar Backman sävelsi ja Lyyli Santamäki sanoitti Tammerolle oman marssin vuonna 1918. Vuonna 1919 saatiin ensimmäinen oma lippu sekä järjestömerkki, jonka suunnitteli kuvaamataidon opettaja, partiojohtaja Tyyne Salovaara. Lippu on uusittu sadan vuoden aikana kahdesti, ja Tammeron marssia lauletaan lippukunnan tilaisuuksissa yhä tänäkin päivänä. | |||
Lisää tarinoita lippukunnan vaiheista pääse lukemaan 100-vuotishistoriikistamme Tammero – taikasana. | |||
==Lippukunnanjohtajat== | ==Lippukunnanjohtajat== |
muokkausta