Ero sivun ”Väiski” versioiden välillä
(kp + selkeytys) |
(väiskipipo) |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Kuva:Mannerheim kättelee partiolaisia.jpg|thumb|200px|Väiskipäiset partiopojat Karjalasta tapaamassa marsalkka Mannerheimia kesällä 1937]] | [[Kuva:Mannerheim kättelee partiolaisia.jpg|thumb|200px|Väiskipäiset partiopojat Karjalasta tapaamassa marsalkka Mannerheimia kesällä 1937]] | ||
[[Kuva:Päähine väiski.gif|thumb|left|Edustusasuun kuuluva väiski.]] | [[Kuva:Päähine väiski.gif|thumb|left|Edustusasuun kuuluva väiski.]] | ||
Väiski on perinteinen suomalainen päähine, kalottilakki. Se on ommeltu ohuesta sinisestä puuvillakankaasta tai [[talviväiski]] neulottu villasekoitelangasta. Lakissa on neljä kiilaa, saumojen peitteenä edestä taakse ja sivulta toiselle kulkee valkoinen 12 mm leveä raita. Raidat muodostavat valkoisen ristin, joka leikkaa päälaella. Myös päähineen reunaa kiertää valkoinen raita. | Väiski on perinteinen suomalainen päähine, kalottilakki. Se on ommeltu ohuesta sinisestä puuvillakankaasta tai [[talviväiski]] neulottu villasekoitelangasta. Lakissa on neljä kiilaa, saumojen peitteenä edestä taakse ja sivulta toiselle kulkee valkoinen 12 mm leveä raita. Raidat muodostavat valkoisen ristin, joka leikkaa päälaella. Myös päähineen reunaa kiertää valkoinen raita. | ||
==Historia== | ==Historia== | ||
Kansallistunteisen 1920-luvun alussa keskusteltiin miten partiossa voitaisiin edistää kalevalaisuutta ja sopiiko "Etelä-Afrikan ratsupoliisien puku" pohjoisen asukkaalle. [[Helsingin Metsänkävijät|Helsingin Metsänkävijöiden]] johtaja, taidemaalari [[Ilmari Vainio|Ilmari "Iso-Hukka" Vainio]] ehdotti, että käyttöön otetaan "Väinämöis-lakki", kalottilakki, joka ''"muinaissuomalaisena soveltuu partioasuun kuin valettu, se uhoo metsänkävijäin ja korvenraatajain tunnelmaa ja henkeä."'' Perusteluiksi hän mainitsi edelleen, että "se on kevyt, erinomainen leirilakki kuumalla säällä ja kätevä pitää päässä suojana kosteudelta ja vedolta teltassa nukuttaessa." Väritys haettiin kansallistunteen vahvistamiseksi Suomen uudesta sinivalkoisesta lipusta. Väinämöisen lakki määriteltiin poikien leiripäähineeksi. | Kansallistunteisen 1920-luvun alussa keskusteltiin miten partiossa voitaisiin edistää kalevalaisuutta ja sopiiko "Etelä-Afrikan ratsupoliisien puku" pohjoisen asukkaalle. [[Helsingin Metsänkävijät|Helsingin Metsänkävijöiden]] johtaja, taidemaalari [[Ilmari Vainio|Ilmari "Iso-Hukka" Vainio]] ehdotti, että käyttöön otetaan "Väinämöis-lakki", kalottilakki, joka ''"muinaissuomalaisena soveltuu partioasuun kuin valettu, se uhoo metsänkävijäin ja korvenraatajain tunnelmaa ja henkeä."'' Perusteluiksi hän mainitsi edelleen, että "se on kevyt, erinomainen leirilakki kuumalla säällä ja kätevä pitää päässä suojana kosteudelta ja vedolta teltassa nukuttaessa." Väritys haettiin kansallistunteen vahvistamiseksi Suomen uudesta sinivalkoisesta lipusta. Väinämöisen lakki määriteltiin poikien leiripäähineeksi. | ||
Lakin käyttö yleistyi nopeasti. Lippukunnat valmistivat omia Väinämöisen lakkeja, joissa lakin väritys noudatti lippukunnan tunnusvärejä. Sovittiin kuitenkin, että ulkomailla ja edustusasun kanssa käytetään vain sinivalkoista (sininen pohja, valkoiset nauhat) kalottilakkia. | Lakin käyttö yleistyi nopeasti. Lippukunnat valmistivat omia Väinämöisen lakkeja, joissa lakin väritys noudatti lippukunnan tunnusvärejä. Sovittiin kuitenkin, että ulkomailla ja edustusasun kanssa käytetään vain sinivalkoista (sininen pohja, valkoiset nauhat) kalottilakkia. | ||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
Toisenlainen väiski- käytäntö on [[Limingan Niittykärpät|Limingan Niittykärpillä]]: heillä "perusväiskiä" pitävät vain vartio-osaston ulkopuoliset partiolaiset (johtajat, sudenpennut). Vartio-osastoon kuuluvat on jaettu joukkueisiin, jotka puolestaan tunnistaa toisistaan poikkeavista kalottilakeista. | Toisenlainen väiski- käytäntö on [[Limingan Niittykärpät|Limingan Niittykärpillä]]: heillä "perusväiskiä" pitävät vain vartio-osaston ulkopuoliset partiolaiset (johtajat, sudenpennut). Vartio-osastoon kuuluvat on jaettu joukkueisiin, jotka puolestaan tunnistaa toisistaan poikkeavista kalottilakeista. | ||
[[Kuva:Vaiski pipo.jpg|thumb|left|Uusi väiskipipo.]] | |||
[[Kuva:Väiski pppp lnk häme.gif |left|thumb|Häme- joukkueen väiski.]] | [[Kuva:Väiski pppp lnk häme.gif |left|thumb|Häme- joukkueen väiski.]] | ||
[[Kuva:Vaiski pppp lnk karjala.gif|left|thumb|Karjala- joukkueen väiski.]] | [[Kuva:Vaiski pppp lnk karjala.gif|left|thumb|Karjala- joukkueen väiski.]] | ||
[[Kuva:Vaiski pppp lnk lappi.gif |left|thumb|Lappi- joukkueen väiski.]] | [[Kuva:Vaiski pppp lnk lappi.gif |left|thumb|Lappi- joukkueen väiski.]] | ||
[[Kuva:Vaiski pppp lnk pohjola.gif |left|thumb|Pohjola- joukkueen väiski.]] | [[Kuva:Vaiski pppp lnk pohjola.gif |left|thumb|Pohjola- joukkueen väiski.]] | ||
Versio 5. tammikuuta 2007 kello 13.00
Väiski on perinteinen suomalainen päähine, kalottilakki. Se on ommeltu ohuesta sinisestä puuvillakankaasta tai talviväiski neulottu villasekoitelangasta. Lakissa on neljä kiilaa, saumojen peitteenä edestä taakse ja sivulta toiselle kulkee valkoinen 12 mm leveä raita. Raidat muodostavat valkoisen ristin, joka leikkaa päälaella. Myös päähineen reunaa kiertää valkoinen raita.
Historia
Kansallistunteisen 1920-luvun alussa keskusteltiin miten partiossa voitaisiin edistää kalevalaisuutta ja sopiiko "Etelä-Afrikan ratsupoliisien puku" pohjoisen asukkaalle. Helsingin Metsänkävijöiden johtaja, taidemaalari Ilmari "Iso-Hukka" Vainio ehdotti, että käyttöön otetaan "Väinämöis-lakki", kalottilakki, joka "muinaissuomalaisena soveltuu partioasuun kuin valettu, se uhoo metsänkävijäin ja korvenraatajain tunnelmaa ja henkeä." Perusteluiksi hän mainitsi edelleen, että "se on kevyt, erinomainen leirilakki kuumalla säällä ja kätevä pitää päässä suojana kosteudelta ja vedolta teltassa nukuttaessa." Väritys haettiin kansallistunteen vahvistamiseksi Suomen uudesta sinivalkoisesta lipusta. Väinämöisen lakki määriteltiin poikien leiripäähineeksi.
Lakin käyttö yleistyi nopeasti. Lippukunnat valmistivat omia Väinämöisen lakkeja, joissa lakin väritys noudatti lippukunnan tunnusvärejä. Sovittiin kuitenkin, että ulkomailla ja edustusasun kanssa käytetään vain sinivalkoista (sininen pohja, valkoiset nauhat) kalottilakkia.
Väiski-versioita
Väiskistä on olemassa useita versioita. Historiallisia lippukuntaväiskejä, jotka Sininen kirja tunnusti virallisiksi väiskeiksi, on Toimen Pojilla ja Vaasan Metsäveikoilla.
Toisenlainen väiski- käytäntö on Limingan Niittykärpillä: heillä "perusväiskiä" pitävät vain vartio-osaston ulkopuoliset partiolaiset (johtajat, sudenpennut). Vartio-osastoon kuuluvat on jaettu joukkueisiin, jotka puolestaan tunnistaa toisistaan poikkeavista kalottilakeista.
