Väiski
Väiski on perinteinen suomalainen päähine. Väiski on ommeltu ohuesta sinisestä puuvillakankaasta tai talviväiski neulottu villasekoitelangasta. Lakissa on neljä kiilaa, saumojen peitteenä edestä taakse ja sivulta toiselle kulkee valkoinen 12 mm leveä raita. Raidat muodostavat valkoisen ristin, joka leikkaa päälaella. Myös päähineen reunaa kiertää valkoinen raita.
Historia
Kansallistunteisen 1920-luvun alussa keskusteltiin miten partiossa voitaisiin edistää kalevalaisuutta ja sopiiko "Etelä-Afrikan ratsupoliisien puku" pohjoisen asukkaalle. Helsingin Metsänkävijöiden johtaja, taidemaalari Ilmari "Iso-Hukka" Vainio ehdotti, että käyttöön otetaan "Väinämöis-lakki", kalottilakki, joka "muinaissuomalaisena soveltuu partioasuun kuin valettu, se uhoo metsänkävijäin ja korvenraatajain tunnelmaa ja henkeä." Perusteluiksi hän mainitsi edelleen, että "se on kevyt, erinomainen leirilakki kuumalla säällä ja kätevä pitää päässä suojana kosteudelta ja vedolta teltassa nukuttaessa." Väritys haettiin kansallistunteen vahvistamiseksi Suomen uudesta sinivalkoisesta lipusta. Väinämöisen lakki määriteltiin poikien leiripäähineeksi.
Lakin käyttö yleistyi nopeasti. Lippukunnat valmistivat omia Väinämöisen lakkeja, joissa lakin väritys noudatti lippukunnan tunnusvärejä. Sovittiin kuitenkin, että ulkomailla ja edustusasun kanssa käytetään vain sinivalkoista (sininen pohja, valkoiset nauhat) kalottilakkia.
Väiski-versioita
Väiskistä on olemassa useita versioita. Esimerkiksi Limingan Niittykärpillä "perusväiskiä" pitävät vain vartio-osaston ulkopuoliset partiolaiset (johtajat, sudenpennut). Vartio-osastoon kuuluvat on jaettu joukkueisiin, jotka puolestaan tunnistaa toisistaan poikkeavista kalottilakeista.