Anonyymi

Ero sivun ”Vaasan Metsäveikot” versioiden välillä

PartioWikistä
p
tyyliseikkoja ja tarkennuksia
(tietoja lipusta)
p (tyyliseikkoja ja tarkennuksia)
Rivi 60: Rivi 60:


Kirja on vapaasti luettavissa ja kopioitavissa Metsäveikkojen sivuilta [http://filebank.visualweb.fi/_FileRoot/14/971/Suorituskirja_kirjana_v1_1.pdf]. Omaan lippukuntaan muokkausta varten saa pyydettäessä Metsäveikoilta kaikki kirjan tekoon liittyvät tiedostot ja apuvälineet sekä VJ:n oppaan.
Kirja on vapaasti luettavissa ja kopioitavissa Metsäveikkojen sivuilta [http://filebank.visualweb.fi/_FileRoot/14/971/Suorituskirja_kirjana_v1_1.pdf]. Omaan lippukuntaan muokkausta varten saa pyydettäessä Metsäveikoilta kaikki kirjan tekoon liittyvät tiedostot ja apuvälineet sekä VJ:n oppaan.
Riihitykset ovat jokavuotinen perinteikäs tapahtuma. Kokelas voidaan myös hylätä. Kuulustelun päätteeksi kunkin luokan paras palkitaan maineella ja kunnialla. Jokainen merkkikuntaan hyväksytty kirjoittaa nimensä ja partionimensä merkkikuntakirjaan. Tämä järjestelmä on ollut käytössä yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1933 lähtien. Riihitykset johtaa aina sama henkilö mahdollisimman monta vuotta peräkkäin -näin saadaan perinne pidettyä vahvana ja vertailtavaa tietoa siitä missä lippukunnassa mennään taitojen osalta.


==Toimintakilpailu==
==Toimintakilpailu==
Rivi 73: Rivi 75:
Vaasan Metsäveikot ry on perustettu 15.3.1917. Tuolloin järjestettiin Vaasan Lyseon kellarissa kokous, jossa [[Toimen Poika|Toimen Pojat]] -nimellä jo muutaman vuoden toiminut [[lippukunta]] perustettiin. Perustajana oli Eino Salli, josta tuli myös ensimmäinen lippukunnanjohtaja.
Vaasan Metsäveikot ry on perustettu 15.3.1917. Tuolloin järjestettiin Vaasan Lyseon kellarissa kokous, jossa [[Toimen Poika|Toimen Pojat]] -nimellä jo muutaman vuoden toiminut [[lippukunta]] perustettiin. Perustajana oli Eino Salli, josta tuli myös ensimmäinen lippukunnanjohtaja.


 
Lippukunnan nimi oli muutaman vuoden Toimen Pojat, kunnes 1919 uudeksi nimeksi tuli Vaasan Partiopojat. Lippukunnan vahva leiriperinne sai alkunsa 1920, jolloin Vaasan saaristossa järjestettiin ensimmäinen kesäleiri. [[Kuva:VMV-logo.jpg|thumb|right|Vaasan Metsäveikkojen logo]]
Lippukunnan nimi oli muutaman vuoden Toimen Pojat, kunnes 1919 uudeksi nimeksi tuli Vaasan Partiopojat. Lippukunnan vahva leiriperinne sai alkunsa 1920, jolloin Vaasan saaristossa järjestettiin ensimmäinen kesäleiri.
 
 
[[Kuva:VMV-logo.jpg|thumb|right|Vaasan Metsäveikkojen logo]]
Merkittävä vuosikymmen lippukunnan historiassa on 1930-luku. 1932 lopulliseksi nimeksi tuli Vaasan Metsäveikot ja käyttöön otettiin Metsäveikkojen tunnusmerkit huivi, ruskea partiopaita ja punareunainen väiski, jotka Bruno Ollila toi kotikaupungistaan Käkisalmesta Käkisalmen Metsäpojilta. Vuosikymmenen puolivälissä Metsäveikoista oli tullut yksi Suomen suurimmista lippukunnista kasvaneen jäsenmäärän ansiosta. Metsäveikkojen talvileiriperinne alkoi 1939 Gerbyssä järjestetystä talvileiristä.
Merkittävä vuosikymmen lippukunnan historiassa on 1930-luku. 1932 lopulliseksi nimeksi tuli Vaasan Metsäveikot ja käyttöön otettiin Metsäveikkojen tunnusmerkit huivi, ruskea partiopaita ja punareunainen väiski, jotka Bruno Ollila toi kotikaupungistaan Käkisalmesta Käkisalmen Metsäpojilta. Vuosikymmenen puolivälissä Metsäveikoista oli tullut yksi Suomen suurimmista lippukunnista kasvaneen jäsenmäärän ansiosta. Metsäveikkojen talvileiriperinne alkoi 1939 Gerbyssä järjestetystä talvileiristä.


Suuria metsäveikkoja ovat Hopeasusi-ansiomerkin saaneet [[Bruno W. Ollila|Bruno "Pappa" Ollila]], [[Aarno Stauffer]], [[Martti Jääskeläinen|Martti "Jästi" Jääskeläinen]], [[Reijo Salmi]] ja [[Markku Rintanen]]. Heidän lisäksi legendaksi partiopoikien kasvattajana nousi Eino "Köksä" Mäkinen. Hopeasusi Bruno Ollila aloitti ensimmäisenä Suomessa partiotaitokilpailujen pitämisen.
Suuria metsäveikkoja ovat Hopeasusi-ansiomerkin saaneet [[Bruno W. Ollila|Bruno "Pappa" Ollila]], [[Aarno Stauffer]], [[Martti Jääskeläinen|Martti "Jästi" Jääskeläinen]], [[Reijo Salmi]] ja [[Markku Rintanen]]. Heidän lisäksi legendaksi partiopoikien kasvattajana nousi Eino "Köksä" Mäkinen. Hopeasusi Bruno Ollila aloitti ensimmäisenä Suomessa partiotaitokilpailujen pitämisen.


Metsäveikoille tyypillistä on reipas toiminta. Perinteiseen toimintaan kuuluvat leirit, vaellukset, partiotaitokilpailut, kurssit ja vartioiden retket. Jokavuotisia tapahtumia lippukunnassa näiden lisäksi ovat lupauksenanto, marssiosasto sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä, puurojuhla ja merkittävä osa varainhankintaa oleva pukkipalvelu.
Metsäveikoille tyypillistä on reipas toiminta. Perinteiseen toimintaan kuuluvat leirit, vaellukset, partiotaitokilpailut, kurssit ja vartioiden retket. Jokavuotisia tapahtumia lippukunnassa näiden lisäksi ovat lupauksenanto, marssiosasto sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä, puurojuhla ja merkittävä osa varainhankintaa oleva pukkipalvelu.
Metsäveikkojen toimintaa on helpottanut vahva talous. Sen takana ovat 1959 perustettu Tuki Ry, jolta on mahdollista saada apua, jos ei partiotoimintaan muuten perheen rahat riitä. Joka vuosi on käynnissä varainhankinta, johon kuuluu adventtikalentereiden myynti, pukkipalvelu sekä erilaiset muut projektit.
Metsäveikkojen toimintaa on helpottanut vahva talous. Sen takana ovat 1959 perustettu Tuki Ry, jolta on mahdollista saada apua, jos ei partiotoimintaan muuten perheen rahat riitä. Joka vuosi on käynnissä varainhankinta, johon kuuluu adventtikalentereiden myynti, pukkipalvelu sekä erilaiset muut projektit.
====Lippu====
Lipun on suunnitellut partiojohtaja, lehtori Armas Lähteenkorva vuonna 1946. Lippu on vihitty vuonna 1947. Se on valmistettu uudestaan vuonna 1982.
Lipussa on valkoisella pohjalla Pyhä Yrjänä taistelemassa lohikäärmettä vastaan. Yläkulmassa on lippukunnan merkki ja reunuksella punaiset liekit.
Lipun tanko on puinen; nuppina on suomalaisen karhukeihään kärki.


====Sotien jälkeiset lippukunnanjohtajat Metsäveikoissa====
====Sotien jälkeiset lippukunnanjohtajat Metsäveikoissa====
Rivi 100: Rivi 91:
* Jaakko Perttu 1998-
* Jaakko Perttu 1998-


==Huuto==
==Tunnukset==
===Huuto===
'''Metsäveikkojen huuto''' {{audio|huutoTiedosto.ogg|HuudonNimi}}
'''Metsäveikkojen huuto''' {{audio|huutoTiedosto.ogg|HuudonNimi}}


Rivi 108: Rivi 100:
:''ali met, ali sä, ali vei, ali kot''
:''ali met, ali sä, ali vei, ali kot''
:''ali Metsäveikot HEI!''
:''ali Metsäveikot HEI!''
===Lippu===
Lipun on suunnitellut partiojohtaja, lehtori Armas Lähteenkorva vuonna 1946. Lippu on vihitty vuonna 1947. Se on valmistettu uudestaan vuonna 1982.
Lipussa on valkoisella pohjalla Pyhä Yrjänä taistelemassa lohikäärmettä vastaan. Yläkulmassa on lippukunnan merkki ja reunuksella punaiset liekit.
Lipun tanko on puinen; nuppina on suomalaisen karhukeihään kärki.
===Partioasu===
Metsäveikoilla on oma partiopaita, joka on tehty vanhan mallin mukaan vain puoliväliin ulottuvilla napeilla. Paita on ruskea ja vahvaa kangasta.
Väiskiä kiertää punainen nauha. Tämä malli on otettu käyttöön Bruno Ollilan toimesta samaan aikaan kuin Metsäveikkojen punareunainen huivi.


{{EPP:n lippukunnat}}
{{EPP:n lippukunnat}}
198

muokkausta

Evästeet auttavat palvelujemme toteuttamisessa. Käyttämällä palvelujamme hyväksyt evästeiden käytön.