Ero sivun ”Rudyard Kipling” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
ei muokkausyhteenvetoa
p (kopio wikipediasta)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Rudyard Kipling.jpg|thumb|Rudyard Kipling]]
[[Kuva:Rudyard Kipling.jpg|thumb|Rudyard Kipling]]
'''Joseph Rudyard Kipling''' (s. [[30. joulukuuta]] [[1865]], [[Bombay]], [[Intia]], k. [[18. tammikuuta]] [[1936]]) oli brittiläinen kirjailija ja runoilija. Hänet tunnetaan parhaiten lastenkirjastaan ''[[Viidakkokirja]]'' ([[1894]]) ja intialaisesta vakoiluromaanista ''[[Kim]]'' ([[1901]]). Kipling sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna [[1907]]. Hänelle tarjottiin Brittiläisen imperiumin ritarin arvoa, mutta hän kieltäytyi.
'''Joseph Rudyard Kipling''' (s. [[30. joulukuuta]] [[1865]], Bombay, Intia, k. [[18. tammikuuta]] [[1936]]) oli brittiläinen kirjailija ja runoilija. Hänet tunnetaan parhaiten lastenkirjastaan ''[[Viidakkokirja]]'' ([[1894]]) ja intialaisesta vakoiluromaanista ''[[Kim]]'' ([[1901]]). Kipling sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna [[1907]]. Hänelle tarjottiin Brittiläisen imperiumin ritarin arvoa, mutta hän kieltäytyi.


Kipling syntyi Brittiläisessä Intiassa, mutta tuotiin [[1871]] Englantiin sisarensa kanssa, jossa hän eli vanhemman sukulaisensa luona viiden vuoden ajan. Vuonna [[1878]] hän meni opiskelemaan upseerien lapsille tarkoitettuun United Services Collegeen. Hänen ensimmäinen teoksensa julkaistiin [[1881]]. Hän palasi Lahoreen (nykyisessä Pakistanissa) ja ryhtyi toimittajaksi. Hänen ensimmäinen kustannettu teoksensa julkaistiin [[1883]]. Kipling palasi mainetta keränneenä Lontooseen [[1889]]. Vuonna [[1892]] hän nai Caroline Balestierin ja he asuivat seuraavat neljä vuotta Vermontissa. Hänen ''Viidakkokirjastaan'' tuli menestys, kuten myös sen jatko-osasta. Kipling palasi Englantiin [[1896]] ja asettui [[Sussex]]iin [[1902]]. Hänen mestariteoksensa ''Kim'' julkaistiin [[1901]]. Kipling matkusteli ja todisti sotaa Etelä-Afrikassa [[1900]]. Hänen kuvauksensa [[buurisota|buurisodasta]] herättivät huomiota, mutta hänen imperialistiset kannanottonsa keräsivät syytöksiä jingoismista ja sodanlietsonnasta.
Kipling syntyi Brittiläisessä Intiassa, mutta tuotiin [[1871]] Englantiin sisarensa kanssa, jossa hän eli vanhemman sukulaisensa luona viiden vuoden ajan. Vuonna [[1878]] hän meni opiskelemaan upseerien lapsille tarkoitettuun United Services Collegeen. Hänen ensimmäinen teoksensa julkaistiin [[1881]]. Hän palasi Lahoreen (nykyisessä Pakistanissa) ja ryhtyi toimittajaksi. Hänen ensimmäinen kustannettu teoksensa julkaistiin [[1883]]. Kipling palasi mainetta keränneenä Lontooseen [[1889]]. Vuonna [[1892]] hän nai Caroline Balestierin ja he asuivat seuraavat neljä vuotta Vermontissa. Hänen ''Viidakkokirjastaan'' tuli menestys, kuten myös sen jatko-osasta. Kipling palasi Englantiin [[1896]] ja asettui Sussexiin [[1902]]. Hänen mestariteoksensa ''Kim'' julkaistiin [[1901]]. Kipling matkusteli ja todisti sotaa Etelä-Afrikassa [[1900]]. Hänen kuvauksensa [[buurisota|buurisodasta]] herättivät huomiota, mutta hänen imperialistiset kannanottonsa keräsivät syytöksiä jingoismista ja sodanlietsonnasta.


Kiplingin suosio oli suurin 1900-luvun alussa. Hänet sai [[1907]] Nobelin kirjallisuuden palkinnon. Vuonna [[1910]] julkaistiin hänen If— -runonsa sisältänyt ''Rewards and Fairies'' -kokoelma. If— äänestettiin [[1995]] [[BBC]]:n äänestyksessä Yhdistyneen kuningaskunnan suosituimmaksi runoksi kautta aikain.
Kiplingin suosio oli suurin 1900-luvun alussa. Hänet sai [[1907]] Nobelin kirjallisuuden palkinnon. Vuonna [[1910]] julkaistiin hänen If— -runonsa sisältänyt ''Rewards and Fairies'' -kokoelma. If— äänestettiin [[1995]] BBC:n äänestyksessä Yhdistyneen kuningaskunnan suosituimmaksi runoksi kautta aikain.


Kiplingin vanhin poika kuoli [[1915]] ensimmäisessä maailmansodassa, Loos'n taistelussa. Hän jatkoi kirjoittamista vielä 1930-luvulla, mutta runouden uudet tuulet ja siirtomaaimperiumien tuho siirsivät Kiplingin työn taustalle. Hänen sosiopoliittisia näkymyksiään ja intialaisten kuvausta alettiin pitää rasistisina hänen kuolemansa jälkeen, kuten myös hänen antisemiittisiä näkemyksiään.
Kiplingin vanhin poika kuoli [[1915]] ensimmäisessä maailmansodassa, Loos'n taistelussa. Hän jatkoi kirjoittamista vielä 1930-luvulla, mutta runouden uudet tuulet ja siirtomaaimperiumien tuho siirsivät Kiplingin työn taustalle. Hänen sosiopoliittisia näkymyksiään ja intialaisten kuvausta alettiin pitää rasistisina hänen kuolemansa jälkeen, kuten myös hänen antisemiittisiä näkemyksiään.
7 509

muokkausta

Evästeet auttavat palvelujemme toteuttamisessa. Käyttämällä palvelujamme hyväksyt evästeiden käytön.

Navigointivalikko