46
muokkausta
Ero sivun ”Puijon Pakertajat” versioiden välillä
PartioWikistä
täydennetty omakohtaisesti elettyä partiohistoriaa
(täydennetty omakohtaisesti elettyä partiohistoriaa) |
|||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
===Lippukunnan perustaminen=== | ===Lippukunnan perustaminen=== | ||
Varsinaisesti lippukunta perustettiin vuonna 1972, ja Touho-Tiinat otettiin täysipainoisesti mukaan toimintaan. Tuolloin lippukunta organisoitiin toimintatauon jälkeen uudestaan, ja uusi lippukunta otti nimekseen Puijon Vesaiset. Kaikki vanhan lippukunnan varat ja omaisuus siirtyivät Puijon Vesaisten käyttöön. Samana vuonna lippukunnalle saatiin myös taustayhteisö Kuopion Tuomiokirkkoseurakunnasta. Sekä tonttu-, että kolkkaosastot aloittivat tuolloin toimintansa Puijon Vesaisissa. Lippukunnanjohtajina toimivat noihin aikoihin Armas ja Eevi Kumpulainen, jotka hoitivat pestejään monta vuotta. Heidän jälkeensä lippukunnanjohtajina toimivat Tauno Rissanen ja Eija Keski-Nisula. | Varsinaisesti lippukunta perustettiin vuonna 1972, ja Touho-Tiinat otettiin täysipainoisesti mukaan toimintaan. Tuolloin lippukunta organisoitiin toimintatauon jälkeen uudestaan, ja uusi lippukunta otti nimekseen Puijon Vesaiset. Kaikki vanhan lippukunnan varat ja omaisuus siirtyivät Puijon Vesaisten käyttöön. Perimätiedon mukaan omaisuuden siirtymisen ehtona oli vanhan nimen käyttöönotto, vaikka nimi ''Vesaiset'' yleensä yhdistettiinkin Keskustapuolueen nuorisojärjestöön. Samana vuonna lippukunnalle saatiin myös taustayhteisö Kuopion Tuomiokirkkoseurakunnasta. Sekä tonttu-, että kolkkaosastot aloittivat tuolloin toimintansa Puijon Vesaisissa. Lippukunnanjohtajina toimivat noihin aikoihin Armas ja Eevi Kumpulainen, jotka hoitivat pestejään monta vuotta. Heidän jälkeensä lippukunnanjohtajina toimivat Tauno Rissanen ja Eija Keski-Nisula. | ||
Lippukunnan muuttuessa sekalippukunnaksi alkoivat jäsenmäärät nousta. Pian eivät vanhat kokoustilat enää riittäneet, ja vuoden 1974 aikana lippukunta otti käyttöön uuden kolon Taivaanpankontiellä. Matti Komulainen otti johdon lippukunnassa vuoden 1977 paikkeilla, jolloin lippukunnan käyttöön saatiin Puijon seurakuntakeskuksen kerhohuone. Taustayhteisönä toimi silti edelleen Tuomiokirkkoseurakunta. | Lippukunnan muuttuessa sekalippukunnaksi alkoivat jäsenmäärät nousta. Pian eivät vanhat kokoustilat enää riittäneet, ja vuoden 1974 aikana lippukunta otti käyttöön uuden kolon Taivaanpankontiellä. Matti Komulainen otti johdon lippukunnassa vuoden 1977 paikkeilla, jolloin lippukunnan käyttöön saatiin Puijon seurakuntakeskuksen kerhohuone. Taustayhteisönä toimi silti edelleen Tuomiokirkkoseurakunta. | ||
Lippukunta | Lippukunta vaihtoi nimekseen Puijon Pakertajat [[17. maaliskuuta]] 1978 välttääkseen Vesaiset-nimen aiheuttamia virhetulkintoja. | ||
Vuotta myöhemmin lippukunnanjohtajaksi nousi Aulikki Nissinen, joka johti lippukuntaa maineikkaasti kahden vuoden ajan. Aulikki Nissisen aikana Puijon Pakertajien jäsenmäärä kasvoi | Vuotta myöhemmin lippukunnanjohtajaksi nousi Aulikki Nissinen, joka johti lippukuntaa maineikkaasti kahden vuoden ajan. Aulikki Nissisen aikana Puijon Pakertajien jäsenmäärä kasvoi suuremmaksi kuin koskaan aiemmin, ja lippukunta sai käyttönsä yhtä käytössä olevan Suunnistajantien kolon. Vuonna 1979 lippukunnan taustayhteisöksi saatiin Puijon seurakunta. Samana vuonna järjestetyllä ensimmäisellä [[Karelia|Finnjamboree Karelialla]] oli mukana partiolaisia Pakertajista. Lippukunta rekisteröitiin helmikuun 18. päivä vuonna 1983. | ||
===1980-luvulta eteenpäin=== | ===1980-luvulta eteenpäin=== | ||
1980-luvulla alettiin suunnitella jatkuvasti kasvavan lippukunnan tarpeisiin omaa leirikeskusta lippukunnanjohtaja Lasse Walleniuksen alaisuudessa. Pian aloitettiinkin Kaatran kämppien rakentaminen Kaislastenlahdessa. Kaatran ensimmäinen kämppä (joka toimii nykyään saunana) valmistui v. 1984, toinen eli keskikämppä 1988, ja kolmas eli iso kämppä 1992. Kaikki kämpät rakennettiin talkootyönä partiolaisten vanhempien avustuksella. | Armeijayhteyksien peruja lippukunnalla oli käytössään Kylmäniemessä Neulaniemen länsirannalla puolustusvoimien alueella kämppä. Siellä retkeiltiin ahkerasti 1980-luvun alussa ja pidettiin mm. talvileiri, jonne hiihdettiin Niuvan rannasta vetisessä kelissä. Kämpällä oli käytöstä poistettu sauna, jota pikku hiljaa purettiin polttopuuksi. 1980-luvun alussa puolustusvoimat kuitenkin halusi rakentaa Kylmäniemeen omaa virkistyskäyttöä varten saunan, ja vanha kämppä purettiin n. 1983. | ||
1980-luvulla alettiin suunnitella jatkuvasti kasvavan lippukunnan tarpeisiin omaa leirikeskusta lippukunnanjohtaja Lasse Walleniuksen alaisuudessa. Pian aloitettiinkin Kaatran kämppien rakentaminen Kaislastenlahdessa Osuuspankilta vuokratulle tontille. Kaatran ensimmäinen kämppä (joka toimii nykyään saunana) valmistui v. 1984, toinen eli keskikämppä 1988, ja kolmas eli iso kämppä 1992. Kaikki kämpät rakennettiin talkootyönä partiolaisten vanhempien avustuksella. | |||
Vuonna 1990 Jussi Eronen perusti jo kolmensadanviidenkymmenen hengen lippukunnan sisäisen tiedonvälityksen edistämiseksi lippukuntalehden. Ensimmäinen Pakertajalehti ilmestyi 26.5.1990 bussimatkalla Suurjuhlaan. Yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella Pakertajakulttuuri alkoi voimistua paitsi lippukunnan sisällä, myös muualla piirissä. | Vuonna 1990 Jussi Eronen perusti jo kolmensadanviidenkymmenen hengen lippukunnan sisäisen tiedonvälityksen edistämiseksi lippukuntalehden. Ensimmäinen Pakertajalehti ilmestyi 26.5.1990 bussimatkalla Suurjuhlaan. Yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella Pakertajakulttuuri alkoi voimistua paitsi lippukunnan sisällä, myös muualla piirissä. | ||
