Pehr Evind Svinhufvud

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pehr Evind Svinhufvud
S. 15. joulukuuta 1861 (Sääksmäki)
K. 29. helmikuuta 1944 (Luumäki)
Tärkeimmät tehtävät
Tasavallan presidentti
Kuva
Presidentti P E Svinhufvud pitaa radiopuhetta.jpg

Elämänvaiheita

  • 1894 aloittaa toimintansa valtiopäiväedustajana
  • 1899 erotetaan Turun Hovioikeuden palveluksesta. Syynä ovat ristiriidat silloisen hallintovallan, Venäjän keisarikunnan kanssa.
    Muuttaa Helsinkiin ja siirtyy vastarintajärjestön johtoon.
  • 1907 nimitetään vuoden 1905 eduskuntauudistuksen mukaisen eduskunnan ensimmäiseksi puhemieheksi. Hoitaa tehtävää vuoteen 1913 saakka.
  • 1914 vangitaan siviilivirastaan Lappeen tuomiokunnan tuomarina. Karkotetaan Siperiaan. Karkotuksen aikanakin hänet valitaan vuoden 1916 vaaleissa eduskuntaan.
  • 1917 vapautuu karkotuksesta maaliskuun manifestin jälkeen ja palaa Suomeen. Väliaikainen hallitus nimittää Svinhufvudin prokuraattoriksi, maan korkeimmaksi lainvalvojaksi.
  • 1917 marraskuussa muodostaa uuden senaatin. 27.11. toimintansa aloittanut senaatti antaa eduskunnalle 4.12. esityksen Suomen julistautumisesta riippumattomaksi tasavallaksi. Ehdotus hyväksytään 6.12. Svinhufvud lähtee pyytämään Venäjän tunnustusta itsenäisyydelle 29.12.
  • 1918 sisällissodan alettua onnistuu pakenemaan Helsingistä Vaasaan, Saksan ja Ruotsin kautta. Johtaa Vaasassa sinne paennutta senaattia. Sisällissodan päätyttyä nimitetään Suomen ensimmäiseksi valtionhoitajaksi, josta tehtävästä eroaa joulukuussa 1918.
  • 1930 palaa politiikkaan saatuaan nimityksen pääministeriksi.
  • 1931 nimitetään kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi. Voittaa vaaleissa vastaehdokkaansa K.J.Ståhlbergin.
  • 1937 häviää presidentinvaaleissa Kyösti Kalliolle.
  • 29.2.1944 kuolee Luumäellä.

Vaiheita partiopolulla

Partiolaisten suojelija, presidentti Svinhufvud Lauttasaaren liittoleirillä 1934

Lähteet