Welcome to the ScoutWiki Network

Helvi Sipilä

Kohteesta PartioWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helvi "Heli" Sipilä
S. 5. toukokuuta 1915
K. 15. toukokuuta 2009 (Helsinki)
Lippukunnat
Lahden Tähtitytöt (1927–)

SASA, Helsinki (1933–)

Tärkeimmät tehtävät
SPTJ:n kv-asiamies

SPTJ:n Ylijohtaja (19521969)
WAGGGS:n luottamushenkilö (19571966)

Helvi Sipilän vartio, vuosi 1932

Ministeri Helvi Linnea Aleksandra "Heli" Sipilä os. Maukola oli yhteiskunnallisesti tunnetuin suomalainen partiojohtaja. Hän oli myös yksi tunnetuimpia suomalaisia diplomaatteja mm. toimiessaan YK:n apulaispääsihteerinä.

Helin vanhemmat olivat talousneuvos Vilho Maukola ja rouva Aleksandra Lucinda os. Manner. Perhe asui Helsingissä. Toinen tärkeä paikka oli Hämeessä sijaitseva Maukolan tila.

Toiminta partiossa

Sipilä nousi Suomalaisen Partiotyttöliiton hallitukseen jo 21-vuotiaana ja teki ahkerasti partiomatkoja. Hän johti Suomen joukkuetta Pax Ting -leirillä vuonna 1939, josta hän palasi juuri ennen toisen maailmansodan syttymistä Suomeen. Sipilä toimi Suomen Partiotyttöjärjestön kansainvälisenä asiamiehenä ja vuosina 195269 järjestön ylijohtajana. WAGGGS:n luottamushenkilönä hän toimi vuosina 195766, vastaten muun muassa uusien jäsenmaiden arvioinnista ja neuvomisesta.

Hän oli myös Anni Collanin aloittaman sisupartioinnin uranuurtajia 1930-luvulla. Sipilällä oli merkittävä asema sekä tyttöjärjestöjen yhdistyessä vuonna 1943 että Suomen Partiolaiset ry:n (SP) syntyessä vuonna 1972. Hän oli yksi kymmenestä tyttöjohtajasta, jotka suorittivat Tyttöjen I luokan johtajatutkinnon eli väittelivät itsensä "partiotohtoreiksi".

Toiminta partion ulkopuolella

Partion ulkopuolella Helvi Sipilällä oli oma asianajotoimisto Helsingissä vuodesta 1943. Hän oli ensimmäisiä varatuomariksi nimitettyjä naisjuristeja. Lisäksi hän toimi monissa YK:n luottamustehtävissä: mm. ensimmäisenä naispuolisena YK:n apulaispääsihteerinä. YK-aikoinaan Sipilä tuli tunnetuksi merkittävänä naisasian edistäjänä. Hän oli myös ensimmäinen nainen Suomessa, joka asettui ehdokkaaksi presidentinvaalissa: Sipilä oli sitoutumaton liberaalien ehdokas vuonna 1982, kun presidentiksi valittiin Mauno Koivisto. Yhteydet Suomen presidentteihin säilyivät pitkään - Helvi Sipilä oli pitkään presidentin itsenäisyyspäivänjuhlien vakiovieraita.

Kunnianosoitukset

Partiossa

Viralliset ansiomerkit ja yhteiskunnalliset kunnianosoitukset

Tärkeimmät tehtävät

Tehtävät partiossa

Tehtävät YK:ssa

  • 1960–68 1971–72 Naisten asiaa käsittelevä komissio
    • 1962–66 komission varapuheenjohtaja
    • 1967 komission puheenjohtaja
  • 1966–71 Suomen YK-valtuuskunta
  • 1968–72 YK:n nimittämä erityisraportööri
  • 1972–1980 YK:n apulaispääsihteeri (ensimmäisenä naisena tässä tehtävässä)

Muuta kalenteritietoa

  • 1941 valmistuu varatuomariksi (kuudestoista arvon saanut nainen Suomessa)
  • 19431972 oma asianajotoimisto Helsingissä
  • 1954–1956 Naisjuristien Kansainvälisen Liiton presidentti
  • 1968–1970 Zonta-järjestön johtaja
  • 1982 ehdokkaana tasavallan presidentin vaalissa (ensimmäisenä naisena Suomessa)

Julkaisut

  • Kirja: Naisena ihmiskunnan asialla. 1999. WSOY.

Lisää muualla

Lähteet

  • Sipilä H., Naisena ihmiskunnan asialla. 1999. WSOY. ISBN 951-0-23473-7.
  • Irma Kunttu, toim., Helvi Sipilä – nainen maailman huipulla. 1979. Otava. ISBN 951-1-05155-5
Edeltäjä:
Sylvi Visapää
Seuraaja:
Kata Jouhki