Ero sivun ”Samoilijat” versioiden välillä

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
(+lpklistaus)
 
(9 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Samoilijat.jpg|thumb|200px|Samoilijapartiolaisten merkki]]
[[Kuva:Samoilijat.jpg|thumb|200px|Samoilijapartiolaisten merkki]]
Samoilijatoiminnaksi kutsuttiin eräänlaista "etäpartiotoimintaa". Joissain yhteyksissä käytettiin myös nimitystä "kirjepartiolainen"(1. Joskus käytettiin nimitystä "erakko" tai "yksinäinen susi".
[[Kuva:Huivi_samoilijat.gif|thumb|Samoilijahuivi]]
Samoilijatoiminnaksi kutsutaan partiotoimintaa paikkakunnalla, jolla ei sillä hetkellä ole lippukuntaa, jossa toimia. Kyseessä on siis eräänlainen ”etäpartiotoiminta”. Samoilijana saattoi myös varsinkin aikaisemmin toimia partiolainen, jolla ei ollut mahdollisuutta osallistua haluamansa keskusjärjestön lippukunnan toimintaan. Tämä oli tosin harvinaisempi tilanne. Se, että paikkakunnalla ei ollut partiolippukuntaa tai että paikkakunnalla oli vain [[poikalippukunta|poika-]] tai [[tyttölippukunta]], oli sen sijaan yleisempi syy samoilijapartiointiin.


Toiminnan tarkoituksena oli mahdollistaa partioiminen paikkakunnalla, jossa vielä ei ollut omaa partiotoimintaa. Yksinäistä partiolaista tai pientä ryhmää johti toisella paikkakunnalla toimiva [[samoilijaohjaaja]]. Yhteydenpito tapahtui tavallisimmin kirjeitse.
Joissain yhteyksissä samoilijoista käytettiin nimitystä ”kirjepartiolainen”<ref>http://www.lpk.partio.fi/epp/vmv/vmvsanomat/2_01/mattlilennes.htm</ref>. Myös nimitykset ”erakko” (tytöistä) tai ”yksinäinen susi” (pojista) olivat käytössä.


Useampi samalla paikkakunnalla toimiva samoilija muodosti [[samoilijavartio]]n, jota johti vartion keskuudesta valittu vartionjohtaja. Ja [[samoilijalippukunta]], ''[[heimo]]'', muodostui näistä, monesti hyvinkin laajalla alueella mutta kuitenkin yleensä saman piirin tai maakunnan alueella toimivista samoilijavartioista(2. Heimon paikkakunnalta toiselle kiertävää päiväkirjaa kutsuttiin nimellä ''[[heimoluu]]''(2.
Samoilijatoiminnan tarkoituksena oli mahdollistaa partioiminen paikkakunnalla, jossa vielä ei ollut omaa partiotoimintaa. Yksinäistä partiolaista tai pientä ryhmää johti toisella paikkakunnalla toimiva [[samoilijaohjaaja]]. Yhteydenpito tapahtui tavallisimmin kirjeitse. Useampi samalla paikkakunnalla toimiva samoilija muodosti [[samoilijavartio]]n, jota johti vartion keskuudesta valittu vartionjohtaja. [[Samoilijalippukunta]], ''[[heimo]]'', muodostui näistä, monesti hyvinkin laajalla alueella mutta kuitenkin yleensä saman piirin tai maakunnan alueella toimivista samoilijavartioista<ref>http://www.lilja.partio.fi/museo/sivut/download/partiosanasto_06_05.rtf</ref>. Heimon paikkakunnalta toiselle kiertävää päiväkirjaa kutsuttiin nimellä ''[[heimoluu]]''<ref>http://www.lilja.partio.fi/museo/sivut/download/partiosanasto_06_05.rtf</ref>.


Samoilijapartiolaiset käyttivät omaa [[samoilijamerkki]]ään. He käyttivät erityistä [[samoilijahuivi]]a: harmaata huivia, jonka takakolmiossa on musta neliö(2.
Samoilijapartiolaiset käyttivät partiopuvussaan omaa [[samoilijamerkki]]ä ja erityistä [[samoilijahuivi]]a: harmaata huivia, jonka takakolmiossa oli musta neliö<ref>http://www.lilja.partio.fi/museo/sivut/download/partiosanasto_06_05.rtf</ref>.


Toiminnan lopullisena tavoitteena, kehitetystä organisaatiosta huolimatta, oli kuitenkin tehdä itsensä tarpeettomaksi lippukunnan perustamisen kautta.
Toiminnan lopullisena tavoitteena, kehitetystä organisaatiosta huolimatta, oli kuitenkin tehdä itsensä tarpeettomaksi [[lippukunta|lippukunnan]] perustamisen kautta.


Monilla nykyisillä lippukunnilla on samoilija tausta. Alla lueteltuna muutamia.
Nykyisinkin toimii yksittäisistä partiolaisista koostuvia samoilijalippukuntia, joissa useimmiten ei ole ikäkausitoimintaa. Samoilijalippukuntaan liitytään esimerkiksi asuinpaikan vaihdoksen jälkeen, kun halutaan toimia uuden [[partiopiiri]]n luottamustehtävissä liittymättä varsinaisesti mihinkään piirin lippukuntaan.
* [[Jokikylän Pojat]]
 
Edelleen toimivia samoilijalippukuntia:
* [[Hämeen Samoilijat]]
* [[Varsinais-Suomen Samoilijat]]
* [[Seitapartio]]
 
Monilla nykyisillä lippukunnilla on samoilijatausta. Alla lueteltuna muutamia.
* [[Jokikylän Pojat]]: samoilijatoiminta alkoi vuonna [[1945]], lippukunta perustettiin [[1951]].
* [[Paraisten Merikotkat]]: samoilijatoiminnan alku ei ole tiedossa, lippukunta perustettiin vuonna [[1967]].
 
==Samoilija- ja erakkolippukunnat==
* Ks. [[Luettelo lippukunnista paikkakunnittain#Samoilijat ja erakot]]
 
==Julkaisuja==
* [[Suomalaisten Partiopoikien Liitto]]: Samoilijaksi


==Lähteitä==
==Lähteitä==
* 1) http://www.lpk.partio.fi/epp/vmv/vmvsanomat/2_01/mattlilennes.htm
<references/>
 
* 2) http://www.lilja.partio.fi/museo/sivut/download/partiosanasto_06_05.rtf


[[Luokka:Lippukunnat]]
[[Luokka:Lippukunta]]

Nykyinen versio 5. huhtikuuta 2015 kello 16.47

Samoilijapartiolaisten merkki
Samoilijahuivi

Samoilijatoiminnaksi kutsutaan partiotoimintaa paikkakunnalla, jolla ei sillä hetkellä ole lippukuntaa, jossa toimia. Kyseessä on siis eräänlainen ”etäpartiotoiminta”. Samoilijana saattoi myös varsinkin aikaisemmin toimia partiolainen, jolla ei ollut mahdollisuutta osallistua haluamansa keskusjärjestön lippukunnan toimintaan. Tämä oli tosin harvinaisempi tilanne. Se, että paikkakunnalla ei ollut partiolippukuntaa tai että paikkakunnalla oli vain poika- tai tyttölippukunta, oli sen sijaan yleisempi syy samoilijapartiointiin.

Joissain yhteyksissä samoilijoista käytettiin nimitystä ”kirjepartiolainen”[1]. Myös nimitykset ”erakko” (tytöistä) tai ”yksinäinen susi” (pojista) olivat käytössä.

Samoilijatoiminnan tarkoituksena oli mahdollistaa partioiminen paikkakunnalla, jossa vielä ei ollut omaa partiotoimintaa. Yksinäistä partiolaista tai pientä ryhmää johti toisella paikkakunnalla toimiva samoilijaohjaaja. Yhteydenpito tapahtui tavallisimmin kirjeitse. Useampi samalla paikkakunnalla toimiva samoilija muodosti samoilijavartion, jota johti vartion keskuudesta valittu vartionjohtaja. Samoilijalippukunta, heimo, muodostui näistä, monesti hyvinkin laajalla alueella mutta kuitenkin yleensä saman piirin tai maakunnan alueella toimivista samoilijavartioista[2]. Heimon paikkakunnalta toiselle kiertävää päiväkirjaa kutsuttiin nimellä heimoluu[3].

Samoilijapartiolaiset käyttivät partiopuvussaan omaa samoilijamerkkiä ja erityistä samoilijahuivia: harmaata huivia, jonka takakolmiossa oli musta neliö[4].

Toiminnan lopullisena tavoitteena, kehitetystä organisaatiosta huolimatta, oli kuitenkin tehdä itsensä tarpeettomaksi lippukunnan perustamisen kautta.

Nykyisinkin toimii yksittäisistä partiolaisista koostuvia samoilijalippukuntia, joissa useimmiten ei ole ikäkausitoimintaa. Samoilijalippukuntaan liitytään esimerkiksi asuinpaikan vaihdoksen jälkeen, kun halutaan toimia uuden partiopiirin luottamustehtävissä liittymättä varsinaisesti mihinkään piirin lippukuntaan.

Edelleen toimivia samoilijalippukuntia:

Monilla nykyisillä lippukunnilla on samoilijatausta. Alla lueteltuna muutamia.

Samoilija- ja erakkolippukunnat

Julkaisuja

Lähteitä