Hämeen Haka-Versot

PartioWikistä
Versio hetkellä 25. helmikuuta 2010 kello 10.00 – tehnyt Meverkko (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hämeen Haka-Versot
Perustiedot
Tyyppi: Yhteislippukunta
Perustettu: 8. joulukuuta 1955
Lyhenne: HämHa ja HäHa-Ve
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Hämeenlinna
Aluejärjestö: Hämeenlinnan alueen partiolaiset
Partiopiiri: Hämeen Partiolaiset
Ryhmittymä: versolippukunnat
Taustayhteisö: Hämeenlinnan Vapaakirkkoseurakunta
Linkit
http://www.hakaversot.net/


Historia

Hämeenlinnaan muuttanut partiojohtaja Usko Kauri esitti partiolippukunnan perustamista, ehdotus johti poikalippukunnan perustamiseen 8.12.1955. Perustamiskokous antoi lippukunnalle nimeksi Hämeen Haka-Versot. Nimeä perusteltiin sillä, että aloittava lippukunta tulee olemaan haka Versolippukuntien joukossa ja pelkkä Hämeenlinna on liian vaatimaton sellaiselle joukolle. Usko Kauri itse valittiin ensimmäiseksi lippukunnanjohtajaksi. Partiopuseron väri oli ruskea ja lippukunnan tunnukseksi otettiin sininen partiohuivi, jossa oli musta vinoneliö. Ensimmäinen partiokolo sijaitsi Vapaakirkolla Hallituskadun ja Kasarminkadun kulmauksessa, Sibeliuksen syntymäkodin vieressä. Hämeen Haka-Versojen ensimmäisille kuudelle vuodelle olivat ominaista omatoimisuus ja talkoohenki. Lippukunnat yleensäkin toimivat silloin hyvin vähäisin resurssein, niin johtajien kuin tuen suhteen. Alkuvuodet olivat kuitenkin innokasta partiointia: paljon retkiä, luonnossa olemista, koulutusta ja leirejä. Kuukausittaiset retket olivat vartioiden oleellinen toimintamuoto. Heti ensimmäisinä vuosina toimi myös joulupukkipalvelu. Eräänä yksityiskohtana mainittakoon, että vanhempainneuvosto järjesti äideille makuupussikurssin, jonka tuloksena tuulikankaasta ja superlonista syntyi tuhteja makuupusseja talvileirille. Jäsenmäärä kohosi 50-luvulla parhaimmillaan yli kolmenkymmenenviiden.

60-luvun alussa johtajia lähti opiskelemaan, armeijaan ja myös perustajajäsen Vilho ”Kelo” Huuhtasen perhe muutti paikkakunnalta. Siinä vaiheessa toimintaan tuli tauko. Samoihin aikoihin Vapaaseurakunta siirtyi nykyiseen kirkkorakennukseen. Partiotoiminta käynnistettiin uudelleen parin vuoden kuluttua Usko Piikkilän johdolla. Lippukunnanjohtajaksi valittiin Veikko ”Eetu” Pasanen. Partiokolo saatiin alakerran väestösuojasta ja jäsenmäärä kohosi vähitellen yli kolmenkymmenen. Lippukunnassa suunniteltu versonvihreä huivi rekisteröitiin vuonna 1966 viralliseksi huiviksi.

Partiohenki oli huipussaan. Oli leirejä talvella ja kesällä, omia vj-kursseja, pt-kisoja, ommeltiin partiopuseroita ja joulupukin vaatteita. Jouluna kaupungilla liikkui parhaimmillaan kymmenkunta Haka-pukkia ja tonttua. Lisäksi toimi puhallinorkesteri, jonka kaikki jäsenet olivat Haka-Versoja.

Melkein koko 70-luku oli matalan profiilin aikaa. Haka-Versojen toiminnan ylläpitäminen hiljaisina vuosina jäi paljolti lippukunnanjohtaja Jarmo ”Junnu” Pasasen harteille. Silloin tehtiin kuitenkin ensimmäinen Lapin-leiri ja Lapin-vaellus, joille osallistui miltei koko lippukunta eli 16 henkeä.

80-luvulle saavuttaessa oli Hämeenlinnaan muuttanut innokkaita uusia partiojohtajia. Lippukunnanjohtajaksi valittiin Antero ”Aake” Huurresalo. Huomiota kiinnitettiin johtajien koulutukseen ja uusia jäseniä värvättiin myös koteihin jaetulla Haka-Versoista kertovalla kutsuesitteellä. Lippukuntaan perustettiin tiedottamista helpottamaan oma lehti, Häkä-posti, joka on ilmestynyt siitä lähtien. Haka-Versojen käyttämä versohuivi luovutettiin valtakunnallisesti kaikkien versolippukuntien yhteiseksi tunnukseksi.

80-luvulla jäsenmäärä alkoi nopeasti kasvaa ja toimintaan tuli myös tyttöjä, joten lippukunta muutettiin yhteislippukunnaksi. Myös partiopuseron väri vaihdettiin ruskeasta siniseksi. Partiotilat kävivät pieniksi väestösuojassa ja lippukunta alkoi miettiä lisätilojen hankkimista. Onneksi varastokäytössä olleet tilat kellarin toisessa päädyssä vapautuivat, ja lippukunta muutti nykyisiin, huomattavasti suurempiin tiloihin. Kun lippukunnan oma lippu vihittiin vuonna -85, käväisi jäsenmäärä yli 120. Toimintaryhminä oli kolme laumaa, kahdeksan vartiota, vaeltajaryhmä sekä johtajien Häkä-vartio. Kesäleirejä pidettiin Kipinäniemessä ja Evolla sekä talvileirejä Suvipielisessä. Vaeltajaryhmä vaelsi Lapissa ja pyöräili Ahvenanmaalla. Toiminnan laajuus tarvitsi myös varoja. Kaupungilta saadun avustuksen ja oman varainhankinnan lisäksi vanhempainneuvosto järjesti esimerkiksi joulukonsertin, jonka tuotolla hankittiin talviteltta.

90-luvulle tultaessa jäsenmäärä vakiintui vähän alle sadan. Toiminta oli tasaisessa uomassa mutta aina syksyisin tuli opiskelemaan lähtevien jättämiä aukkoja johtajistoon. Iso ponnistus oli Lapissa -97 pidetty kesäleiri yhdessä viiden lappilaisen lippukunnan kanssa. Varainhankintaan liittyviä perinteitä olivat erilaiset myyjäiset ja kirkkokahvitukset sekä Hämeen Piirin ja Suomen Partiolaisten tempauksiin osallistuminen.

Vuosituhannen vaihteessa johtajiston keski-ikä nuortui melkoisesti, kun uusia innokkaita oman lippukunnan kasvatteja ja muualta muuttaneita on astunut vastuuseen. Lippukunnanjohtajaksi valittiin Hanna-Kaisa ”HooKoo” Verkkonen ja sen jälkeen Miika Verkkonen. Vuonna 2006 uudeksi lippukunnanjohtajaksi valittiin Leena Ilkka. Omia leirejä on pidetty Hämeenlinnan ympäristössä ja myös Keski-Suomessa. Muutamana talvena oli myös kämppä vuokrattuna retkiä varten. Tällä hetkellä lippukunnassa toimii kaksi laumaa, neljä vartiota ja vaeltajaryhmä. Jäsenmäärä on vakiintunut noin 60 jäseneen.

Lippukunnanjohtajat

Aiheesta muualla

Hämeen Partiolaiset

Piiri hame.gif

Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Tukisäätiö

Alueet

Akaa | Forssa | Hämeenlinna | Mänttä | Nokia | Orivesi | Tampere

Aluejärjestöt

Hämeenlinnan alueen partiolaiset | Tampereen Partiolaiset

Lippukunnat

Aitolahden Hirvi-Veikot | Aitopartio | Erä-Pirkot | Forssan Tornitulet ja Tornihaukat | Harjun Pojat | Harjun Veikot | Harjusiskot | Hauhon Partiolaiset | Hervannan Hukat | Hiipan Pojat | Humppilan Ilvespojat | Hämeen Haka-Versot | Hämeenkyrön Hälläpyörät | Hämeenlinnan Metsänkävijät | Hämeenlinnan Pirteät | Hämeen Samoilijat | Härmälän Haukat | Härmälän Ilvestytöt | Ikaalisten Korpi-Kotkat | Ilvespartio | Jaakon Samoojat | Jaarlin Pojat | Janakkalan Ilvekset | Jokioisten Korvenkävijät | Juupajoen Eräpartio | Jämsän Jokipartio | Jämsän Leirisudet | Kaipolan Tiirat | Kalevan Karhut | Kalevan Suuntatytöt | Kalvolan Katajasiskot | Kalvolan Olavinpojat | Kanavan Vartijat | Karkun Samoojat | Kaskenkaatajat | Kaukapartio | Keurusseudun Partiolaiset | Kihniön Katajaiset | Kiikan Leiripeikot | Koijärven Kurjet | Kostian Kahlaajat | Kuhmalahden Lieskapartio | Kuhmoisten Eränkävijät | Kulhan Kulkijat | Kuoreveden Kotkat | Kurun Kontiot | Kyynärön Kiertäjät | Lammin Evonkävijät | Lentävän Samoojat | Liekkitytöt | Längelmäen Partiolaiset | Messukylän Metsäpojat | Messukylän Metsätytöt | Mouhijärven Metsot | Multisillan Katajat | Mäntänvuoren Partiolaiset | Niihaman Saukot | Nokian Eräveikot | Nokian Partiotytöt | Nummen Eränkävijät | Näsin Tytöt | Oriveden Eräsiskot | Oriveden Eräsissit | Otsolan Pojat ja Tytöt | Parolan Eräveikot | Pirkan-Pojat | Pirkkalan Pirkot | Pirkkalan Sotkapojat | Punkalaitumen Metsänkävijät | Roineen Tytöt | Sahalahden Sinisudet | Sata-Hämeen Vasamat | Stoolin Partiolaiset | Suodenniemen Suonkiertäjät | Sääksmäen Nuotiopojat | Tammelan Metsänkävijät | Tammero | Tampereen Eräkarhut | Tampereen Eräpojat | Tampereen Kotkat | Tampereen Lokit | Tampereen Suuntaveljet | Tampereen Versot | Teiska-Partio | Tervakosken Tervakset | Tervaksentekijät | Tesoman Sinisiskot | Toijalan Eräveikot | Torisevan Tarpojat | Tuuloksen Tulikourat | Tyrvään Metsänpojat | Urjan Varstat | Valkeakosken Korvenkävijät | Valkeakosken Venlat | Vammalan Nuotiosiskot | Wanajan Ilves | Vesilahden Valkohännät | Viialan Metsänkävijät | Viinikan Siniset | Viinikan Sinitytöt |Ylöjärven Otava | Ylöjärven Viittaveljet