Ero sivun ”Hihalilja” versioiden välillä
p (Korjattu kirjoitusvirheitä ja parannettu selkeyttä) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:hihaliljat.jpg|200px|right|Sudenkolon valmistamia hihaliljoja. Keskellä todennäköisesti alkuperäinen SPJ:n aikainen hihalilja.]] | [[Kuva:hihaliljat.jpg|200px|right|Sudenkolon valmistamia hihaliljoja. Keskellä todennäköisesti alkuperäinen SPJ:n aikainen hihalilja.]] | ||
Hihalilja oli [[Partiojohtaja|partiojohtajan]] tehtävää kuvaava tunnus, joita eri poikaliitot käyttivät vuosina 1919–1972. Tyttöliitoilla ainoastaan [[Suomen Vapaa Partioryhmä|Suomen Vapaan partioryhmän]] tyttöjaostolla oli hetken aikaa käytössä vastaava ''partiotyttöjohtajien käsivarsiapila''. Hihaliljat tunnettiin ennen vuotta 1960 yleisimmin nimellä ''johtajalilja''. Merkit otti ensimmäisenä käyttöön ruotsinkielinen [[Finlands Svenska Scoutförbund]] vuonna 1919. Suomenkielisillä ensimmäinen hihalilja oli ''ylijohtajan hihalilja'', joka otettiin käyttöön [[Suomen Partioliitto|Suomen Partioliitossa]] vuonna 1923. Merkki oli kullanvärinen partiolilja. | |||
Hihaliljat poistuivat käytöstä [[Suomen Partiolaiset|Suomen Partiolaisten]] perustamisen myötä 1972. Hihaliljoja esiintyi kuitenkin vielä tämän jälkeen, sillä SP:n alkuaikojen tiukan "sinisen linjan" aikana Turkulainen Sudenkolo tuotti ja myi huopapohjalle ommeltuja hihaliljoja, joiden värit vastasivat [[SPJ]]:n viimeisten hihaliljojen värejä. Jotkin ruskeapaitaiset lippukunnat käyttävät hihaliljaa yhä merkitsemään partiojohtajan tehtävää lippukunnassa | Hihalilja oli 50 mm korkea koruommeltu partiolilja neliönmuotoisella tummanruskealla pohjalla. Hihaliljan perinteinen paikka oli vasemman hihan keskilinja, siten että merkin yläkärki on 150 mm hihan olkasaumasta. | ||
Hihaliljat poistuivat käytöstä [[Suomen Partiolaiset|Suomen Partiolaisten]] perustamisen myötä 1972. Hihaliljoja esiintyi kuitenkin vielä tämän jälkeen, sillä SP:n alkuaikojen tiukan "sinisen linjan" aikana Turkulainen Sudenkolo tuotti ja myi huopapohjalle ommeltuja hihaliljoja, joiden värit vastasivat [[SPJ]]:n viimeisten hihaliljojen värejä. Jotkin ruskeapaitaiset lippukunnat käyttävät hihaliljaa yhä merkitsemään partiojohtajan tehtävää lippukunnassa. Hihaliljasta käytetään nykyisin myös nimitystä tehtävälilja. | |||
== [[Suomen Partiopoikajärjestö|Suomen Partiopoikajärjestö – Finlands Scoutunion]] == | == [[Suomen Partiopoikajärjestö|Suomen Partiopoikajärjestö – Finlands Scoutunion]] == | ||
SPJ peri verkaisen ''johtajalilja''n sitä edeltäviltä liitoilta. Merkki otettiin käyttöön ensimmäisessä ohjekirjassa vuonna 1946.<ref>SPJ:n Ohjekirja - Suomen Partiopoikajärjestö – Finlands Scoutunion r.y:n Säännöt ja Pysyväismääräykset, 1946</ref> | SPJ peri verkaisen ''johtajalilja''n sitä edeltäviltä liitoilta. Merkki otettiin käyttöön ensimmäisessä ohjekirjassa vuonna 1946.<ref>SPJ:n Ohjekirja - Suomen Partiopoikajärjestö – Finlands Scoutunion r.y:n Säännöt ja Pysyväismääräykset, 1946</ref> Liljojen alkuperäiset värit olivat partioylijohtajalla ja liitonjohtajilla valkoinen, johtokunnan ja päämajan jäsenillä sininen, piirinjohtajalla punainen, piirin ja alueen virkailijoilla oranssi, lpkj/lpkja:lla keltainen, osastonjohtajalla vihreä ja joukkueenjohtajalla ruskea. | ||
1954 johtajaliljan materiaali muuttui verasta koruommelluksi kangasmerkiksi, samalla väreihin tehtiin muutamia muutoksia: Partioylijohtajalla ja liitonjohtajilla kultainen, piirinjohtajalla hopea, lpkj:lla keltainen, osastonjohtajalla vihreä ja joukkueenjohtajilla ruskea. Apulaisjohtajilla oli oikeus käyttää samanväristä liljaa. Merkkejä kannettiin vasemmassa hihassa 15 cm olkasauman alapuolella. | |||
SPJ:n viimeisten johtajaliljojen väreiksi jäivät: | |||
{| | {| | ||
|- | |- | ||
| joukkueenjohtaja, laivueenjohtaja || punainen | | '''joukkueenjohtaja, laivueenjohtaja''' || punainen | ||
|- | |- | ||
| osastonjohtaja, lippueenjohtaja || vihreä | | '''osastonjohtaja, lippueenjohtaja''' || vihreä | ||
|- | |- | ||
| lippukunnanjohtaja, lippukunnan varajohtaja || keltainen | | '''lippukunnanjohtaja, lippukunnan varajohtaja''' || keltainen | ||
|- | |- | ||
| piirinjohtaja, piirin varajohtaja || hopeanvärinen | | '''piirinjohtaja, piirin varajohtaja''' || hopeanvärinen | ||
|- | |- | ||
| partioylijohtaja, liitonjohtaja, liiton varajohtaja || kullanvärinen | | '''partioylijohtaja, liitonjohtaja, liiton varajohtaja''' || kullanvärinen | ||
|- | |- | ||
| partiojohtaja, jolla on tehtävä lippukunnassa || musta | | '''partiojohtaja, jolla on muu tehtävä lippukunnassa''' || musta | ||
|- | |- | ||
| partiojohtaja, jonka päätehtävä on piirissä || sininen | | '''partiojohtaja, jonka päätehtävä on piirissä''' || sininen | ||
|- | |- | ||
| partiojohtaja, jonka päätehtävä on liitossa tai järjestössä || harmaa | | '''partiojohtaja, jonka päätehtävä on liitossa tai järjestössä''' || harmaa | ||
|} | |} | ||
Lisäksi käytössä oli hihaliljan kanssa ulkoisesti samannäköinen ''lakkimerkki,'' jossa oli valkoinen lilja sinisellä pohjalla. Merkkiä kannettiin suikassa. | Lisäksi käytössä oli hihaliljan kanssa ulkoisesti samannäköinen ''lakkimerkki,'' jossa oli valkoinen lilja sinisellä pohjalla. Merkkiä kannettiin [[Suikka|suikassa]]. | ||
== Hihalilja Suomen Partiopoikajärjestöä edeltäneissä liitoissa == | |||
== Suomen Partiopoikajärjestöä | |||
=== [[Suomalainen Partiopoikaliitto]] === | === [[Suomalainen Partiopoikaliitto]] === | ||
SPPL:n [[SÄPY]] vuodelta 1933 mainitsee 4 cm korkean johtajaliljan, jota kannettiin 15 cm vasemman hihan olkasauman alapuolella.<ref>SPPL Säännöt ja Pysyväismääräykset SÄPY 1933</ref> | SPPL:n [[SÄPY]] vuodelta 1933 mainitsee 4 cm korkean johtajaliljan, jota kannettiin 15 cm vasemman hihan olkasauman alapuolella.<ref>SPPL Säännöt ja Pysyväismääräykset SÄPY 1933</ref> Näiden johtajaliljojen värit olivat ylijohtajalla kultainen, järjestönjohtajalla (lpkj) keltainen, apulaisjärjestönjohtajalla (lpkja) valkoinen, osastonjohtajalla sininen, joukkueenjohtajalla vihreä, apulaisjoukkueenjohtajalla harmaa, vaeltajajohtajilla punainen, virkailijoilla musta, ja liiton virkailijoilla violetti. Tämän lisäksi liiton hallituksen jäsenet käyttivät liljan alla sen väristä kulmanauhaa 135 asteen kulmassa. | ||
Varsinaisia johtajaliljoja edelsi vuonna 1925 käyttöönotetut tupsulliset metallista valmistetut ''hattumerkit.'' Hattumerkkien värit olivat SPPL:n ylijohtajalla kultainen, SPPL:n johtokunnalla siniset, piirien ja alaliittojen johtajilla mustat, järjestöjen (lippukuntien) johtajilla valkoiset, partio-ohjaajilla violetit ja muilla partiojohtajilla vihreät. SÄPY:n voimaantulon myötä hattumerkkien värit vaihdettiin noudattamaan uusien hihaliljojen värejä. | |||
Hihaliljoja ei mainita enää vuoden 1940 PMO:ssa. Liljat jäivät todennäköisesti pois jo 30-luvun lopulla, kun yhdessä uuden partiojohtajamerkin kanssa otettiin käyttöön partiojohtajamerkin alla käytettävät verkaiset alustat. Alusta oli pentujohtajilla keltainen, partiojohtajilla ruskea ja vaeltajajohtajilla punainen. Lpkj/Lpkja:lla vihreä, piirissä toimivilla johtajilla ja ohjaajilla lipunsininen ja päämajan ja johtokunnan jäsenillä kultainen.<ref>Suomalaisen Partiopoikaliiton Partiomerkkiohjesääntö (PMO), 1940</ref> Näitä verka-alustoja ei pidä sekoittaa SPJ:ssä 1954-käyttöön tulleisiin partiojohtajan koulutustasoa kuvaaviin alustoihin. | |||
Hihaliljoja ei mainita enää vuoden 1940 PMO:ssa. Liljat jäivät todennäköisesti pois jo 30-luvun lopulla, | |||
=== [[NMKY:n Partioliitto]] === | === [[NMKY:n Partioliitto]] === | ||
| Rivi 50: | Rivi 45: | ||
=== [[Finlands Svenska Scoutförbund]] === | === [[Finlands Svenska Scoutförbund]] === | ||
FSSF otti johtajaliljat ''(ledarlilja)'' käyttöön jo vuonna 1919. Merkkiä kannettiin vasemmassa hihassa paikkakuntatunnuksen alapuolella. Värit olivat ''kårchef''illä keltainen, ''vicekårchef''illä valkoinen, ''scoutchef''illä kultainen | FSSF otti johtajaliljat ''(ledarlilja)'' käyttöön jo vuonna 1919. Merkkiä kannettiin vasemmassa hihassa paikkakuntatunnuksen alapuolella. Värit olivat ''kårchef''illä keltainen, ''vicekårchef''illä valkoinen, ''scoutchef''illä kultainen ja ''vicescoutchef''illä hopeinen. Vuonna 1926 liljoiksi lisättiin ''master''ille vihreä, ''marsteradjutant''ille tummanruskea ja ''kolonnhövding''illä sininen. Liitonhallituksen jäsenet käyttivät liljan alla samanvärisestä nauhasta tehtyä kulmaa. 1939 lisättiin jälleen uusia värejä: ''Förbundsfunktionär''ille harmaa ja ''distriktschef''ille musta. Lisäksi vihreän liljan käyttäjiksi lisättiin ''flockförare'' ja ruskean ''viceflockförare''. | ||
1939 lisättiin jälleen uusia värejä: ''Förbundsfunktionär''ille harmaa ja ''distriktschef''ille musta. Lisäksi vihreän liljan käyttäjiksi lisättiin ''flockförare'' ja ruskean ''viceflockförare''. | |||
=== [[Suomen Vapaa Partioryhmä]] === | === [[Suomen Vapaa Partioryhmä]] === | ||
Otettu käyttöön 1928 nimellä ''poikajaoston johtajatunnus.'' Kantopaikka 15 cm vasemman hihan olkasauman alapuolella. Järjestönjohtajalla (lpkj:lla) | Otettu käyttöön 1928 nimellä ''poikajaoston johtajatunnus.'' Kantopaikka 15 cm vasemman hihan olkasauman alapuolella. Järjestönjohtajalla (lpkj:lla) kultainen, järjestönvarajohtajalla (lpkja:lla) kultainen poikkiviivalla, järjestön virkailijalla sininen, masterilla sininen veljesjoukon värisellä alanauhalla, adjutantilla sininen lilja poikkiviivalla ja veljesjoukon värisellä alanauhalla. Lisäksi käytössä oli erityinen SVPR:n johtajan merkki, joka oli vasempaan hihaan kirjailtu hopeinen lilja. Varajohtaja käytti samanlaista poikkiviivalla. | ||
1934 nimeksi vaihtui ''partiojohtajan käsivarsililja,'' ja värit siirtyivät noudattamaan SPPL:n värejä: Ylijohtajalla kultainen, järjestönjohtajalla (lpkj) keltainen, apulaisjärjestönjohtajalla (lpkja) valkoinen, osastonjohtajalla sininen, veljesjoukonjohtajalla vihreä, apulaisveljesjoukonjohtajalla harmaa, vaeltajajohtajilla punainen, virkailijoilla musta, ja liiton virkailijoilla violetti. SVPR:n aiemmista tunnuksista säilyi liiton apulaisjohtajan vino poikkiviiva kultaisessa merkissä ja hopeinen lilja joka muuttui SVPR:n poikajaoston johtajan tunnukseksi. | 1934 nimeksi vaihtui ''partiojohtajan käsivarsililja,'' ja värit siirtyivät noudattamaan SPPL:n värejä: Ylijohtajalla kultainen, järjestönjohtajalla (lpkj) keltainen, apulaisjärjestönjohtajalla (lpkja) valkoinen, osastonjohtajalla sininen, veljesjoukonjohtajalla vihreä, apulaisveljesjoukonjohtajalla harmaa, vaeltajajohtajilla punainen, virkailijoilla musta, ja liiton virkailijoilla violetti. SVPR:n aiemmista tunnuksista säilyi liiton apulaisjohtajan vino poikkiviiva kultaisessa merkissä ja hopeinen lilja joka muuttui SVPR:n poikajaoston johtajan tunnukseksi. Myös varajohtajalla liljassa oli poikkiviiva. Kuten SPPL:ssä, myös SVPR:n poikaryhmällä liiton hallituksen jäsenet käyttivät kulmanauhaa liljan alla. | ||
Vuodesta 1934 alkaen, liiton poikajohtajat käyttivät myös ''hattumerkkiä,'' jonka väri vastasi käsivarsililjaa. | |||
==Lippukuntia, jotka käyttävät hihaliljoja== | ==Lippukuntia, jotka käyttävät hihaliljoja== | ||
Versio 15. maaliskuuta 2024 kello 10.41
Hihalilja oli partiojohtajan tehtävää kuvaava tunnus, joita eri poikaliitot käyttivät vuosina 1919–1972. Tyttöliitoilla ainoastaan Suomen Vapaan partioryhmän tyttöjaostolla oli hetken aikaa käytössä vastaava partiotyttöjohtajien käsivarsiapila. Hihaliljat tunnettiin ennen vuotta 1960 yleisimmin nimellä johtajalilja. Merkit otti ensimmäisenä käyttöön ruotsinkielinen Finlands Svenska Scoutförbund vuonna 1919. Suomenkielisillä ensimmäinen hihalilja oli ylijohtajan hihalilja, joka otettiin käyttöön Suomen Partioliitossa vuonna 1923. Merkki oli kullanvärinen partiolilja.
Hihalilja oli 50 mm korkea koruommeltu partiolilja neliönmuotoisella tummanruskealla pohjalla. Hihaliljan perinteinen paikka oli vasemman hihan keskilinja, siten että merkin yläkärki on 150 mm hihan olkasaumasta.
Hihaliljat poistuivat käytöstä Suomen Partiolaisten perustamisen myötä 1972. Hihaliljoja esiintyi kuitenkin vielä tämän jälkeen, sillä SP:n alkuaikojen tiukan "sinisen linjan" aikana Turkulainen Sudenkolo tuotti ja myi huopapohjalle ommeltuja hihaliljoja, joiden värit vastasivat SPJ:n viimeisten hihaliljojen värejä. Jotkin ruskeapaitaiset lippukunnat käyttävät hihaliljaa yhä merkitsemään partiojohtajan tehtävää lippukunnassa. Hihaliljasta käytetään nykyisin myös nimitystä tehtävälilja.
Suomen Partiopoikajärjestö – Finlands Scoutunion
SPJ peri verkaisen johtajaliljan sitä edeltäviltä liitoilta. Merkki otettiin käyttöön ensimmäisessä ohjekirjassa vuonna 1946.[1] Liljojen alkuperäiset värit olivat partioylijohtajalla ja liitonjohtajilla valkoinen, johtokunnan ja päämajan jäsenillä sininen, piirinjohtajalla punainen, piirin ja alueen virkailijoilla oranssi, lpkj/lpkja:lla keltainen, osastonjohtajalla vihreä ja joukkueenjohtajalla ruskea.
1954 johtajaliljan materiaali muuttui verasta koruommelluksi kangasmerkiksi, samalla väreihin tehtiin muutamia muutoksia: Partioylijohtajalla ja liitonjohtajilla kultainen, piirinjohtajalla hopea, lpkj:lla keltainen, osastonjohtajalla vihreä ja joukkueenjohtajilla ruskea. Apulaisjohtajilla oli oikeus käyttää samanväristä liljaa. Merkkejä kannettiin vasemmassa hihassa 15 cm olkasauman alapuolella.
SPJ:n viimeisten johtajaliljojen väreiksi jäivät:
| joukkueenjohtaja, laivueenjohtaja | punainen |
| osastonjohtaja, lippueenjohtaja | vihreä |
| lippukunnanjohtaja, lippukunnan varajohtaja | keltainen |
| piirinjohtaja, piirin varajohtaja | hopeanvärinen |
| partioylijohtaja, liitonjohtaja, liiton varajohtaja | kullanvärinen |
| partiojohtaja, jolla on muu tehtävä lippukunnassa | musta |
| partiojohtaja, jonka päätehtävä on piirissä | sininen |
| partiojohtaja, jonka päätehtävä on liitossa tai järjestössä | harmaa |
Lisäksi käytössä oli hihaliljan kanssa ulkoisesti samannäköinen lakkimerkki, jossa oli valkoinen lilja sinisellä pohjalla. Merkkiä kannettiin suikassa.
Hihalilja Suomen Partiopoikajärjestöä edeltäneissä liitoissa
Suomalainen Partiopoikaliitto
SPPL:n SÄPY vuodelta 1933 mainitsee 4 cm korkean johtajaliljan, jota kannettiin 15 cm vasemman hihan olkasauman alapuolella.[2] Näiden johtajaliljojen värit olivat ylijohtajalla kultainen, järjestönjohtajalla (lpkj) keltainen, apulaisjärjestönjohtajalla (lpkja) valkoinen, osastonjohtajalla sininen, joukkueenjohtajalla vihreä, apulaisjoukkueenjohtajalla harmaa, vaeltajajohtajilla punainen, virkailijoilla musta, ja liiton virkailijoilla violetti. Tämän lisäksi liiton hallituksen jäsenet käyttivät liljan alla sen väristä kulmanauhaa 135 asteen kulmassa.
Varsinaisia johtajaliljoja edelsi vuonna 1925 käyttöönotetut tupsulliset metallista valmistetut hattumerkit. Hattumerkkien värit olivat SPPL:n ylijohtajalla kultainen, SPPL:n johtokunnalla siniset, piirien ja alaliittojen johtajilla mustat, järjestöjen (lippukuntien) johtajilla valkoiset, partio-ohjaajilla violetit ja muilla partiojohtajilla vihreät. SÄPY:n voimaantulon myötä hattumerkkien värit vaihdettiin noudattamaan uusien hihaliljojen värejä.
Hihaliljoja ei mainita enää vuoden 1940 PMO:ssa. Liljat jäivät todennäköisesti pois jo 30-luvun lopulla, kun yhdessä uuden partiojohtajamerkin kanssa otettiin käyttöön partiojohtajamerkin alla käytettävät verkaiset alustat. Alusta oli pentujohtajilla keltainen, partiojohtajilla ruskea ja vaeltajajohtajilla punainen. Lpkj/Lpkja:lla vihreä, piirissä toimivilla johtajilla ja ohjaajilla lipunsininen ja päämajan ja johtokunnan jäsenillä kultainen.[3] Näitä verka-alustoja ei pidä sekoittaa SPJ:ssä 1954-käyttöön tulleisiin partiojohtajan koulutustasoa kuvaaviin alustoihin.
NMKY:n Partioliitto
NMKY:n Partioliitto käytti johtajaliljojen sijasta vain hattutupsuja, jotka tunnettiin nimellä hattumerkki. Hattumerkkien värit erosivat SPPL:n tupsuista, ollen partiojohtajilla vihreä, joukkueenjohtajilla valkoinen, lpkj:lla vihreä-valko-vihreä, vaeltajilla keltainen ja partio-ohjaajilla sekä hallituksen jäsenillä violetit.[4]
Finlands Svenska Scoutförbund
FSSF otti johtajaliljat (ledarlilja) käyttöön jo vuonna 1919. Merkkiä kannettiin vasemmassa hihassa paikkakuntatunnuksen alapuolella. Värit olivat kårchefillä keltainen, vicekårchefillä valkoinen, scoutchefillä kultainen ja vicescoutchefillä hopeinen. Vuonna 1926 liljoiksi lisättiin masterille vihreä, marsteradjutantille tummanruskea ja kolonnhövdingillä sininen. Liitonhallituksen jäsenet käyttivät liljan alla samanvärisestä nauhasta tehtyä kulmaa. 1939 lisättiin jälleen uusia värejä: Förbundsfunktionärille harmaa ja distriktschefille musta. Lisäksi vihreän liljan käyttäjiksi lisättiin flockförare ja ruskean viceflockförare.
Suomen Vapaa Partioryhmä
Otettu käyttöön 1928 nimellä poikajaoston johtajatunnus. Kantopaikka 15 cm vasemman hihan olkasauman alapuolella. Järjestönjohtajalla (lpkj:lla) kultainen, järjestönvarajohtajalla (lpkja:lla) kultainen poikkiviivalla, järjestön virkailijalla sininen, masterilla sininen veljesjoukon värisellä alanauhalla, adjutantilla sininen lilja poikkiviivalla ja veljesjoukon värisellä alanauhalla. Lisäksi käytössä oli erityinen SVPR:n johtajan merkki, joka oli vasempaan hihaan kirjailtu hopeinen lilja. Varajohtaja käytti samanlaista poikkiviivalla.
1934 nimeksi vaihtui partiojohtajan käsivarsililja, ja värit siirtyivät noudattamaan SPPL:n värejä: Ylijohtajalla kultainen, järjestönjohtajalla (lpkj) keltainen, apulaisjärjestönjohtajalla (lpkja) valkoinen, osastonjohtajalla sininen, veljesjoukonjohtajalla vihreä, apulaisveljesjoukonjohtajalla harmaa, vaeltajajohtajilla punainen, virkailijoilla musta, ja liiton virkailijoilla violetti. SVPR:n aiemmista tunnuksista säilyi liiton apulaisjohtajan vino poikkiviiva kultaisessa merkissä ja hopeinen lilja joka muuttui SVPR:n poikajaoston johtajan tunnukseksi. Myös varajohtajalla liljassa oli poikkiviiva. Kuten SPPL:ssä, myös SVPR:n poikaryhmällä liiton hallituksen jäsenet käyttivät kulmanauhaa liljan alla.
Vuodesta 1934 alkaen, liiton poikajohtajat käyttivät myös hattumerkkiä, jonka väri vastasi käsivarsililjaa.
Lippukuntia, jotka käyttävät hihaliljoja
Lähteet
- ↑ SPJ:n Ohjekirja - Suomen Partiopoikajärjestö – Finlands Scoutunion r.y:n Säännöt ja Pysyväismääräykset, 1946
- ↑ SPPL Säännöt ja Pysyväismääräykset SÄPY 1933
- ↑ Suomalaisen Partiopoikaliiton Partiomerkkiohjesääntö (PMO), 1940
- ↑ Tuomas Hyrsky, Suomen Partiomerkit 1910-1999
- ↑ http://vipe.partio.net/system/files/JohtajienPuku.pdf
- ↑ http://www.varty.fi/flash/merkkiohje.swf
- ↑ http://xn--jre-qlac.partio.net/sites/nuuksionnuuskinta.fi/files/suorituskirja14_valmis.pdf