Hihalilja
Hihaliljat olivat partiojohtajan tehtävää kuvaava tunnus, joita eri poikaliitot käyttivät vuosina 1919–1972. Tytöillä ainoastaan Suomen Vapaan partioryhmän tyttöjaostolla oli hetken aikaa käytössä vastaava partiotyttöjohtajien käsivarsiapila. Hihaliljat tunnettiin ennen vuotta 1960 yleisimmin nimellä johtajalilja. Merkit otti ensimmäisenä käyttöön ruotsinkielinen Finlands Svenska Scoutförbund vuonna 1919. Suomenkielisillä ensimmäinen hihalilja oli ylijohtajan hihalilja, joka otettiin käyttöön Suomen Partioliitossa vuonna 1923. Merkki oli kullanvärinen partiolilja.
Hihaliljat poistuivat käytöstä Suomen Partiolaisten perustamisen myötä 1972. Hihaliljoja esiintyi kuitenkin vielä tämän jälkeen, sillä SP:n alkuaikojen tiukan "sinisen linjan" aikana Turkulainen Sudenkolo tuotti ja myi huopapohjalle ommeltuja hihaliljoja, joiden värit vastasivat SPJ:n viimeisten hihaliljojen värejä. Jotkin ruskeapaitaiset lippukunnat käyttävät hihaliljaa yhä merkitsemään partiojohtajan tehtävää lippukunnassa. Tällainen hihalilja kiinnitetään vasemman hihan keskiviivaan siten, että sen yläkärki on 150 mm hiha olkasaumasta. Hihalilja on 50 mm korkea koruommeltu partiolilja neliönmuotoisella tummanruskealla pohjalla. Hihaliljasta käytetään nykyisin myös nimitystä tehtävälilja.
Suomen Partiopoikajärjestö – Finlands Scoutunion
SPJ peri verkaisen johtajaliljan sitä edeltäviltä liitoilta. Merkki otettiin käyttöön ensimmäisessä ohjekirjassa vuonna 1946.[1] Liljan väri oli partioylijohtajalla ja liitonjohtajilla valkoinen, johtokunnan ja päämajan jäsenillä sininen, piirinjohtajalla punainen, piirin ja alueen virkailijoilla oranssi, lpkj/lpkja:lla keltainen, osastonjohtajalla vihreä ja joukkueenjohtajalla ruskea. 1954 johtajaliljan materiaali muuttui verasta koruommelluksi kangasmerkiksi, samalla tehtiin myös muutamia muutoksia: Partioylijohtajalla ja liitonjohtajalla kultainen, piirinjohtajalla hopea, lpkj:lla keltainen, osastonjohtajalla vihreä ja joukkueenjohtajilla ruskea. Apulaisjohtajilla oli oikeus käyttää samanväristä liljaa.
Viimeisimpien SPJ:n johtajaliljojen väreiksi jäivät:
| joukkueenjohtaja, laivueenjohtaja | punainen |
| osastonjohtaja, lippueenjohtaja | vihreä |
| lippukunnanjohtaja, lippukunnan varajohtaja | keltainen |
| piirinjohtaja, piirin varajohtaja | hopeanvärinen |
| partioylijohtaja, liitonjohtaja, liiton varajohtaja | kullanvärinen |
| Mikäli partiojohtajan päätehtävänä on muu kuin yllä mainittu, hänen hihaliljansa väri on jokin seuraavista: | |
| partiojohtaja, jolla on tehtävä lippukunnassa | musta |
| partiojohtaja, jonka päätehtävä on piirissä | sininen |
| partiojohtaja, jonka päätehtävä on liitossa tai järjestössä | harmaa |
Lisäksi käytössä oli hihaliljan kanssa ulkoisesti samannäköinen lakkimerkki, jossa oli valkoinen lilja sinisellä pohjalla. Merkkiä kannettiin suikassa.
Merkkejä kannettiin vasemmassa hihassa 15 cm olkasauman alapuolella.
Suomen Partiopoikajärjestöä edeltäneet liitot
Suomalainen Partiopoikaliitto
SPPL:n SÄPY vuodelta 1933 mainitsee 4 cm korkean johtajaliljan, jota kannettiin 15 cm vasemman hihan olkasauman alapuolella.[2]
Johtajaliljojen värit olivat ylijohtajalla kultainen, järjestönjohtajalla (lpkj) keltainen, apulaisjärjestönjohtajalla (lpkja) valkoinen, osastonjohtajalla sininen, joukkueenjohtajalla vihreä, apulaisjoukkueenjohtajalla harmaa, vaeltajajohtajilla punainen, virkailijoilla musta, ja liiton virkailijoilla violetti. Lisäksi liiton hallituksen jäsenillä lisäksi 135 asteen kulman muodostava liljan värinen kulmanauha.
Näitä johtajaliljoja edelsi vuonna 1925 käyttöönotetut tupsulliset metallista valmistetut hattumerkit. Hattumerkkien värit olivat SPPL:n ylijohtajalla kultainen, SPPL:n johtokunnalla siniset, piirien ja alaliittojen johtajilla mustat, järjestöjen (lippukuntien) johtajilla valkoiset, partio-ohjaajilla violetit ja muilla partiojohtajilla vihreät. SÄPY:n voimaantulo 1933 muutti hattumerkkien värit noudattamaan uusien hihaliljojen värejä.
Muita tehtävää kuvaavia tunnuksia olivat 30-luvun lopulla partiojohtajamerkin alla käytettävä verkainen alusta. Alusta oli pentujohtajilla keltainen, partiojohtajilla ruskea ja vaeltajajohtajilla punainen. Lpkj/Lpkja:lla vihreä, piirissä toimivilla johtajilla ja ohjaajilla lipunsininen ja päämajan ja johtokunnan jäsenillä kultainen.[3] Näitä verka-alustoja ei pidä sekoittaa 1954-käyttöön tulleisiin partiojohtajan koulutustasoa kuvaaviin alustoihin.
NMKY:n Partioliitto
NMKY:n Partioliitto käytti johtajaliljojen sijasta vain hattutupsuja, jotka tunnettiin nimellä hattumerkki. Hattumerkkien värit erosivat SPPL:n tupsuista, ollen partiojohtajilla vihreä, joukkueenjohtajilla valkoinen, lpkj:lla vihreä-valko-vihreä, vaeltajilla keltainen ja partio-ohjaajilla sekä hallituksen jäsenillä violetit.[4]
Finlands Svenska Scoutförbund
FSSF otti johtajaliljat (ledarlilja) käyttöön jo vuonna 1919. Merkkiä kannettiin vasemmassa hihassa paikkakuntatunnuksen alapuolella. Värit olivat kårchefillä keltainen, vicekårchefillä valkoinen, scoutchefillä kultainen, visescoutchefillä hopeinen. Vuonna 1926 lisättiin masterille vihreä, marsteradjutantille tummanruskea ja kolonnhövdingillä sininen. Liitonhallituksen jäsenet käyttivät liljan alla samanvärisestä nauhasta tehtyä kulmaa.
1939 lisättiin jälleen uusia värejä: Förbundsfunktionärille harmaa ja distriktschefille musta. Lisäksi vihreän liljan käyttäjiksi lisättiin flockförare ja ruskean viceflockförare.
Suomen Vapaa Partioryhmä
Otettu käyttöön 1928 nimellä poikajaoston johtajatunnus. Kantopaikka 15 cm vasemman hihan olkasauman alapuolella. Järjestönjohtajalla (lpkj:lla) kulta, järjestönvarajohtajalla (lpkja:lla) kultainen poikkiviivalla, järjestön virkailijalla sininen, masterilla sininen veljesjoukon värisellä alanauhalla, adjutantilla sininen lilja poikkiviivalla ja veljesjoukon värisellä alanauhalla. Lisäksi käytössä oli erityinen SVPR:n johtajan merkki, joka oli vasempaan hihaan kirjailtu hopeinen lilja. Varajohtaja käytti samanlaista poikkiviivalla.
1934 nimeksi vaihtui partiojohtajan käsivarsililja, ja värit siirtyivät noudattamaan SPPL:n värejä: Ylijohtajalla kultainen, järjestönjohtajalla (lpkj) keltainen, apulaisjärjestönjohtajalla (lpkja) valkoinen, osastonjohtajalla sininen, veljesjoukonjohtajalla vihreä, apulaisveljesjoukonjohtajalla harmaa, vaeltajajohtajilla punainen, virkailijoilla musta, ja liiton virkailijoilla violetti. SVPR:n aiemmista tunnuksista säilyi liiton apulaisjohtajan vino poikkiviiva kultaisessa merkissä ja hopeinen lilja joka muuttui SVPR:n poikajaoston johtajan tunnukseksi. Varajohtajalla hopeisessa liljassa oli poikkiviiva. Lisäksi liiton hallituksen jäsenillä lisäksi 135 asteen kulman muodostava liljan värinen kulmanauha.
Liiton poikajohtajat käyttivät myös vuodesta 1934 hattumerkkiä, jonka väri vastasi käsivarsililjaa.
Lippukuntia, jotka käyttävät hihaliljoja
Lähteet
- ↑ SPJ:n Ohjekirja - Suomen Partiopoikajärjestö – Finlands Scoutunion r.y:n Säännöt ja Pysyväismääräykset, 1946
- ↑ SPPL Säännöt ja Pysyväismääräykset SÄPY 1933
- ↑ Suomalaisen Partiopoikaliiton Partiomerkkiohjesääntö (PMO), 1940
- ↑ Tuomas Hyrsky, Suomen Partiomerkit 1910-1999
- ↑ http://vipe.partio.net/system/files/JohtajienPuku.pdf
- ↑ http://www.varty.fi/flash/merkkiohje.swf
- ↑ http://xn--jre-qlac.partio.net/sites/nuuksionnuuskinta.fi/files/suorituskirja14_valmis.pdf