Robert Baden-Powell

PartioWikistä
Versio hetkellä 8. huhtikuuta 2006 kello 17.13 – tehnyt Takku (keskustelu | muokkaukset) (→‎Kirjat: linkin korjaus)
Lord of Gilwell R.S.S. Baden-Powell
Maailman partiolaisten ylijohtaja
s. 22.2.1857 - k. 8.1.1941
Kutsumanimiä: B-P, BP, Biipii...
Kuva
Bp 1.jpg

Lapsuus

Robert Stephenson Smyth Powell syntyi Lontoossa kuusilapsiseen perheeseen. Hänen isänsä, Oxfordin yliopiston geometrian professori, kuoli B-P:n ollessa kolmivuotias ja perhe joutui taloudelliseen ahdinkoon. B-P opiskeli aluksi kotona, mutta pääsi sitten sisäoppilaitokseen. Hän oli innokas ja aktiivinen oppilas, mutta hänen arvosanansa eivät olleet hyviä. Hän harrasti myös pianon- ja viulunsoittoa, näyttelemistä sekä piirtämistä. Hänen tiedetään pystyneen jo lapsena piirtämään sekä oikealla, että vasemmalla kädellä. 21.9.1869 annettiin julkinen ilmoitus kaikkien perheen jäsenten sukunimen muuttamisesta Baden Poweliksi.B-P ei aluksi pitänyt nimen muutoksesta, mutta hänen oli tyydyttävä kohtaloonsa. Pian lisättiin nimeen väliviiva ja näin kirjoitus muodoksi tuli Robert Stephenson Smyth Baden-Powell.

Sotilaana

B-P oli kiinnostunut tiedustelusta ja seikkailikin nuoruudessaan sekä yksin että veljiensä kanssa. Koulun jälkeen kun hän ei läpäissyt Oxfordin pääsykokeita, hän päätti pyrkiä armeijaan upseeriksi. B-P haki jalkaväkeen sekä, hieman kalliimpaan mutta arvostetumpaan ratsuväkeen. B-P läpäisi ratsuväen pääsykokeen viidenneksi parhaiten, ja nuori aliluutnantti R.S.S. Baden-Powell komennettiin kolmanteentoista husaarirykmenttiin Intiaan 1876. Upseerikerhossa B-P joi usein vain yhden sherryä soodavedellä, toisin kuin useimmat muut upseerit jotka ryypiskelivät yleisesti upseerikerhoissa. Tämä on näkynyt myös B-P upseerikerholaskussa. B-P:n kirjeessä ädilleen selviää, että B-P:llä oli upseerikerhon alin lasku 175rupiaa ja toisiksi alin lasku oli 275rupiaa.

Intiassa B-P innostui villisian metsästyksestä niin paljon, että päätti kirjoittaa siitä kirjan. Hän myös armeijassa ollessaan johti joukkojen näytelmätoimintaa. Intiassa hän erikoistui myös tiedustelutoimintaan ja pääsi pian kouluttamaan muita. B-P:n metodit olivat uraa uurtavia, ja hän kirjoitti niistä kirjan Aids to scouting (Tiedustelu-kirja). B-P:lla oli tapana pitää pientälaatakikkoa johonkahän laittoi aina muistilappuja. Siinävaiheessa kun laatikko rupesi olemaan täynnä B-P:llä oli valmiina materiaali kirjaa varten.

13.11.1885 Kommennus Intiassa tuli päätökseen ja laiva irtaantui satamasta. B-P sai uuden kommennuksen Afrikkaan ja hän nousi maihin Durbanissa, Natalissa. Syy kommennukseen oli puhjennut buurikapina. B-P ei kumminkaan päässyt Afrikkassa tositoimiin niin kuin olisi halunnut vaan hän joutui toimistohommiin. B-P:n Intiassa tekemä Aids to scouting oli saanut suuren suosion ja sen seurauksena B-P päätti ryhtyä tekemään lisää kirjoja. Hän kirjoitti muun muossa Oppikirja upseereille jotka antavat sotilasopetusta pääesikunnan vuoden 1884 yleiskäskyn 30 mukaan kirja julkaistiin nimellä Ratsuväkioppi. Afrikassa B-P pääsi myös oppimaan myös suur-riistan metsästystä ja hän sai virtahevon metsästyksen yhteydessä lempinimen "M'hlalapanzi, mies-joka-asettuu-maahan-ampumaan"

Joulukuun lopuussa 1887 B-P otti vastaan uuden tehtävän enonsa adjutanttina Etelä-Afrikassa. B-P toimi Adjutanttina Etelä-Afrikassa vuoteen 1890 jonka jälkeen hän siirtyi Maltalle. Samalla B-P ylennettiin Majuriksi. Maltalla ollessaan B-P hoisi muun muossa sotilaiden virkistystoimintaa. 1895 B-P sai komennuksen Kultarannalle aktiiviseen kenttäpalvelukseen. Ashannissa B-P:n johdolla rakennettiin useita pioneerisiltoja. Tämä sotaretki oli varsin lyhyt ja sen päätyttyä B-P ajatteli kirjata kokemuksensa kirjan muotoon. Hänet ylennettiin myös tämän retken jälkeen eversti-luutnantiksi. 28.4.1896 B-P sai käskyn nousta laivaan joka lähtee 2.5 Kapkaupunkiin, sielä oli alkanut Matalabelen kansannousu. Kun Matalebele päälliköt oltiin, nopeasti ajettu karkuun vuorille, oli B-P:n tehtävät Etelä-Afrikassa suoritettu ja hänen oli mnäärä palata takaisin Englantiin. Matalabelen sotaretken jälkeen B-P ylennettiin everstiksi. 1897 B-P siirtyi Intiaan 5 raakuna rykmentin komentajaksi, samalla hän teki tuttavuutta "poika" McLarenin kanssa josta tuli myös tunnettu partiolainen myöhemmin.

 
Kuva Etelä-Afrikassa 1896

Heinäkuun esimmäinen maanantai vuonna 1899, vain muutama viikko Intiasta Englantiin paluun jälkeen B-P oli syömässä ravintolassa jossa hän tapasi George Gouhin. Hän sanoi B-P:lle: "Luulin, että olette Intiassa. Sähkötin sinulle juuri, että sinun on palattava välittömästi Englantiin, sillä ylipäällikkö haluaa tavata sinut". Kun B-P hetken myöhemmin sota-ministeriössä tapasi ylipäällikön joka sanoi hänelle: "Haluan että lähdette heti Etelä-Afrikkaan" B-P vastasi "kyllä sir", "Voitteko lähteä ensilauantaina?" kysyi ylipäällikkö johon B-P totesi: "En voi sir" ylipäällikkö oli ällistynyt B-P:n vastauksesta ja kysi "Miksette voi?" johonka B-P vastasi "Sir lauantaina ei lähde laivaa Etelä-Afrikkaan mutta voin lähteä perjantaina".

Vuonna 1899 Eversti Baden-Powell osallistui Mafekingin puolustukseen, joka kesti 217 päivää ja teki B-P:sta kansallissankarin. Mafekingissä B-P ajatteli kokeilla poikien käyttöä lähetti tehtävissä näin voitaisiin vapauttaa sotilaita tositoimiin. Mafekingissa tiedustelijapoikien urheus teki häneen pysyvän vaikutuksen. Kerran B-P sanoi yhdelle pojalle: "Teidä oli syytä varoa teihin osuu vielä luoti jos ajette noin" johonka poika vastasi "Ajan pyörälläni niin lujaa etteivät luodit osu minuun". Piirityksen aikana kun B-P:llä ei ollut oikeaa rahaa jolla hän olisi voinut palkat maksaa, hän teki paperista rahoja jotka pystyi vaihtamaan sodan jälkeen oikeaksi rahaksi. Sodan päättyä kuitenkaan kukaan ei vaihtanut rahoja ja niistä tuli keräily harvinaisuuksia. Samalla tavalla piirityksen aikana tehtiin B-P postimerkkejä kun oikeita merkkejä ei oltu saatavilla, tästä nousi kohu koska Britanniassa oli käytössään vain Majesteetin kuvilla olevia merkkejä, mutta hänen majesteettinsa hyväksyi B-P:n toimet. Mafekingin taistelujen loppuvaiheissa saapui B-P:lle sähke jossa kerrottiin, että hänen Majesteettinsa on ylentänyt hänet kenraali-majuriksi, 43 vuoden iässä hän oli kaikkien aikojen nuorin Brittiläinen kenraali. Palattuaan kotiin 1903 B-P sai kuulla kirjaansa, joka oli alun perin kirjoitettu sotilaille, käytettävän yleisesti nuorisotyössä. Häntä pyydettiin kehittämään kasvatusjärjestelmä pojille.


Vuonna 1903 B-P ilmoittautui sotamisteriöön ja hänestä tuli ratsuväen ylitarkastaja.

Partiolaisena

 
BP vanhana

B-P alkoi muotoilla kirjaansa uudelleen nuorille sopivammaksi ja päätti kokeilla ideoitaan käytännössä järjestämällä ensimmäisen partioleirin Brownsean saarella vuonna 1907. Tämä historiallinen leiri kokosi yhteen 22 poikaa eri yhteiskuntaluokista. Leiriä johti B-P:n kanssa jo aikaisemminkin mainittu "Poika" McLaren. Leiri teki tappiota 24 puntaa, 11 shillinkiä ja 2 pennyä, jotka B-P maksoi omasta pussistaan. Seuraavana vuonna ilmestyi Aids to scoutingin uusittu versio, Scouting for boys (Partiopojan kirja), josta tuli myyntimenestys. Pojat perustivat itse partioryhmiä kokeillakseen kirjan ohjeita. Partioliike oli syntynyt. Se levisi nopeasti ympäri Brittiläistä Kansainyhteisöä ja lopulta ympäri maailmaa. Tyttöjen partiotoiminta käynnistyi pian poikien jälkeen, vuonna 1910 Agnes Baden-Powellin, B-P:n siskon perustamana. Ensimmäiset tyttöjen partioryhmät olivat kuitenkin ilmestyneet jo vuonna 1908.

Kenraali Baden-Powell jäi armeijasta eläkkeelle vuonna 1910, ja ohjasi voimavaransa partiojärjestön kehittämiseen. Hän matkusti ympäri maailmaa rohkaisemassa ja avustamassa liikkeen leviämistä. 30.10.1912 hän meni naimisiin apulaisensa Olave Soamesin kanssa, kymmenen kuukautta ensitapaamisen jälkeen. Häät olivat pienimuotoiset perhejuhlat koska kumpikaan ei hallut suurta julkista tapahtumaa häistä. Vihkijänä toimi hää tilaisuudessa pastori R.E. Adderly, morsius neitona oli B-P:n sisko Agnes Baden-Powell ja sulhaspoikna toimi B-P:n veli Majuri Baden Baden-Powell. Kuherruskuukautensa Baden-Powelit viettivät retkeillen Algeriassa. B-P:n tiedetään yllättyneen Lady Olaven retkeily taidoista ja hän kirjoittikin äisillensä kirjeen jossa hän kertoi, että Olave pärjää leirioloissa yhtähyvin kuin mies, kävelee reippaasti eikä koskaan eksy ja hän on hyvä partiolainen. He saivat myöhemmin kolme lasta, Peterin, Bettyn ja Heatherin. Kun ensimmäinen maailmansota syttyi 1914 B-P, ilmoittautui takaisin armeijan palvelukseen, mutta hänelle ilmoitettiin, että häntä tarvitaan enemmän kotirintamalla. Sodan aikana Saksalaiset tiedotusvälineet ilmoittivat muutaman kerran, että suuri vakoilija Baden-Powell on saatu kiinni ja teloitettu Saksassa. Nämä väitteet olivat kuitenkin vain sotapropagandaa.

1920 järjestettiin ensimmäinen jamboree Lontoossa, jonka päätös tilaisuudessa 7.elokuuta B-P julistettiin Maailman partiolaisten ylijohtajaksi. Ennen kolmatta jamboretta B-P sai kirjeen pääministeri Ramsey MacDonaldilta. Kirjeen luettuaan rauhallinen B-P sanoi "Hemmetti" joka oli harvinaista hänen suustaan, hän jatkoi "luullakseni voin kieltäytä siitä" kirjeessä oli tieto, että hänen tultaisiin aateloimaan kolmannella maailman jamboreella. Aikaisemmin B-P oli jo kieltäytynyt aatelisarvosta koska vastusti periytyvää aatelisjärjestelmää. Tällä kertaa kuitenkin kuningas ilmoitti, ettei tästä voisi kieltäytyä. Uutinen otettiin liikkeessä iloiten vastaan ja B-P valitsi nimekseen Lord Baden-Powell of Gilwell. Jamboreella B-P:n tiedetään huvittuneen Suomalaisten omituisista leirilakeista (väiski).

Avioitumisen jälkeen B-P:n terveydentila alkoi heiketä. Vuonna 1934 hänen eturauhasensa poistettiin. 25.10.1938 B-P poistui viimeisen kerran Pax hillistä ja kahta päivää myöhemmin koko Englannista, suuntana Kenia. Vuonna 1939 B-P asetettiin hänen tietämättään ehdokkaaksi Nobelin rauhanpalkinnonsaajaksi, mutta vuonna 39 ei Nobeleita jettu koska Toinen Maailmansota syttyi. 8.1.1941 kello 5:45 B-P "palasi kotiin".

Lainauksia

  • On yleensä vaarallista kieltää pojalta jotain. Kielto tekee sen rikkomista heti seikkailun.
  • Lujaluontoiset miehet eivät kaipaa kieltolakia.
  • Jokainen partiolainen tietää, että poika joka tupakoi on hölmö.
  • Olen nähnyt hyvin paljon partiolaisia elämäni aikana mutta en koskaan noin märkiä kuin te! -Jamboree 1924

Viimeinen viesti

Rakkaat partiolaiset

Jos olette nähneet näytelmän "Peter Pan", muistatte varmaan, miten merirosvopäällikkö aina valmisteli kuolinpuhettaan, koska hän pelkäsi, että kun hänen viime hetkensä koittaa, hänellä ei olisi aikaa puheensa pitämiseen. Minun laitani on lähes samalla tavalla ja niinpä, vaikka en olekaan tällä hetkellä kuolemaisillani, kuolen jonakin näistä päivistä ja haluan lähettää teille jäähyväisviestin erotessamme.

Muistakaa, että nämä sanat ovat viimeiset, jotka minulta saatte, joten ajatelkaa niitä.

Elämäni on ollut mitä onnellisin ja toivon, että teidän itse kunkin elämä myös olisi onnellinen.

Minä uskon, että Jumala on pannut meidät tänne hauskaan maailmaan elämään onnellisina ja iloitsemaan elämästä. Onnea ei voi tuoda sinulle rikkaus eikä myöskään urallasi menestyminen tai mukavuudenhalu. Ensi askel onneen on tämä: kasvata itsesi terveeksi ja voimakkaaksi pojaksi, niin että mieheksi vartuttuasi voit olla hyödyksi ja siten nauttia elämästä.

Luonnon tutkiminen osoittaa sinulle, miten runsaasti kauneutta ja ihmeellisiä asioita Jumala on maailmaan luonut sinun nautittavaksesi. Ole tyytyväinen osaasi ja käytä se parhaalla mahdollisella tavalla. Näe asioiden valoisat puolet synkkien asemasta.

Mutta oikea tie onneen on muiden ihmisten onnelliseksi tekeminen. Yritä jättää tämä maailma vähän parempana kuin sen löysit, ja kun tulee vuorosi kuolla, voit kuolla onnellisena tuntiessasi, että et ainakaan kokonaan ole aikaasi tuhlannut, vaan olet tehnyt parhaasi. "Ole valmis" tällä tavalla elämään onnellisena ja kuolemaan onnellisena, pidä partiolupauksesi aina, silloinkin kun et enää ole poika, ja Jumala auttakoon sinua siinä.

Ystäväsi


(Löydetty Baden-Powellin asiapapereiden joukosta hänen kuoltuaan)

Kirjat

Suomenkieliset kirjat

B-P:stä kertovat suomenkieliset kirjat

Lähteet

  • William Hillcourt Lady Olave Baden-Powell, Sankarin kaksi elämää ISBN 951-829-368-6
  • Vartionjohtajan käsikirja
  • Lordi Baden-Powell of Gilwell: Partiopojan kirja, ISBN 951-829-376-7

-