Suomen Vapaa Partioryhmä
Suomen Vapaa Partioryhmä ry, Finlands Fria Scoutbrigad rf, eli SVPR-FFSB, on partiolippukuntien muodostama yhdistys, joka pyrkii partioliikkeen ja partioaatteiden levittämiseen Suomen nuorison keskuuteen kieli-, uskonto- ja muista rajoista riippumatta. Tavoitteidensa toteuttamiseksi Ryhmä järjestää koulutus-, retki- ja leiritoimintaa.
Yhdessä toimimalla on pystytty järjestämään tapahtumia, jotka yksittäisen lippukunnan voimin olisivat jääneet haaveiksi. Ryhmä järjestää retkiä ja muita tapahtumia sudenpennuille, vartiolaisille, vaeltajille ja johtajille. Myös erilaiset kurssit, leirit ja ryhmäpäivät ovat SVPR:n parasta antia.
Ryhmä on pystynyt toimimaan joustavasti ja sopuisasti, lippukuntien kulloistenkin tarpeiden mukaisesti. Yhteistyö muiden lippukuntien kanssa on ollut virkistävää ja antoisaa -ja se tulee jatkumaan.
Toiminta
Ryhmä järjestää lippukunnilleen monipuolista toimintaa.
Donkka on SVPR:n kunniapuheenjohtaja Sven Donnerin mukaan nimetty partiotaitokilpailu. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2004, ja siitä tehdään jokavuotista perinnettä. Kilpailu on ollut joka toinen vuosi yksipäiväinen ja joka toinen vuosi yön yli kestävä kilpailu lippukuntien luonnollisille vartioille. Kisan järjestelyistä huolehtii useita johtajia ryhmän lippukunnista.
KivaKiva on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä vartionjohtajille, vaeltajille ja johtajille tarkoitettu rentoutumisviikonloppu Haukka-Veikkojen kämpällä Haukanpesällä. KivaKivassa katsotaan elokuvia ja syödään hyvin. KivaKivoilla on yleensä teema, aiempia teemoja ovat olleet mm. Risteily sekä Päiväkoti. Vuonna 2006 järjestetään KivaKivat 17(Maitolaituri-KivaKiva) ja 18. KivaKivan järjestämisestä vastaa Keskusvaliokunta.
Sudaripäivät on ryhmän lippukuntien sudenpentulaumoille tarkoitettu tapahtumapäivä tai -ilta. Sudaripäivillä on perinteisesti järjestetty päivän teeman mukainen toiminnallinen rastirata, jota laumat kiertävät. Ne on järjestetty hyvillä ulkoilupaikoilla, esimerkiksi Suomenlinnassa ja Seurasaaressa. Päivien järjestämisestä vastaa Keskusvaliokunta.
Ryhmä järjestää lippukunnilleen myös erilaisia kursseja. Syksyllä 2005 järjestettiin Ensiapu 1 - kurssi, jolta sai Suomen Punaisen Ristin ensiaputodistuksen. Syksyllä 2006 järjestetään luulvatasti Vartionjohtajakurssi.
Ryhmäpäivät on parin vuoden välein järjestettävä retki kaikille ryhmän lippukunnille. Ryhmäpäivillä perinteisesti vartiolaiset ja johtajat ovat saapuneet perjantai-iltana ja vartiolaisille on monipuolista ohjelmaa lauantai-iltaan asti, jolloin he palaavat kotiin. Lauantai-iltana on toimintaa johtajille ja sunnuntaina pidetään vuosikokous. Päivät on järjestetty maaliskuun alun ja huhtikuun puolenvälin välisenä aikana ja sen järjestämisestä vastaa Keskusvaliokunta.
Ryhmän järjestää myös kesäleirejä. Leiri kestää sudenpennuilla n. 4 yötä ja vartiolaisilla ja johtajilla n. 9 yötä. Aikaisempia kesäleirejä on ollut mm. Femur 1995, Gangut 2004 ja seuraava ryhmän kesäleiri järjestetään luultavasti alkukesästä 2007.
Lippukunnat
Tällä hetkellä Suomen Vapaa Partioryhmään kuuluu seuraavat lippukunnat:
Harmaat Karhut (Pääkaupunkiseudun Partiolaiset)
Haukka-Veikot (lakkautettu, Pääkaupunkiseudun Partiolaiset)
Helsingin Kalevan Tytöt (Pääkaupunkiseudun Partiolaiset)
Jeanne d'Arc (Pääkaupunkiseudun Partiolaiset)
Kallan Kontiot (Pohjois-Savon Partiolaiset)
Lauttasaaren Lainepartio (Pääkaupunkiseudun Partiolaiset)
Pursitytöt (Pääkaupunkiseudun Partiolaiset)
Susiveikot (Pääkaupunkiseudun Partiolaiset)
Tavastit (Pääkaupunkiseudun Partiolaiset)
Toimen Pojat (Pääkaupunkiseudun Partiolaiset)
Toimen Tytöt (Pääkaupunkiseudun Partiolaiset)
Leirit
- SVPR, vuonna 1969
- SVPR, vuonna 1973
- ExTempore, vuonna 1976
- ExTempore II, vuonna 1977
- ExTempore III, vuonna 1979
- ExTempore IV, vuonna 1983
- Pogosta, vuonna 1991
- Femur, vuonna 1995
- Gangut, vuonna 2004
Keskusvaliokunta
Suomen Vapaa Partioryhmän hallituksena toimii vuosikokouksen nimittämä Keskusvaliokunta.
Keskusvaliokunnan (KV) jäsenet 2005-2006:
Puheenjohtaja Taru "Tipi" Tukiainen, Toimen Tytöt
Varapuheenjohtaja Saija Laurla, Tavastit
Jäsen, Sihteeri Lauri "Late" Haimelin, Lauttasaaren Lainepartio
Jäsen Antti "Mallu" Malin, Toimen Pojat
Jäsen Timo Rancken, Jeanne d'Arc
Jäsen Veera Ryynänen, Helsingin Kalevan Tytöt
Jäsen Vivi "Hyttynen" Staffans, Toimen Tytöt
Varajäsen Lauri "Pikku-Late" Heliö, Lauttasaaren Lainepartio
Varajäsen Mikael Haavisto, Susiveikot
Ryhmän rahastonhoitajana toimii Janne "Peltsi" Peltola, Toimen Pojat
Merkit
SVPR:llä on oma ryhmämerkkinsä, jota kaikki ryhmän lippukuntien vartiolaiset käyttävät partiopaidassaan. Merkin paikka on vasemmassa hihassa lupausmerkin alapuolella. Ryhmällä on myös useita ansiomerkkejä. Merkit myöntää Keskusvaliokunta.
RYHMÄNMERKKI
Mustalla pohjalla punainen kompassiruusu. Merkkiä kannetaan partiopuvun vasemman hihan kyynärpään kohdalla. Merkkiä saavat käyttää kaikki SVPR:n jäsenet. Ryhmän merkkinä on ympyränmuotoinen kangasmerkki, jossa on punainen kompassiruusu. Merkki on vuodelta 1910, joten se on vanhin yhtäjaksoisesti käytössä ollut suomalainen partiomerkki.
D-vartiomerkki (Donnervartiomerkki)
D-vartiomerkkinä on vasemmassa hihassa kannettavaan SVPR:n merkkiin kiinnitettävä hopeinen D-kirjain. D-vartio oli vuosina 1953-1972 Ryhmänjohtaja Sven E. Donnerin henkilökohtaisesti johtaman vartion tunnus, johon kutsuttiin erittäin ansioituneita vartionjohtajia. Sittemmin Keskusvaliokunta päätti tehdä tästä tunnuksesta vartionjohtajille tarkoitetun ansiomerkin, jonka vaatimukset säilyivät lähes alkuperäisessä muodossaan.
Vaatimukset ovat seuraavat:
- Toiminut vähintään kaksi vuotta vartionjohtajana
- Suorittanut vähintään III:n ja II:n luokan
- Osoittanut kykynsä ja pätevyytensä vartionjohtajana suunnitelemalla ja johtamalla itsenäisesti vartion retkiä
- Luonut vartionsa henkeä ja herättänyt yhteenkuuluvaisuuden tunnetta vartionsa jäsenten keskuudessa
- Tutustunut SVPR:n pyrkimyksiin
SVPR:llä on ollut oma sankarimerkkinsä jota on jaettu vuodesta 1937 lähtien. Merkin jako on lopetettu. Nykyään käytössä on vain yksi sankarimerkki, jota anotaan Suomen Partiolaisilta
ANSIOMERKKI
Ansiomerkkinä on renkaan sisällä oleva SVPR:n lilja. Ansiomerkkiä kannetaan sinisessä nauhassa. Ansiomerkki annetaan partiolaiselle ansiokkaasta partiotoiminnasta SVPR:n tai lippukunnan hyväksi. Ansiomerkki on yleensä ensimmäinen johtajatehtävissä olevalle partiolaiselle myönnetty SVPR:n ansiomerkki, mutta Keskusvaliokunta voi tehdä poikkeuksen jakosääntöihin, jolloin ansiomerkin saajalle voidaan myöntää arvokkaampikin merkki tämän merkin asemasta.
KIITOLLISUUDENMERKIT
Kiitollisuudenmerkkejä on kolmea luokkaa: kultainen, hopeinen ja kuparinen. Merkit ovat hakaristejä, jossa on SVPR:n lilja. Hakaristin sakaroissa on kaiverrettuna kirjaimet SVPR. Merkkejä kannetaan lohenpunaisessa nauhassa, jonka molemmassa reunassa on kaksi kapeaa, mustaa raitaa. Merkit, kultaista lukuunottamatta, voidaan jakaa Keskusvaliokunnan päätöksellä toiseenkin kertaan, jolloin nauhaan kiinnitetään hopean värinen D-kirjain. Keskusvaliokunta päättää lopullisesti jaettavan kiitollisuudenmerkin arvoluokan. Kiitollisuudenmerkkiä kannetaan kunniamerkkiohjesäännön mukaan vasemmassa rinnassa. Kiitollisuudenmerkkien nauhalaatat ovat kaikissa luokissa samanlaiset, joskin aiemmin hopeisen ja kultaisen kiitollisuudenmerkin nauhalaatassa oli hopeinen tai kultainen lilja.
-Kuparinen kiitollisuudenmerkki Merkin saajalla, joka on partiolainen, tulee olla SVPR:n ansiomerkki. Merkki voidaan myöntää ansiokkaasta partiotyöstä joko partiolaiselle tai partiotyön tukijalle (mm. vanhempainneuvoston, taustayhteisön edustajalle, lippukunnan avustajalle tai tukijalle). Merkin saajan tulee olla sisäistänyt elämässään ja toiminnassaan Ryhmän rehtiä suvaitsevuuden partiohenkeä.
-Hopeinen kiitollisuudenmerkki Merkin saajalla tulee olla kuparinen kiitollisuudenmerkki. Merkki annetaan ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta partiotyöstä partiolaiselle ja partiotyön tukijalle SVPR:n ja kotimaisen tai kansainvälisen partiotoiminnan hyväksi. Myös pitkäaikainen uhrautuva lippukuntatyö tai toimiminen partiopiirissä tai keskusjärjestösä edistämässä ryhmäläistä suvaitsevuuden partiohenkeä on arvo, joka tulee huomioida. Keskusvaliokunta voi poiketa jakosäännöistä vain painavien syiden perusteella.
-Kultainen kiitollisuudenmerkki Merkin saajalla tulee olla kaikki SVPR:n kiitollisuudenmerkin luokat. Merkki annetaan erittäin ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta partiotyöstä SVPR:n ja kotimaisen että kansainvälisen partiotoiminnan hyväksi. Merkki jaetaan vain toimivalle partiolaiselle. Keskusvaliokunta voi tehdä jakosääntöihin poikkeuksen vain erittäin painavien syiden perusteella. Kultainen kiitollisyydenmerkki numeroidaan ja sen taakse kaiverretaan saajan nimi.
-SVPR:n Pöytästandaari Pöytästandaari on jalustalla seisova SVPR:n pieni, Ryhmän kompassiruusukuvioinen viiri. Se on jaettu pääasiassa ryhmän lippukunnille.
Tunnuksia
LIPPU
SVPR:n lippu on vihreä, jonka keskellä on Ryhmän kompassiruusu. Sen yläpuolella on kirjaimet S.V.P.R. ja alapuolella F.F.S.B. Merkin vasemmalla puolella on partiotyttöjen kolmiapila ja oikella puolella partiopoikien lilja. Lipun voi nähdä Ryhmän nettisivuilla kuvissa paraatista 2005.
KYLTTI
SVPR:n kyltti on punainen. Sen ylälaidassa lukee Suomen Vapaa Partioryhmä, tekstin alapuolella on perustamisvuosi 1917 ja vuosiluvun molemmilla puolilla Ryhmän kompassiruusu.
Ryhmän Reppu
Ryhmällä on oma lehti, Ryhmän Reppu. Se ilmestyy epäsäännöllisesti, edellinen numero ilmestyi vuoden 2005 alussa. Tämän lehden voi lukea Ryhmän nettisivuilta.
Historia
SVPR:n perustava kokouksen pöytäkirjasta:
Pöytäkirja
laadittu Helsingin Vapaiden partioyhdistysten edustajain kokouksessa Ruotsal. Tyttökoululla 25.V.17 klo 1/2 8 i.p. Läsnä oli 10 Toimen poikaa, 6 Toimen tyttöä, 1 edustaja Boysbrigadista, 1 kivekkäistä, 1 Juniorliiton partio-osastosta ja maaseutulaisia 1 yhdistyksestä Björnsborga Riddargosset - Pori Partiopojat sekä yksityisenä hra Wikström Hangosta.
Säännöt alkuperäisestä pöytäkirjasta:
1 §. Suomen "vapaan partiobrigaadin" (sanan brigaadin ylle on käsin kirjoitettu ryhmä) muodostavat ne maamme partioyhdistykset, jotka kaksikielisyyden tai muun erikoisohjelmansa vuoksi taikka muusta syystä eivät liity suomalaiseen tai ruotsalaiseen brigaadiin.
2 §. "Vapaan partiobrigaadin" yhdistykset toimivat itsenäisesti kukin oman ohjelmansa mukaan ollen kuitenkin sidotut koko maata käsittävän partioliiton sääntöihin sekä brigaadin edustajakokouksen päätöksiin.
3 §. Joka vuosi kokoontuu varsinaiseen kokoukseen brigaadin edustajakokous neuvottelemaan "vapaiden yhdistysten yhteisistä asioista. Kokoukseen valitsee kukin brigaadiin liittynyt yhdistys yhden edustajan alkanutta satalukua varsinaisia yhdistyksen jäseniä (ei siis kokelaita) kohti mieluimmin niin, että jäsenet itse tavalla tai toisella ottavat vaaliin osaa. Yksi paikallinen yhtistys ei kuitenkaan äänestä enenpää kuin 5:llä äänellä.
4 §. Edustajakokous valitsee vuosittain kaksi jäsentä Suomen partioliiton korkeimpaan neuvostoon;
vahvistaa yleisesti koko brigaadia koskevat säännökset;
päättää mahdollisista yhteisistä taloudellisista seikoista;
saattaa vuodeksi kerrallaan keskusvaliokunnan, johon kuuluu 5 jäsentä, ja määrää sille puheenjohtjan ja varapuheenjohtajan. Näistä toimii edellinen brigaadin korkeimpana partiopäällikkönä, jälkimmäinen varapäällikkönä;
neuvottelee muista yhteisistä asioista (kuten varsinaista scouttyötä koskevista seikoista y.m.
5 §. kullakin yhdistyksellä on oikeus tehdä ehdotuksia edustajakokouksessa esille otettaviksi, mutta tulee sen toimittaa ne keskusvaliokunnalle viimeistään kuukautta ennen kokousta jotta voitaisiin hyvissä ajoin brigaadiin kuuluville yhdistyksille toimittaa tämä (pöytäkirjan kappaleen kopio tästä kohdin epäselvä, alkuperäinen löytyy Suomen Kansallisarkistosta) esityslista kokoukseen sille tulevista asioista.
Jos edustajakokous tekee päätöksen asiassa, josta ehdotusta ei näin ole ajoissa tehty, alistetaan se jälestäpäin brigaadiin kuuluvien yhdistysten hyväksyttäväksi.
6 §. Keskusvaliokunnan tehtävänä on:
olla yhdyssiteenä "vapaaseen brigaadiin" liittyneitten yhdistysten välillä;
edustaa brigaadia ulospäin;
pitää huolta edustajakokouksen vuosittaisesta kokoonkutsumisesta;
hoitaa brigaadin yhteisiä rahavaroja, jos niitä (sana muodostuu yliviivattu, käsin kirjoitettu sana on);
vastaanottaa ilmoitukset brigaadiin liittymisestä ja siitä eroamisesta
(kuudennen pykälän kopion loppu epäselvä)
Vakuudeksi
Ilmari Hiden
sihteeri
Suomen Vapaa Partioryhmän kunniapuheenjohtajaksi on valittu kunniapartiolainen, Ryhmän keskusvaliokunnan monikymmenvuotinen puheenjohtaja Sven Donner.
Lisää tietoa
Suomen Vapaa Partioryhmän internet-sivut löytyvät osoitteesta http://www.lpk.partio.fi/papa/svpr/ Sieltä voi katsoa mm. tulevia tapahtumia, valokuvia tapahtumista, kuvat ansiomerkeistä, lista ansiomerkin saaneista henkilöistä ja lippukunnista sekä lukea uusimman Ryhmän Repun.