Hyvinkään Nummenpojat

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hyvinkään Nummenpojat
Virallinen nimi
Hyvinkään Nummenpojat ry
Perustiedot
Tyyppi: poikalippukunta
Perustettu: 1924
Jäsenmäärä: yli 160 henkilöä
Lyhenne: HN
Lippukunnanjohtaja: Osmo Viskari
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Hyvinkää
Kotikunta: Hyvinkää
Alue: Nurmijärvi-Hyvinkää
Aluejärjestö: Hyvinkään Partiotuki
Partiopiiri: Uudenmaan Partiopiiri
Taustayhteisö: Hyvinkään seurakunta
Toimipaikat
Kolo: Pappilankatu 26, 05800 Hyvinkää / Yli-Anttilantie 3, 05840 Hyvinkää
Kämppä: Ei ole
Varasto: Yli-Anttilantie 3, 05830 Hyvinkää
Tunnukset
Huivi
Puna-vihreä huivi ja takana HN-logo
Partiopaita
Sininen
Tunnus
HN logo.svg
Linkit
http://www.nummenpojat.com
Facebook
Instagram


Hyvinkään Nummenpojat (HN) on Hyvinkään vanhin lippukunta. HN on myös yksi Suomen vanhimmista lippukunnista. Tällä hetkellä Nummenpojat on Hyvinkään ainoa poikalippukunta. Lippukunnan perusti Osmo Meriluoto vuonna 1924. Hyvinkään Nummenpojilla on kolo Viertolan nuorisotalossa. Lisäksi kokoontumisia pidetään Vehkojan seurakuntakeskuksen partiokololla. Lippukunnalla on myös varasto Vehkojalla. Vuonna 2020 lippukunnassa on kolme sudenpentulaumaa, kolme seikkailijajoukkuetta, viisi tarpojavartiota, neljä samoajavartiota sekä kolme vaeltajavartiota.

Historia

Partioliike saapui Hyvinkäälle alun perin jo vuonna 1910, mutta kuihtui pois saman vuoden aikana. Ensimmäinen partiolippukunta Hyvinkään Hirvet perustettiin Suomen Vapaan Partioryhmän edustajakokouksen yhteydessä 12.–13.1.1924. Hirvet aloittivat toimintansa epävirallisesti jo syksyllä 1923, ja perustamispäivänään lippukunta oli jo kolmen vartion vahvuinen. Lippukunnan johtajana toimi Osmo Meriluoto. Ensimmäisen oman kesäleirinsä lippukunta järjesti vuonna 1925 Hämeenlinnassa. Vuonna 1926 lippukunta järjesti kesäleirin Suursaaressa, minkä jälkeen erimielisyydet hajottavit lippukunnan syksyllä kahtia. Pieni joukko jäseniä muodosti uuden lippukunnan Susi-Veikot, ja loppu lippukunta vaihtoi nimensä Hyvinkään Nummen Pojiksi. Nykyiseen kirjoitusasuunsa Hyvinkään Nummenpojat nimi vaihtui muutaman vuoden sisällä. Uuden nimen myötä päätettiin vaihtaa myös partioliittoa. Lippukunta erosi Suomen Vapaasta Partioryhmästä ja liittyi Suomen partiopoikaliittoon. Kesäleiriä vietettiin Sysmässä. Leiri kesti viisi ja puoli viikkoa ja sai oman postiosoitteen: Osmo Meriluoto, Sysmä, Suopelto, Nummen Poikien kesäleiri. Hyvinkään Hirvien huivi oli alun perin sini-harmaa. Nimen ja liiton vaihdon jälkeen väriksi anottiin sini-keltaista, mutta sitä ei hyväksytty. Uusi hakemus puna-vihreästä huivista sen sijaan hyväksyttiin.

Uuden vuosikymmenen alussa oli Nummenpoikien jäsenmäärä kasvanut jo pitkälle toiselle sadalle. Vuonna 1930 lippukunta osallistui kansainväliselle leirille Kangasalla. Nummenpoikiin perustettiin torvisoittokunta vuonna 1933. Soittokunta niitti mainetta tulevina vuosina esiintyen useissa tapahtumissa. Se oli esimerkiksi vuonna 1935 järjestetyn Partiopoikaliiton kesäleirin virallinen soittokunta. 14 tammikuuta 1934 Nummenpojat juhli 10-vuotispäiväänsä Hyvinkään Yhteiskoululla. Vuonna 1936 lippukunta osallistui Eestin Partiopoikien suurleirille Haapsalussa. Lippukunnanjohtajan aina perustamisesta saakka toiminut Osmo Meriluoto muutti pois Hyvinkäältä Ouluun vuonna 1937. Uudeksi lippukunnanjohtajaksi valittiin Kaarlo Arosuo. Lippukunnanjohtaja vaihtui jälleen vuonna 1938. Uudeksi lippukunnanjohtajaksi valittiin Saul Weckström. Vuonna 1939 Nummenpojat järjestivät Piiripäivät Hyvinkäällä. Sodan alkaessa lippukunnan toiminta supistui huomattavasti. Lippukunnan jäsenet toimivat väestönsuojelussa, palokunnassa ja suojeluskunnassa.

1940-luvun alkupuolella lippukunnan toimintaa vaikeutti käynnissä oleva sota ja oman kerhohuoneen puuttuminen. Lippukunta kuitenkin toimi koko talvisodan ajan. Kesäkuun 15. päivänä, 10 päivää ennen jatkosodan alkua, lippukunnan perustaja Osmo Meriluoto sai surmansa lento-onnettomuudessa Hyvinkään lentokentän läheisyydessä. Meriluoto oli harjoittelemassa syöksykäännöksiä ja taisteluimmelmanneja VL Pyry harjoitushävittäjällä PY-3. Meriluoto aloitti noin 500 metristä selkäsyöksyn, joka epäonnistui. Kone iskeytyi pyrstöään myöten suohon. Lentäjä sai surmansa välittömästi. Nykyisin putoamispaikalla on muistokivi, jolla järjestetään itsenäisyyspäivää edeltävällä viikolla lippukunnan lupauksenantojuhla. Lippukunnan ryhmät toimivat sodankin aikana valmistaen esimerkiksi leikkikaluja ja lahjoja seurakunnalle ja edelleen köyhille perheille jaettaviksi. Vuonna 1944 käytännössä kaikki lippukunnan johtajat olivat sidottuna täysin sotaan, mikä esti lippukunnan toiminnan. Nummenpoikien riveistä kaatui jatkosodassa 30 sankarivainajaa. Lippukunta oli sotavuosina vahvasti mukana myös viemässä suruviestiä kaatuneiden jäsentensä perheille. Sodan päätyttyä alkoi lippukunnan toiminta jälleen palautua ennalleen. Uudeksi lippukunnanjohtajaksi valittiin vuonna 1945 Aaro Hakala. Lippukunnanjohtaja vaihtui jälleen vuonna 1948, jolloin tehtävään valittiin Eero Koski.

Nummenpoikien toiminnasta sotien jälkeisillä vuosikymmenillä on tallessa hyvin vähän tietoa. Kuullun tiedon perusteella tiedämme Nummenpojilla olleen aktiivistakin toimintaa 50-luvulla, mutta 60-luku on täysin pimennossa. Lippukunnanjohtana toimi Nummenpoikien historian pitkäaikaisin lippukunnanjohtaja Aulis ”Aukki” Savioja. Aukki luotsasi Nummenpoikia aina 90-luvun alkuun saakka. Aukin aikana lippukunnan toiminta oli hyvin aktiivista, jäsenmäärän käydessä parhaimmillaan 200 jäsenen tietämillä ja ollen yleensäkin selvästi 100 jäsenen paremmalla puolella. 1990-luvun loppupuolisko oli lippukunnassa muutoksen aikaa. Lippukunnanjohtajat vaihtuivat lähes vuosittain ja toiminta kutistui kutistumistaan. Vuonna 2001 lippukunnassa toimi enää vain muutama johtaja.

Nummenpoikien uuden tulemisen aloitti Jarkko Siekkinen 2000-luvun alkupuolella. Vuosituhannen vaihteen jälkeen Nummenpojissa ei toiminut yhtään ryhmää ja jäseniä oli jäljellä parikymmentä, hekin kaikki aikuisia. Hyvinkäälle muuttanut Jarkko päätti nostaa maineikkaan lippukunnan takaisin kukoistukseen. Vuonna 2005 Jarkon siirtyessä syrjään lippukunnanjohtajan paikalta toiminta oli saatu uudelleen käyntiin ja Nummenpojat kasvanut kahden lauman ja yhden vartion lippukunnaksi. Jarkon jälkeen lippukunnanjohtajana toimi vuoden ajan Petri Vähä-Antila. Nummenpojat järjestivät vuosittain kolme retkeä – keväisin, syksyisin ja talvisin. Vuonna 2007 lippukunnanjohtajaksi astui Samuli Vuokila. Nummenpojat osallistuivat Kohina-piirileirille Hangon Syndalenissa vuonna 2008, ja samana vuonna järjestettiin myös ensimmäinen lippukunnan vanhempien ikäkausien oma retki. Tästä alkanut TaSaVa-perinne jatkuu edelleen. Vuonna 2009 Hyvinkäällä järjestettiin ensimmäistä kertaa vuosiin kaikkien lippukuntien yhteinen kesäleiri. Tetraedrille osallistuivat Nummenpoikien lisäksi Hyvinkään Metsätytöt, Hyvinkään Miilupartio sekä vasta perustettu Martin Partio. Vuonna 2010 jaettiin ensimmäisen kerran Vuoden Nummenpoika -palkinto. Vuosikymmenen vaihteessa Samulin siipien alla lippukunta oli kasvanut 44 sudenpentuun, 14 seikkailijaan, 7 tarpojaan, 1 samoajaan ja 24 aikuiseen aktiiviseen johtajaan. Muut jäsenet mukaan lukien lippukunnan vahvuus ylitti uudelleen 100 jäsenen rajan. Lippukunnan kasvussa oli tärkeässä osassa aikuisten innostuminen partiotoiminnasta. Samulin muuttaessa perheineen Kanadaan lippukunnanjohtajana aloitti Juha "Dalle" Dahlman. Lippukunnan kasvu jatkui Dallen toimiessa lippukunnanjohtajana, ja suurin osa jäsenistä oli aktiivisesti mukana viikkotoiminnassa. Lippukunta juhli 90-vuotisjuhlaansa Martin seurakuntakeskuksessa Hyvinkäällä 12. tammikuuta 2014.

Nummenpoikien kasvu jatkui tasaisena jäsenmäärän lähestyessä 150:ä. Mukana oli uusien vanhempien lisäksi myös yhä enemmän nuoria johtajia. Lippukunnanjohtajan pesti siirtyi vaeltajille, kun vuonna 2015 tehtävään valittiin Risto "Rike" Kiiskinen. Vuonna 2017 lippukunnanjohtajaksi astui Aarno "Arska" Glad. Nummenpojat hankkivat soppatykin, jolla kerätään varoja lippukunnan toimintaan. Hangon Syndalenissa järjestetylle Uudenmaan Partiopiirin piirileiri Säihkeelle osallistui yli 100 nummenpoikaa. Lippukunnan hallinnossa siirryttiin kolmijohtajuusmalliin, jossa lippukunnanjohtajan pestin osa-alueet jaetaan lippukunnanjohtajalle, ohjelmajohtajalle ja pestijohtajalle. Nummenpojat ylitti 150 jäsenen rajapyykin vuonna 2018. Lippukunnan viikkotoiminta siirtyi vähitellen Kirkonmäeltä Viertolan kololle osoitteeseen Pappilankatu 26. Heinäkuussa 2019 Nummenpojat ja Metsätytöt järjestivät yhteisen Orbis-kesäleirin Kurun Vaakaniemessä. Keväällä 2020 lippukunnanjohtajaksi astui Osmo Viskari. Nummenpojat valmistautuvat yhdessä kesän Valkama-piirileiriin.

Lippukunnanjohtajat

Hyvinkään Nummenpoikien pitkäaikaisia lippukunnanjohtajina ovat olivat mm. Osmo Meriluoto ja Aulis "Aukki" Savioja. Tällä hetkellä lippukunnanjohtajana toimii Osmo Viskari.

Lippukunnanjohtajat järjestyksessä:

  • Osmo Meriluoto 1924-1937
  • Kaarlo Arosuo 1937-1938
  • Saul Weckströ 1938-1945
  • Aaro Hakala 1945-1948
  • Eero Koski 1948-?
  • Aulis "Aukki" Savioja 1973-1990
  • Kalle Tomi ?-?
  • Jarkko Siekkinen 2002-2006
  • Petri Vähä-Antila 2006-2007
  • Samuli Vuokila 2007-2011
  • Juha "Dalle" Dahlman 2011-2015
  • Risto "Rike" Kiiskinen 2015-2017
  • Aarno "Arska" Glad 2017-2020
  • Osmo Viskari 2020-

Apulaislippukunnanjohtajat (vuoteen 2017 asti)

  • Sami Eskelinen 2002-2008
  • Juha "Dalle" Dahlman 2010-2011
  • Sanna Laakkonen 2011-2014
  • Aki Tolvanen 2014-2017

Johtokolmikot (vuodesta 2017 alkaen)

  • Risto Kiiskinen (ohjelmajohtaja) 2017-2018
  • Katri Kangas-Pusa (pestijohtaja & apulaislippukunnanjohtaja) 2017-2018
  • Oskari Tolvanen (pestijohtaja & apulaislippukunnanjohtaja) 2018
  • Osmo Viskari (ohjelmajohtaja) 2018-2020
  • Eetu Piilola (pestijohtaja & apulaislippukunnanjohtaja) 2018-2020
  • Sanna Ajoudani (ohjelmajohtaja & apulaislippukunnanjohtaja) 2020-
  • Santeri Leinonen (pestijohtaja) 2020-

Vuoden Nummenpoika

Vuoden Nummenpoika -palkinto on partiolippukunta Hyvinkään Nummenpoikien vuosittain myöntämä kunnianosoitus parhaiten Nummenpoika-henkeä toteuttaneelle henkilölle.

Palkinto koostuu kahdesta osasta: Vuoden Nummenpoika -pystistä ja Vuoden Nummenpoika -osmonsolmusta. Lippukunnan kololla säilytettävään Vuoden Nummenpoika -pystiin kaiverretaan saajan nimi ja vuosiluku. Vuoden Nummenpojalle annetaan lippukunnan värejä mukaileva josefiinansolmu, jota ainoastaan Vuoden Nummenpojat ovat oikeutettuja kantamaan huivissaan aina palkinnon saannin jälkeen. Vuoden Nummenpoika -josefiinansolmun kanssa ei huivissa kanneta muita huiviholkkeja, kuin nahkaista Gilwell-punosta. Silloin kun huivissa ovat sekä Vuoden Nummenpoika että nahkainen woggle, on Vuoden Nummenpoika -josefiinansolmu aina ylimmäisenä. Seuraavan Vuoden Nummenpojan valitsee aina edellinen Vuoden Nummenpoika.

Palkinnon saaneet järjestyksessä:

  • Juha "Dalle" Dahlman, 2010
  • Kalle Tomi, 2011
  • Risto "Rike" Kiiskinen, 2012
  • Oskari Tolvanen, 2013
  • Terttu Juntti, 2014
  • Aki Tolvanen, 2015
  • Aarno Glad, 2016
  • Onni Pusa, 2017
  • Tuula Ahola, 2018
  • Mikko Ormo, 2019
  • Santeri Leinonen, 2020

Kesäleirit

Hyvinkään Nummenpojat osallistuvat vuosittain noin viikon mittaiselle kesäleirille. Kesäleirejä on järjestetty lippukunnan toiminnan uudelleen käynnistämisen jälkeen yhtäjaksoisesti vuoden 2008 Kohina-piirileiristä lähtien. Nummenpojat osallistuvat aktiivisesti piiri- ja alueleireille. Suurleirikesinä järjestetään lisäksi oma lyhyempi leiri lippukunnan sudenpennuille ja seikkailijoille (Vilke 2010 ja Ruoho 2016). Kesäleireille osallistuu vuosittain noin 100 nummenpoikaa.

Menneet kesäleirit:

  • Kohina (Uudenmaan piirileiri) 2008
  • Tetraedri (Hyvinkään alueleiri) 2009
  • Kilke (Suomen Partiolaisten suurleiri) & Vilke 2010
  • Hekule 2011
  • Huima (Uudenmaan piirileiri) 2012
  • Loh Ness 2013
  • Leonardo (Hyvinkää–Nurmijärvi-alueleiri) 2014
  • Skönari 2015
  • Roihu (Suomen Partiolaisten suurleiri) & Ruoho 2016
  • Säihke (Uudenmaan piirileiri) 2017
  • Fartyyki 2018
  • Orbis (Nummenpoikien ja Metsätyttöjen yhteisleiri) 2019
  • Valkama (tulossa 2021)
  • Kajo (tulossa 2022)

Uudenmaan Partiopiiri

Piiri uusimaa.gif

Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit

Alueet

Hiidenalue-Lohja | Kaakkuri | Kerava-Sipoo | Lappa-Porvoo | Länsirannikko | Nurmijärvi-Hyvinkää | Tuusula-Mäntsälä

Aluejärjestöt

Hyvinkään Partiotuki | Karkkilan Partiotuki | Lohjan Partiotuki

Lippukunnat

Ankkuripartio | Artjärven Eränkävijät | Eräkamut | Haarajoen Törmän Tähystäjät | Hangon Meripartio – Hangö Sjöscouter | Hangon Meriversot | Hiiden Hittavaiset | Hiidenveden Samoojat | Hyvinkään Metsätytöt | Hyvinkään Miilupartio | Hyvinkään Nummenpojat | Hyökäpartio | Inkoon Samoilijat | Jaalan Jalopeurat | Jokipartio | Jukolan Veljet ja Siskot | Järvenpään Metsänkävijät | Järvenpään Scoutit - Järvenpää Scouts | Kalevan Kipunat | Kantvikin Tulentekijät | Karkkilan Partioveikot | Kellokontiot | Keravan Korvenpojat | Kiehiset | Kirkkonummen Metsänkävijät | Kirnun Kiertäjät | Klapaset | Kuninkaantien Kipinät | Kuusankosken Metsänkävijät | Kuusankosken Partiotytöt | Lahelan Palokärjet | Lapinjärven Peurat | Lepsämän Partio | Linnajoen Partiolaiset | Lohjan Eräveikot | Lohjan Nummitytöt | Lohjanjärven Loiske | Martin Partio | Meripartio Porvoon Pooki | Muijalan Menninkäiset | Mäntsälän Metsäkävyt | Nummen Samoojat | Paijalan Peurat | Polaris | Pornaisten Solmu | Porvoon Metsänkävijät | Porvoon Polunlöytäjät | Pukkilan Partio | Puskapartiolaiset | Raaseporin Rautamyrtit | Rajamäen Metsänkävijät | Rajan Reippaat | Raudanreippaat | Röykän Metsänkävijät | Sammatin Solmut | Sammon Takojat | Savion Suvisiskot | Sipoon Hukat | Siuntion Koskikarat | Tolkkisten Eräketut | Tuuspartio | Upinniemen Merisissit | Valkealan Kolmisoihtu | Valontuojat | Veikkolan Eräveikot ja –haltiat | Vihterä | Virkkalan Tulentekijät | Vivamon Virittäjät