Pelastusarmeijan Partiolaiset
Pelastusarmeijan Partiolaiset | |
---|---|
Perustiedot | |
Tyyppi: | Lippukuntaryhmittymä |
Kieli: | Suomi |
WWW-sivut | |
http://www.pelastusarmeija.fi/palvelut/nuorison/partio |
Pelastusarmeijan Partiolaiset on nimensä mukaisesti Pelastusarmeijan lippukuntaryhmittymä.
Vuonna 2017 Pelastuarmeijan Partiolaisiin kuuluu kaksi aktiivista lippukuntaa: suomenkielinen Pursitytöt ja ruotsinkielinen Tempelscouterna.
Aiemmin 2000-luvulla mukana ovat olleet myös Kallion Kaiut ja Harmaat Karhut Helsingissä sekä Pohjolan Tytöt ja Kemin Kotkat Kemissä.
Pelastusarmeijan partiolaiset tapaavat lippukuntaryhmittymänsä puitteissa vähintään kerran vuodessa pt-kisoissa, partiopäivillä, yhteisillä leireillä tai vaelluksilla. Yhteisistä tapahtumista sovitaan tammikuussa pidettävillä lippukuntaryhmittymän partiojohtajapäivillä.
Pelastusarmeijan lippukunnissa noudatetaan Suomen Partiolaisten partio-ohjelmaa. Toiminnassa korostetussa asemassa on palvelu. Lippukuntaryhmittymällä on laajat kansainväliset yhteydet.
Historiaa
- 1913 Pelastuspartiotyttöjärjestö perustettiin Englannissa
- 1917 Partiotoiminta alkoi Pelastusarmeijan piirissä Suomessa. Tyttöosastoa kutsuttiin nimellä Suojelustytöt
- 1919 Suojelustyttö- ja poikayhdistykset lopetettiin, tilalle perustettiin pelastuspartiopoika- ja pelastuspalvelutyttöprikaateja.
- 1923 Pelastuspartiotyttötoiminta alkoi, ensimmäinen prikaati perustettiin Helsingissä seuraavana vuonna
- 1934 Pelastuspartiotyttöliitto perustettiin
- 1937 luokka- ja merkkivaatimukset harmonisoitiin Englannin partiotyttöliiton mukaisiksi
- 1946 Pelastusarmeijan Partioliitto perustettiin osana Suomen Partiopoikajärjestöä (SPJ)
- Joukkueita alettiin kutsua lippukunniksi
- 1947 tyttöjen luokkamerkkivaatimukset uudistettiin Suomen Partiotyttöjärjestön (SPTJ) kanssa yhteneviksi, tosin uskonnollisen työn kohdalla omia lisäyksiä
- 1948 Pelastuspartiotytöt alkoivat käyttää SPTJ:n mallin mukaista partiopukua
- 1952 tytöt ottivat käyttöönsä SPTJ:n taitomerkit
- 1955 Pelastusarmeijan Partioliitto sulautui Suomen Vapaan Partioryhmän Poikaliittoon. Pelastusarmeijan Partiotytöt liittyivät vastaavasti vastaavaan tyttöliittoon ja sitä kautta Suomen Partiotyttöjärjestöön. Tyttöjen partiopuvut vaihtuivat lopullisesti, vartiotoiminta käynnistyi sekä tunnus ja lupaus vaihtuivat.
- Pelastusarmeijan edustaja SVPR:n keskushallituksen varajäsenenä
Pelastusarmeijan partiotoiminta poikkesi muusta partiotoiminnasta monella tapaa. Toiminnan pohjana oli uskonnon voimakas korostaminen. Tunnus ei ollut "Ole valmis" vaan "Pelasta ja palvele". Myös partiolupaus poikkesi. Partiopuku oli harmaa, tytöillä kaulus ja hihansuut olivat harmaat. Nuorimmat partiotytöt eivät olleet tonttuja vaan päivänsäteitä. Lippukuntaa kutsuttiin alkujaan prikaatiksi, sittemmin joukkueeksi (jota johti joukkueenjohtaja) ja lopulta lippukunnaksi (jonka johdossa oli lippukunnanjohtaja).
Keskeisimpiä ja toiminnassa näkyvimpiä eroja verrattuna muuhun suomalaiseen partiointiin oli se, että pelastuspartioinnissa toiminta tapahtui Englannin ja Yhdysvaltojen tyyliin paljon enemmän lippukunnassa; toimiminen vartioissa oli vierasta.
Lähteet
- Partiotytöt Suomessa 1910-1972