Ero sivun ”Helvi Sipilä” versioiden välillä
(→Kunnianosoitukset: lisätty mainita Helvi Sipilän vaikutuksesta s/y Helvin nimeen) |
p (kh, vuosilukuja) |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
}} | }} | ||
[[Kuva:Helvi_Sipilan_vartio.png|thumb|200px|Helvi Sipilän vartio, vuosi 1932]] | [[Kuva:Helvi_Sipilan_vartio.png|thumb|200px|Helvi Sipilän vartio, vuosi 1932]] | ||
Ministeri '''Helvi''' Linnea Aleksandra ''"Heli"'' '''Sipilä''' os. Maukola oli yhteiskunnallisesti tunnetuin suomalainen [[partiojohtaja]]. Hän oli myös yksi tunnetuimpia suomalaisia diplomaatteja mm. toimiessaan YK:n | Ministeri '''Helvi''' Linnea Aleksandra ''"Heli"'' '''Sipilä''' os. Maukola oli yhteiskunnallisesti tunnetuin suomalainen [[partiojohtaja]]. Hän oli myös yksi tunnetuimpia suomalaisia diplomaatteja mm. toimiessaan YK:n apulaispääsihteerinä. | ||
Helin vanhemmat olivat talousneuvos Vilho ''Maukola'' ja rouva Aleksandra Lucinda os. ''Manner''. Perhe asui Helsingissä. Toinen tärkeä paikka oli Hämeessä sijaitseva Maukolan tila. | Helin vanhemmat olivat talousneuvos Vilho ''Maukola'' ja rouva Aleksandra Lucinda os. ''Manner''. Perhe asui Helsingissä. Toinen tärkeä paikka oli Hämeessä sijaitseva Maukolan tila. | ||
==Toiminta partiossa== | ==Toiminta partiossa== | ||
Sipilä nousi [[Suomalainen Partiotyttöliitto|Suomalaisen Partiotyttöliiton]] hallitukseen jo 21-vuotiaana ja teki ahkerasti partiomatkoja. Hän johti Suomen joukkuetta [[Pax Ting]] | Sipilä nousi [[Suomalainen Partiotyttöliitto|Suomalaisen Partiotyttöliiton]] hallitukseen jo 21-vuotiaana ja teki ahkerasti partiomatkoja. Hän johti Suomen joukkuetta [[Pax Ting]] -leirillä vuonna [[1939]], josta hän palasi juuri ennen toisen maailmansodan syttymistä Suomeen. Sipilä toimi [[Suomen Partiotyttöjärjestö]]n kansainvälisenä asiamiehenä ja vuosina [[1952]]–[[1969|69]] järjestön [[ylijohtaja]]na. [[WAGGGS]]:n luottamushenkilönä hän toimi vuosina [[1957]]–[[1966|66]], vastaten muun muassa uusien jäsenmaiden arvioinnista ja neuvomisesta. | ||
Hän oli myös [[Anni Collan]]in aloittaman [[sisupartio]]innin uranuurtajia [[1930-luku|1930-luvulla]]. Sipilällä oli merkittävä asema sekä tyttöjärjestöjen yhdistyessä vuonna [[1943]] että [[Suomen Partiolaiset|Suomen Partiolaiset ry:n (SP)]] syntyessä vuonna [[1972]]. Hän oli yksi kymmenestä tyttöjohtajasta jotka suorittivat [[Tyttöjen I luokan johtajatutkinto|Tyttöjen I luokan johtajatutkinnon]] eli väittelivät itsensä "partiotohtoreiksi". | Hän oli myös [[Anni Collan]]in aloittaman [[sisupartio]]innin uranuurtajia [[1930-luku|1930-luvulla]]. Sipilällä oli merkittävä asema sekä tyttöjärjestöjen yhdistyessä vuonna [[1943]] että [[Suomen Partiolaiset|Suomen Partiolaiset ry:n (SP)]] syntyessä vuonna [[1972]]. Hän oli yksi kymmenestä tyttöjohtajasta, jotka suorittivat [[Tyttöjen I luokan johtajatutkinto|Tyttöjen I luokan johtajatutkinnon]] eli väittelivät itsensä "partiotohtoreiksi". | ||
==Toiminta partion ulkopuolella== | ==Toiminta partion ulkopuolella== | ||
Partion ulkopuolella Helvi Sipilällä oli oma asianajotoimisto Helsingissä vuodesta [[1943]]. Hän oli ensimmäisiä varatuomariksi nimitettyjä naisjuristeja. Lisäksi hän toimi monissa YK:n luottamustehtävissä: mm. ensimmäisenä naispuolisena YK:n apulaispääsihteerinä. YK-aikoinaan Sipilä tuli tunnetuksi merkittävänä naisasian edistäjänä. Hän oli myös ensimmäinen nainen, joka asettui ehdokkaaksi presidentinvaalissa: Sipilä oli sitoutumaton liberaalien ehdokas, kun presidentiksi valittiin '''Mauno Koivisto'''. Yhteydet Suomen presidentteihin säilyivät pitkään - Helvi Sipilä oli pitkään presidentin itsenäisyyspäivänjuhlien vakiovieraita. | Partion ulkopuolella Helvi Sipilällä oli oma asianajotoimisto Helsingissä vuodesta [[1943]]. Hän oli ensimmäisiä varatuomariksi nimitettyjä naisjuristeja. Lisäksi hän toimi monissa YK:n luottamustehtävissä: mm. ensimmäisenä naispuolisena YK:n apulaispääsihteerinä. YK-aikoinaan Sipilä tuli tunnetuksi merkittävänä naisasian edistäjänä. Hän oli myös ensimmäinen nainen Suomessa, joka asettui ehdokkaaksi presidentinvaalissa: Sipilä oli sitoutumaton liberaalien ehdokas vuonna 1982, kun presidentiksi valittiin '''Mauno Koivisto'''. Yhteydet Suomen presidentteihin säilyivät pitkään - Helvi Sipilä oli pitkään presidentin itsenäisyyspäivänjuhlien vakiovieraita. | ||
==Kunnianosoitukset== | ==Kunnianosoitukset== | ||
| Rivi 65: | Rivi 65: | ||
* [[1943]]–[[1972]] oma asianajotoimisto Helsingissä | * [[1943]]–[[1972]] oma asianajotoimisto Helsingissä | ||
* 1954–1956 Naisjuristien Kansainvälisen Liiton presidentti | * 1954–1956 Naisjuristien Kansainvälisen Liiton presidentti | ||
* [http://www.zonta.fi/ Zonta-järjestön] johtaja | * 1968–1970 [http://www.zonta.fi/ Zonta-järjestön] johtaja | ||
* 1982 ehdokkaana | * 1982 ehdokkaana tasavallan presidentin vaalissa (ensimmäisenä naisena Suomessa) | ||
== Julkaisut == | == Julkaisut == | ||
Nykyinen versio 31. tammikuuta 2018 kello 18.15
| Helvi "Heli" Sipilä | |
|---|---|
| S. | 5. toukokuuta 1915 |
| K. | 15. toukokuuta 2009 (Helsinki) |
| Lippukunnat | |
| Lahden Tähtitytöt (1927–) | |
| Tärkeimmät tehtävät | |
| SPTJ:n kv-asiamies SPTJ:n Ylijohtaja (1952–1969) | |
Ministeri Helvi Linnea Aleksandra "Heli" Sipilä os. Maukola oli yhteiskunnallisesti tunnetuin suomalainen partiojohtaja. Hän oli myös yksi tunnetuimpia suomalaisia diplomaatteja mm. toimiessaan YK:n apulaispääsihteerinä.
Helin vanhemmat olivat talousneuvos Vilho Maukola ja rouva Aleksandra Lucinda os. Manner. Perhe asui Helsingissä. Toinen tärkeä paikka oli Hämeessä sijaitseva Maukolan tila.
Toiminta partiossa
Sipilä nousi Suomalaisen Partiotyttöliiton hallitukseen jo 21-vuotiaana ja teki ahkerasti partiomatkoja. Hän johti Suomen joukkuetta Pax Ting -leirillä vuonna 1939, josta hän palasi juuri ennen toisen maailmansodan syttymistä Suomeen. Sipilä toimi Suomen Partiotyttöjärjestön kansainvälisenä asiamiehenä ja vuosina 1952–69 järjestön ylijohtajana. WAGGGS:n luottamushenkilönä hän toimi vuosina 1957–66, vastaten muun muassa uusien jäsenmaiden arvioinnista ja neuvomisesta.
Hän oli myös Anni Collanin aloittaman sisupartioinnin uranuurtajia 1930-luvulla. Sipilällä oli merkittävä asema sekä tyttöjärjestöjen yhdistyessä vuonna 1943 että Suomen Partiolaiset ry:n (SP) syntyessä vuonna 1972. Hän oli yksi kymmenestä tyttöjohtajasta, jotka suorittivat Tyttöjen I luokan johtajatutkinnon eli väittelivät itsensä "partiotohtoreiksi".
Toiminta partion ulkopuolella
Partion ulkopuolella Helvi Sipilällä oli oma asianajotoimisto Helsingissä vuodesta 1943. Hän oli ensimmäisiä varatuomariksi nimitettyjä naisjuristeja. Lisäksi hän toimi monissa YK:n luottamustehtävissä: mm. ensimmäisenä naispuolisena YK:n apulaispääsihteerinä. YK-aikoinaan Sipilä tuli tunnetuksi merkittävänä naisasian edistäjänä. Hän oli myös ensimmäinen nainen Suomessa, joka asettui ehdokkaaksi presidentinvaalissa: Sipilä oli sitoutumaton liberaalien ehdokas vuonna 1982, kun presidentiksi valittiin Mauno Koivisto. Yhteydet Suomen presidentteihin säilyivät pitkään - Helvi Sipilä oli pitkään presidentin itsenäisyyspäivänjuhlien vakiovieraita.
Kunnianosoitukset
Partiossa
- Mannerheim-solki
- 1950 Kultajoutsen
- 2002 Suomen Partiolaisten Kunniajäsen (kunniapartiolainen)
- SP kunnioittaa Helin elämäntyötä järjestämällä Helvi Sipilä seminaareja ja aamiaistilaisuuksia
- Helvi Sipilän elämäntyö on osaltaan innoittanut Henrikin Tapulityttöjen koulutusalus S/y Helvin nimeä.
Viralliset ansiomerkit ja yhteiskunnalliset kunnianosoitukset
- Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajan arvo
- Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi
- 2001 Ministerin arvonimi
- 12-kertainen kunniatohtori (Suomen lisäksi Yhdysvalloissa ja Koreassa)
Tärkeimmät tehtävät
Tehtävät partiossa
- 1941–52 SPTL:n varapuheenjohtaja
- 1942–43 SPTL:n yhteistyötoimikunnan puheenjohtaja
- SPTJ:n kv-asiamies
- 1950–52 SPTJ:n vt. ylijohtaja
- 1950–57 WAGGGS:n sääntökomitean jäsen
- 1952–69 SPTJ:n Ylijohtaja
- 1957–66 WAGGGS:n maailmankomitean jaoston ja alokasmaiden asianhoitaja
Tehtävät YK:ssa
- 1960–68 1971–72 Naisten asiaa käsittelevä komissio
- 1962–66 komission varapuheenjohtaja
- 1967 komission puheenjohtaja
- 1966–71 Suomen YK-valtuuskunta
- 1968–72 YK:n nimittämä erityisraportööri
- 1972–1980 YK:n apulaispääsihteeri (ensimmäisenä naisena tässä tehtävässä)
Muuta kalenteritietoa
- 1941 valmistuu varatuomariksi (kuudestoista arvon saanut nainen Suomessa)
- 1943–1972 oma asianajotoimisto Helsingissä
- 1954–1956 Naisjuristien Kansainvälisen Liiton presidentti
- 1968–1970 Zonta-järjestön johtaja
- 1982 ehdokkaana tasavallan presidentin vaalissa (ensimmäisenä naisena Suomessa)
Julkaisut
- Kirja: Naisena ihmiskunnan asialla. 1999. WSOY.
Lisää muualla
Lähteet
- Sipilä H., Naisena ihmiskunnan asialla. 1999. WSOY. ISBN 951-0-23473-7.
- Irma Kunttu, toim., Helvi Sipilä – nainen maailman huipulla. 1979. Otava. ISBN 951-1-05155-5
Suomen partiokeskusjärjestöjen kunniajäsenet
Suomen Partioliiton, SPJ:n ja SPTJ:n kunniajäsenet
Carl Gustaf Emil Mannerheim (1919) | Anni Collan | Pehr Evind Svinhufvud (1931) | Juho Kusti Paasikivi (1953) | Alli Paasikivi (1956) | Sven Donner (1963) | Verneri Louhivuori
Suomen Partiolaiset - Finlands Scouterin kunniajäsenet
Kata Jouhki (2002) | Helvi Sipilä (2002) | Doris Stockmann (2012) | Johannes Koroma (2014) | Christoffer Taxell (2014)