Kaarinan Ristiritarit

PartioWikistä
Versio hetkellä 18. marraskuuta 2019 kello 11.11 – tehnyt Trubaduuri (keskustelu | muokkaukset) (→‎Tunnettuja Ristiritareita)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaarinan Ristiritarit
Perustiedot
Tyyppi: Poikalippukunta
Perustettu: 1950
Jäsenmäärä: n. 125 (2009) henkilöä
Lyhenne: KRR
Sisarlippukunta: Kaarinan Sädetytöt
Lehti: Vyyhti
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Nummenmäki-Hannunniittu
Kotikunta: Turku
Alue: Kymmenykset
Aluejärjestö: Turun Partiolaiset
Partiopiiri: Lounais-Suomen Partiopiiri
Taustayhteisö: Turun Katariinanseurakunta ja Ritarikilta ry
Toimipaikat
Kolo: Katariinan Kirkon kupeessa, Papinkatu 2
Kämppä: Takkula, Mynämäki
Leirialue: Riddarskär, Iniö
Tunnukset
Huivi
Sininen huivi, takakolmion merkissä valkoisella pohjalla punainen vihkiristi.
Vsp krr huivi.gif
Partiopaita
Ruskea
Lippu
Kaarinan Ristiritarit-lippu.gif
Linkit
http://www.kaarinanristiritarit.fi

Partiopoikalippukunta Kaarinan Ristiritarit ry (KRR) on turkulainen 1950 perustettu keskisuuri poikalippukunta.

Historia

Perustettu: Lippukunta on perustettu vastaamaan silloisen Kaarinan Seurakunnan partiopoikatoiminnasta 1950. Perustajana ja ensimmäisenä lippukunnanjohtajana toimi Martti Parvio ja apunaan hänellä oli Aleksi "Aksu" Uusiniemi.

Lippu: Lippukunnan lippu vihittiin käyttöön 1958. Sen on suunnitellut Kaj Puumalainen ja ommellut Olga Wikström, jonka runosta tehtiin myös lipulle laulu. Lipun symboli on väkipyörä, keskiaikainen teloitusväline, jolla Pyhä Katariina surmattiin. Lippukunnan ensimmäinen lippu on arkistoitu ja uusi, uljaampi lippu näki päivänvalon vuonna 2000.

Huivin vihkiristi on keskiaikainen ritarisymboli ja mm. Pyhän Katariinan kirkon (entinen Kaarinan kirkko) seinistä löytyvä vihkisymboli, jolla piispa vihki kirkon aikoinaan käyttöön.

Lippukunta käsitti aluksi kolme poikaosastoa (Nummen, Littoisten ja Rantakulman osastot). Kaarinan Ristiritarit eriytyi kolmeksi lippukunnaksi 1963, jolloin Nummen osasto jäi Kaarinan Ristiritarit -nimiseksi. Myös sisarlippukunta Kaarinan Sädetytöt oli jakaantunut kolmeksi lippukunnaksi edellisenä vuonna. Syy jakautumiseen oli liian suureksi kasvanut lippukunta, jota oli vaikea hallita. Myös halu muodostaa omat lippukunnat Littoisiin ja Rantakulmalle oli suuri. Littoisten osastosta tuli Mustavuoren Sissit ja Rantakulman osastosta Kuusiston Linnanyrjänät. Jakautumisten myötä Kaarinan alueelle syntyi lippukuntien yhteistyöverkosto nimeltään Kaarinan Kymmenykset, joka on ollut vahvana pohjana nykymuotoiselle aluetyölle.

Lippukunnan suojeluspyhimys on Pyhä Katariina.

Kiparluodon leiripaikka oli käytössä vuosina 1966-87, vuodesta 1994 lippukunnan omat kesäleirit pidetään Riddarskärin leirisaaressa, Iniössä.

Vuonna 2000 lippukunta rekisteröityi Partiopoikalippukunta Kaarinan Ristiritarit Ry:ksi.

Ryhmät

Lippukunnassa toimii sudenpentulaumoja, joiden nimi on monikossa (esim. Haukat tai Näädät).

Lippukunnan vartioilla on perinnenimet, jotka ovat yksikössä. Mahdollisia nimiä ovat ainakin Ilves, Kotka, Susi, Karhu, Majava ja Ahma.

Kaarinan Ristiritarit otti uuden partio-ohjelman käyttöön syksyllä 2008. Keväällä 2009 lippukunnassa toimi 2 sudenpentulaumaa, 2 seikkailijajoukkuetta, 1 tarpojavartio ja 1 samoajavartio.

Taustayhteisöt

Taustayhteisöt: Turun Katariinanseurakunta, Ritarikilta ry ja Hannunniitun Partioäidit

Kuuluu Varsinais-Suomen Partiopiiriin

Kämppä

Ritarikilta ry:n omistama ja ylläpitämä metsätontti sekä partiokämppä Mynämäen Takkulassa valmistui 1985. Kamppää laajennettiin 1993.

Mökissä on erillinen kämppäpuoli, jossa on nukkumalaveri ja kaasuliedellä varustettu keittiö. Toisella puolella on ns. saunapuoli, jossa on puulämmitteinen sauna pesutiloineen ja Ritarikillan takkahuone.

Lisäksi Takkulassa on puuvaja-huoltorakennus-puucee -kompleksi sekä hirsilaavu nuotiopaikkoineen.

Leirisaari

Lippukunnalla on ollut käytössään vuodesta 1994 lähtien Riddarskär-leirisaari Iniössä. Lippukunnalla oli vuosina 1966-87 käytössä Kiparluodon leiripaikka.

Riddarskärissä on pidetty seuraavat lippukunnan kesäleirit:

  • Riddarskär I, 1994
  • Riddarskär II, 1995
  • (Vuonna 1996 ei ollut lpk:n kesäleiriä vaan osallistuttiin SP:n Loisto-suurleirille)
  • Riddarskär III, 1997
  • Talvileiri? (mikä vuosi?)
  • Riddarskär IV, 1998
  • Riddarskär V, 1999
  • Riddarskär VI, 2000
  • Riddarskär VII, 2001 yhdessä ? kanssa
  • Riddarskär VIII, 2002 yhdessä Kaarinan Sädetyttöjen kanssa
  • Riddarskär IX, 2003, yhdessä Kaarinan Sädetyttöjen kanssa
  • (Vuonna 2004 ei ollut lpk:n kesäleiriä vaan osallistuttiin SP:n Tarus-suurleirille)
  • (Vuonna 2005 ei ollut lpk:n kesäleiriä vaan osallistuttiin Kaarinan Kymmenysten iKKu-Turso -alueleirille)
  • Riddarskär X, 2006, yhdessä Tavastin Liljojen kanssa
  • Riddarskär XI, 2007, yhdessä Nuuksion Eräkarhujen kanssa
  • Riddarskär XII, 2008, yhdessä Kaarinan Korpiklaanin kanssa. Leirinjohtajana toimi Tomi Salo

Lippukunnanjohtajat

1950-1952 Martti Parvio
1953-1962 Eero Parvio
1963-1966 Urho Harkola
1967-1971 Jukka Suotmaa
1971-1973 Hannu Uusiniemi
1973-1985 Pentti "Bunha" Grönroos
1985-1988 Teemu Helin
1989-1992 Pekka Luoto
1992-2003 Mikko "Gene" Lehtinen
2004-2007 Mika Kuusisto
2008 Juho Toivola
2009-2016 Sakari "Sakke" Warro
2017 - Mikko Lindfors

Tunnettuja Ristiritareita

Perinteet

Aloituskokoukset: Keväällä ja syksyllä

Kesäleiri: Yleensä leirisaari Riddarskärissä heinä-elokuun vaihteessa

Talvileiri: Hiihtolomaviikolla

Yrjönpäivä: Lupauksenantotilaisuus Pyhän Katariina kirkossa yhdessä Kaarinan Sädetyttöjen kanssa.

Joulumyyjäiset yhdessä Hannunniitun Partioäitien ja Kaarinan Sädetyttöjen kanssa.

Joulujuhla: Vuorovuosin sisällä ja ulkona

Ristiretki: Lippukunnan vartioiden oma PT-kisa, yleensä syksyllä.

Tassutaival: Lippukunnan sudenpentukisa tammikuun viimeisenä sunnuntaina.

Lippukunnan lehti, Vyyhti

Lippukunnan lehti, Vyyhti, oli alun perin Minkki-vartion oma lehti, joka julkaistiin ensimmäisen kerran 1968. Lehden perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja oli Hannu "Anttoni" Lundén. Vyyhti ilmestyy yleensä noin 2 - 3 kertaa vuodessa. Vyyhdin verkkoversioita on luettavissa lippukunnan nettisivuilla.

Vyyhtiin sisältyy yleensä ainakin seuraavia osioita:

- Lippukunnanjohtajan sananen - Päätoimittajan tervehdys - Juttuja lippukunnan tapahtumista (useita) - Raportti ulkomaanvierailusta (jos on ollut) - Sudarisivut - Roiskeet - Lippukunnan tiedotteita tulevista tapahtumista

Ansiomerkit

Pronssinen jäsenmerkki

Jokainen sudenpentu- tai partiolupauksen antanut lippukunnan jäsen voi ostaa lippukunnan jäsenmerkin.

Varsinaisia ansiomerkkejä on kahdenlaisia: aluslevyt ja nauhassa kannettavat.

Aluslevyä eli toimintakilpeä kannetaan lippukunnan pienen pronssisen jäsenmerkin kanssa partiopaidan oikean taskun laskoksessa. Aluslevy myönnetään partiopojalle tai vaeltajalle aktiivisuudesta lippukunnassa

Aluslevyjen jakoperusteet:

Pronssinen: Osoittanut aktiivisuutta partiotyössä, suoritettu vähintään III luokka, ollut vähintään 2 vuotta partiopoikana, ollut vähintään kahdella kesäleirillä tai muu vastaava aktiivisuuden osoitus.

Hopeinen: Myönnettu pronssinen aluslevy, suoritettu vähintään II luokka, toiminut vj:nä (vja:na) tai muuten osoittanut aktiivisuutta sekä pronssisen levyn leirin lisäksi ollut vähintään yhdellä talvileirillä ja yhdellä kesäleirillä.

Kultainen: Myönnetty hopeinen aluslevy, suoritettu I luokka, hopeisen levyn leirin lisäksi yksi talvi- ja kesäleiri lisää. Toimitut vj:nä (vja:na) tai muun ryhmän johtajana vienyt erinomaisesti partiotoimintaa eteepäin lippukunnassa sekä osallistunut aktiivisesti retkeilytoimintaan ja toiminut vaativissa tehtävissä partioleirillä (lpk:n tai muu) ja menestyksellisesti osallistunut lippukunnan, piirin tai järjestön suunnistus- ym. kilpailuihin.

Suuret ansiomerkit ovat isoja, punavalkoisella nauhalla varustettuja vihkiristejä. (pronssinen - kultainen).

Suurten ansiomerkkien jakoperusteet:

Pronssinen: Muutaman vuoden ansioituneesta partiojohtajatasoisesta toiminnasta

Hopeinen: Pitkäjänteisestä toiminnasta lippukunnan hyväksi (tyyp. 5-10 vuotta)

Kultainen: Todella pitkällisestä ja ansioituneesta toiminnasta lippukunnan hyväksi. (tyyp. useita vuosikymmeniä)

Lippulaulu

Viisisäkeistöisen Kaarinan Ristiritarien lippulaulun (lippumarssin) on sanoittanut partioäiti Olga Wikström ja säveltänyt Raito Ruskeepää

1. Nyt uljaana lippumme tahraton sä taivaan sinessä hulmuat. Sun sydämesi ylväs risti on liekkimme sammumaton

2. Sua tervehtii auringon kulta, sä vastaat säteilläsi. On sinussa leimuavaa tulta, liljat kultaiset kulmissasi.

3. Sinuun turvautuu kätemme nuoret, taivaan tuulehen nostamme riemuin sen: Sä lippumme uljain, myös kaunein - lippu ristiritarien.

4. Sä puhdas ja valkea vaate olet äitein kätten työtä. Sun kuituihis äidit rakkaat sydänsiteitään ommelleet.

5. Sun sydämees vielä he liitti tään pyynnön kalleimman, hartahan: Oi, siunaa Herra nää nuoret, jotka astuvat suojassasi.

Lounais-Suomen Partiopiiri

Lounais-Suomen Partiopiiri.svg

Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

Altti | Etelä-Turku | Huittinen | Kaakkois-Turku | Kymmenykset | Leijankorpi | Maarian Partioyhtymä | Pohjoiskulma | Pohjois-Satakunta | Pohjois-Turku | Pori | Rannikkoseutu | Rauma | Salo | Saviseutu

Aluejärjestöt

Kaarinan Partiolaiset | Porin Partiolaiset | Turun Partiolaiset

Lippukunnat

Ahertajat | Ahlaisten Ankkurit | Alastaron Jyväset | Auran Eräkurjet | Auran Tytöt | Auran Tähti Pojat | Euran Peurat | Halikon Siniset | Harjavallan Pirkat | Henrikin Tapulitytöt | Hirvensalon Eräpojat | Honkahukat | Huittisten Eränkävijät | Ilpoisten Vuorenkävijät | Jokikylän Pojat | Jokilaakson Ravut | Jämijärven Miilunvartijat | Kaarinan Korpiklaani | Kaarinan Ristiritarit | Kaarinan Sädetytöt | Kairankiertäjät | Kakskerran Kaksoispiste | Kankaanpään Korpiveikot | Karimo | Karvian Majavapartio | Keikyän Korvenkävijät | Kiikalan Kelopartio | Kiikoisten Partiopojat | Kiskon Kupariset | Kiukaisten Metsäveikot | Kipinäpartio | Kolkankävijät | Kopardit | Koroisten Ritarit | Koroisten Sarpiot | Kosken Kerkät | Kullaan Kuusipeurat | Kupittaan Henrikinpojat | Kustavin Merikotkat | Kuusenkävyt | Kuusiston Linnanyrjänät | Kyrön Kiurut ja Kokot | Käppäräpartio | Laitilan Eräsissit | Laitilan Lumikit | Lallin Partio | Lavian Eränkävijät | Leirisiskot | Liedon Eränkävijät | Littoisten Pirtapiiat | Loimaan Nuotioloimut | Loimaan Saviset | Lokalahden Erälokit | Louhen-Tytöt | Lounatuulenkävijät | Luvian Loukke | Lähteen Tytöt ja Pojat | Lätynkääntäjät | Maarian Kämmekät | Maarian Tähkät | Marjatat ja Mikon Pojat | Marttilan Martit | Maskun Hemmingin Tyttäret ja Pojat | Mellilän Menninkäiset | Merenkävijät | Merimaskun Reimarit | Meri-Porin Partio | Mesikäpälät | Mietoisten Kolopuutintit | Mikaelin Sinikellot | Mustavuoren Sissit | Muurlan Muurahaiset | Mynämäen Maahiset | Myrskypojat | Naantalin Naakat | Naantalin Siniset | Nakkilan Partiolaiset | Narvin Pojat | Narvin Tytöt | Nousiaisten Henrikin Lippukunta | Nuotiotytöt | Ouran Partiolaiset | Paraisten Merikotkat | Partio-Puhurit | Perttelin Piketit | Piikkiön Tammipartio | Pomarkun Polunkävijät | Porin Nuotiopojat | Porin Tertut | Porin Tulitikut | Porin Versot | Puhurin Pojat | Pyhän Laurin Ritarit | Pyhärannan Korpiankkurit | Pääskyparvi | Pöytyän Pöllöt | Raision KilliNallit | RajakivenKiertäjät | Rantakaarinat | Rauman Partiotytöt | Rauman Sinermot | Rauman Suuntaveljet | Ruoripojat | Ruskon Maunun Partio | Rymättylän Märssyvahdit | Saaren Kiertäjät | Salon Eränkävijät | Salon Leiriveikot | Sauvon Hakkiset | Saviseudun Peurat | Siikaisten Karhunveikot | Suomusjärven Mesoliitit | Säkylän Partio | Tarvan Tapiot | Tasalam Boja | Tavastin Liljat | Teljän Partio | Teljän Tuikkeet | Toivon Erätytöt | Tornikotkat | Tornipääskyt | Taivassalon Tupshaukat | Turun Eränkävijät | Turun Meripeikot | Turun Metsänkävijät | Turun Mikaelin Siniset | Turun Partio-Sissit | Turun Sinikotkat | Turun Suuntaveljet | Turun Tähti-Tytöt | Turun Versot | Tuulihaukat | Ulvilan Eräpojat | Ulvilan Erätytöt | Uudenkaupungin Merihait | Vaakun Vartijat | Vahdon Korvenkävijät | Vampulan Varpuspartio | Varsinais-Suomen Samoilijat | Vehmaan Lustaset | Vesipeikot | Väinän Vartijat | Yläneen Korpijunkkarit | Ypäjän Eränkävijät

Muut partioyhdistykset

Akateeminen partiokilta (Turku) | Turun Pyhän Yrjänän Kilta (Turku) | Charlotta-kilta (Pori) | Franciscus-kilta (Rauma)