Pelastusarmeijan Partiolaiset

PartioWikistä
Pelastusarmeijan Partiolaiset
Perustiedot
Tyyppi: Lippukuntaryhmittymä
Kieli: Suomi
WWW-sivut
http://www.pelastusarmeija.fi/palvelut/nuorison/partio

Pelastusarmeijan Partiolaiset on nimensä mukaisesti Pelastusarmeijan lippukuntaryhmittymä.

Pelastusarmeijan Partiolaisten logo

Vuonna 2017 Pelastuarmeijan Partiolaisiin kuuluu kaksi aktiivista lippukuntaa: suomenkielinen Pursitytöt ja ruotsinkielinen Tempelscouterna.

Aiemmin 2000-luvulla mukana ovat olleet myös Kallion Kaiut ja Harmaat Karhut Helsingissä sekä Pohjolan Tytöt ja Kemin Kotkat Kemissä.

Pelastusarmeijan partiolaiset tapaavat lippukuntaryhmittymänsä puitteissa vähintään kerran vuodessa pt-kisoissa, partiopäivillä, yhteisillä leireillä tai vaelluksilla. Yhteisistä tapahtumista sovitaan tammikuussa pidettävillä lippukuntaryhmittymän partiojohtajapäivillä.

Pelastusarmeijan lippukunnissa noudatetaan Suomen Partiolaisten partio-ohjelmaa. Toiminnassa korostetussa asemassa on palvelu. Lippukuntaryhmittymällä on laajat kansainväliset yhteydet.

Historiaa

Joukkueita alettiin kutsua lippukunniksi
Pelastusarmeijan edustaja SVPR:n keskushallituksen varajäsenenä
  • 1960 ruotsinkieliset pelastuspartiotytöt liittyivät FSFSF:iin.

Pelastusarmeijan partiotoiminta poikkesi muusta partiotoiminnasta monella tapaa. Toiminnan pohjana oli uskonnon voimakas korostaminen. Tunnus ei ollut "Ole valmis" vaan "Pelasta ja palvele". Myös partiolupaus poikkesi. Partiopuku oli harmaa, tytöillä kaulus ja hihansuut olivat harmaat. Nuorimmat partiotytöt eivät olleet tonttuja vaan päivänsäteitä. Lippukuntaa kutsuttiin alkujaan prikaatiksi, sittemmin joukkueeksi (jota johti joukkueenjohtaja) ja lopulta lippukunnaksi (jonka johdossa oli lippukunnanjohtaja).

Keskeisimpiä ja toiminnassa näkyvimpiä eroja verrattuna muuhun suomalaiseen partiointiin oli se, että pelastuspartioinnissa toiminta tapahtui Englannin ja Yhdysvaltojen tyyliin paljon enemmän lippukunnassa; toimiminen vartioissa oli vierasta.

Lähteet

  • Partiotytöt Suomessa 1910-1972