Kauhajoen Kytöveikot
| Kauhajoen Kytöveikot | |
|---|---|
| Perustiedot | |
| Perustettu: | 1933 |
| Jäsenmäärä: | 88 henkilöä |
| Lyhenne: | KKV |
| Toiminta-alue | |
| Toiminta-alue: | Kauhajoki |
| Partiopiiri: | Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset |
| Toimipaikat | |
| Kämppä: | Veikkola |
| Tunnukset | |
| Huivi | |
| Huivissa musta-valkoinen reunanauha. | |
| |
| Partiopaita | |
| Sininen | |
| Linkit | |
| http://www.saunalahti.fi/retki/kkv/ | |
Lippukuntamme kuuluu Etelä-Pohjanmaan partiopiiriin (EPP). Lakeuksien reunalla sijaitsevalla Kauhajoella partiotoimintaa on järjestetty virallisesti vuodesta 1933. Kauhajoen Kytöveikot on yhteislippukunta, jossa on jäseniä tällä hetkellä 88. Vartioita on kolme samoin kuin laumojakin.
Historia
Kauhajoella on ollut partiotoimintaa jo vuodesta 1917 lähtien. Silloin innokkaat pojat perustivat vartioita, jotka retkeilivät lähialueilla ja pitivät kokouksiaan poikien kotona. Rekisteröity partiolippukunta perustettiin 1918. Lippukunnan nimi ehti vaihtua moneen kertaan, kunnes vuonna 1953 otettiin käyttöön Kauhajoen Kytöveikot.
Kauhajoen partiotoiminnan perustamisvuotena pidetään kuitenkin vuotta 1933, jolloin perustettiin Kauhajoen ensimmäinen tyttölippukunta. Partiojohtaja Anna-Liisa Mannila kävi paikkakunnalla 29.-31.11.1933 ja perusti lippukunnan. Lippukuntaan liittyi silloin 44 tyttöä ja kaksi opettajaa. Lippukunnan nimeksi ehdotettiin silloin Kauhajoen Eräsiskoja, mutta koska Eräsiskot -niminen lippukunta olijo olemassa, päätettiin nimeksi ottaa Kauhajoen Kytösiskot. Marraskuun 5. päivänä 1933 lippukunta hyväksyttiin Suomen Partiojärjestöön. Nimeksi valittiin Kauhajoen Kytösiskot. Partiotoiminta oli tuolloin vilkasta, mutta ajoittainen johtajapula vaikutti toiminnanlaatuun. Toiminta lakkasi sodan ajaksi, viimeinen partikokous pidettiin vuonna 1938.
Sodan jälkeen uinuvaa lippukuntaa heräteltiin henkiin vuonna 1949. Lippukunta hyväksyttiin entisellä nimellä Suomen Partiojärjestöön 21.4.1949. Vuosina 1957-58 oli yhteistoimintaa Kauhajoen Kytöveikko-lippukunnan kanssa. Yhdessä järjestettiin muun muassa puurojuhlia ja piirileiri Nummijärvellä heinäkuussa 1959. Tänä aikana toiminta vakiintui ja lippukunnalle saatiin oma lippu.
Lippukunnan toimintaan vaikutti edelleen johtajapula aika ajoin. Esimerkiksi vuonna 1964 toiminta lakkasi kokonaan. Uusi vaihe alkoi kuitenkin melko pian ja lippukunta heräsi jälleen henkiin. 1970-luvulla alkoi lippukunnassa tonttutoiminta.
Yhteistoiminta tyttölippukunnan ja poikalippukunnan välillä oli ollut vilkasta jo monen vuoden ajan. Lippukunnat yhdistyivät 24.10.1977 ja nimeksi valittiin Kauhajoen Kytöveikot ry. Yhdistymisen seurauksena hyväksyttiin yhteislippukunnan säännöt.
Lippukunnan jäsenmäärä on vaihdellut 36-200 partiolaisen välillä. Tällä hetkellä jäsenmäärämme on 88.
Huivi
Huivin ovat suunnitelleet Silja ja Paula Leppänen vuonna 1976. Se on otettu käyttöön 2.4.1977. Huivi on sininen ja sen reunassa on musta ja valkoinen nauha, valkoinen ulompana. Värit otettiin lipusta ja viiristä. Huivi suunniteltiin aluksi pojille, mutta siitä tuli yhteinen tyttö- ja poikalippukuntien yhdistyttyä.
Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit
Ahjopartio | Alavuden Eräveikot | Eräkurjet | Evipartio | Het-Partio | Härmän Tähystäjät | Ilkan Partiolaiset | Isojoen Metsätorrooset | Jurvan Saloveikot | Kauhajoen Kytöveikot | Kauhavan Erä-Versot | Kraaterin Tallaajat | Kristiinan Havukat | Kuortaneen Kuismat | Kurikan Korvenkävijät | Laihian Eräpojat ja Tytöt | Lakeuden Eräpartio | Lakeuden Haukat | Lakeuden Kärpät | Lakeuden Vartijat | Lapuan Kelo-Versot | Lehtimäen Lumikurjet | Maalahden Muurahaiset | Markki-Partio | Parran Haltiat | Peräseinäjoen Susipartio | Pohjan Kärpät | Sarka-Versot | Selkämeren Sudet | Simpsiön Karhut | Simpsiön Siskot | Soinin Suopöllöt | Suomi-Weikot | Tasangon Talvikit | Tohnisen Tytöt ja Pojat | Vaasan Metsäveikot | Vaasan Partiotytöt | Vaasan Siniset Partiopojat | Vaasan Siniset Partiotytöt | Vainion Vesat | Valkeavuoren Urasiskot ja Veljet | Vimpelin Villikehrät | Vähänkyrön Eränkävijät | Ylihärmän Partiolaiset | Ähtärin Eräveikot
