Tasangon Talvikit

Kohteesta PartioWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tasangon Talvikit
Perustiedot
Tyyppi: tyttölippukunta
Perustettu: 15. syyskuuta 1921
Jäsenmäärä: 62 henkilöä
Lyhenne: TT
Veljeslippukunta: Lakeuden Kärpät
Lehti: Tahkilo
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Seinäjoki
Partiopiiri: Pohjanmaan Partiolaiset
Toimipaikat
Kolo: Kotkanpesä ja Sörkkä
Kämppä: Soukkajoella, Leirikujan päässä Seinäjoen rannalla
Leirialue: Roomio ja Kattilavuori
Varasto: Törnävän koululla
Tunnukset
Huivi
Sininen huivi, jonka kärjessä huivimerkki
TasangonTalvikit huivimerkki.jpg
Lippu
Talvikkilippu.PNG
Linkit
https://sites.google.com/site/talvikit/


Tasangon Talvikit ry on seinäjokinen tyttölippukunta, jonka jäseninä on nykyään myös poikia. Lippukunta on perustettu vuonna 1921. Jäseniä vuonna 2017 oli n. 60, josta 20 prosenttia poikia. Lippukunnanjohtajana toimii Henna-Riikka Tala.

Historia

Partiotoiminta alkoi Seinäjoella vuonna 1917. Yhteiskoulussa oli omat partioseuransa tytöille ja pojille. Jäsenet olivat koulun oppilaita, johtajat opettajia, ja kokoukset pidettiin koulun tiloissa. Suorittaminen oli innokasta. Toiminta kuitenkin hiipui alkuinnostuksen jälkeen.

Syksyllä 1920 IV-luokkalainen Sigrid Kiikka kutsui koulun ilmoitustaululla partiosta kiinnostuneita tyttöjä kokoon. Paikalle saapui ennakko-odotuksien vastaisesti valtava määrä tyttöjä, jotka jaettiin vartioihin. Nämä alkoivat toimia viikoittain Sigrid Kiikan luokkatovereiden johdolla. Partiotaitoja opeteltiin Helsingistä saatujen ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti.

Vuoden päästä, 15.9.1921, pidettiin Seinäjoen Yhteiskoulun partiotyttöyhdistys Kiurujen perustava kokous. Ylipäälliköksi valittiin opettaja Inkeri Särkkä, joka oli ollut hengessä mukana jo alkuvuosinakin. Vartioita perustettiin neljä. Johtajat muodostivat kunniaoikeuden eli hallituksen, joka järjesti kokouksia ja retkiä. Retket olivatkin vähän toisenlaisia kuin nykyisin. Kaikki Kiurut olivat mukana, jotkut hiihtäen, toiset kelkkaillen tai jalkaisin. Kiurujen kokouksissakin olivat kaikki läsnä. Kukin vartio suunnitteli niitä vuorollaan. Ohjelmassa oli lauluja, näytelmiä ja ilveilyjä. Kiurujen liverrys -lehteäkin toimitettiin. Partiota mainostettiin myös ulkopuolisille.

Muutaman vuoden päästä toiminta taas pääsi laantumaan, mutta vuonna 1926 toiminta lähti elpymään Helmi Töyryn johdolla, ja nimi haluttiin muuttaa. Ehdotettiin mm. Muurahaisia, Mehiläisiä, Lakeuden Tyttöjä, mutta nimeksi valittiin kuitenkin Seinäjoen Tytöt. Järjestettiin lastenjuhlat ja myyjäiset. Oman lehden nimi oli nyt Pilkkeitä. Partiolaki ja -lupaus olivat suuressa arvossa. Eräskin sisar erotettiin, koska hän oli "kaikin puolin osoittanut halveksivansa partiolakia ja rikkonut partiolupauksensa". Tällaisten ongelmien vuoksi päätettiinkin pitää alokkaiksi pyrkiville tutustumistilaisuus, jotta saataisiin mukaan nuorisoa, joka todella ymmärtäisi partiolaisuuden merkityksen.

Vuonna 1928 saapui Seinäjoelle järjestön partioneuvoja. Hän osallistui kokoukseen tarkkaillen ja neuvoja jakaen. Seinäjoen Tytöt saivat uusien ohjeiden ohella nuhteita sääntöjen vastaisista puvuistaan.

1930-luvun alussa järjestäytyi vanhempainneuvosto. Vuonna 1934 lippukunta sai nykyisen nimensä, Tasangon Talvikit. Vuosikymmentä leimaa avustustoiminta. Erään kerran tempaistiin auttamalla köyhää perhettä kahden kuukauden ajan päivittäin. Järjestettiin lastenjuhlia ja kirjamatineoita, sekä yhdessä partiopoikain kanssa mm. kaasusuojelunäytös. Vartionjohtajat olivat 14-16-vuotiaita, ja jäsenmäärä kieppui jossain 30:n ja 60:n välillä. 1930-luvulla aloitettiin myös ilmoittaminen Etelä-Pohjanmaa -lehden seuratoimintapalstalla.

Sodan aikana toiminta oli välillä kokonaankin tauolla, mutta jatkui taas. Suomen kärsiessä sodista voimistui myös talvikkien auttamistahto: Pantiin alulle hiuskeräys Seinäjoella, kerättiin ja korjattiin leluja sotaorvoille. Vuosi 1947 on historiamme katovuosista kamalin. Koko lippukunta oli yhden ainoan henkilön, siis lippukunnanjohtajan, varassa - muita toimihenkilöitä ei ollut. Jäsenmäärä oli vaivaiset 12. Muutoinkin 1940-luvun jäsenmäärät pysyttelivät alle 40:n.

1950-luku oli huiman kasvun aikaa. Vuosikymmenen puolivälissä liittyneitä oli jopa 120 per vuosi ja vartioitakin toimi jo 14. Edelleen harjoitettiin hyväntekeväisyyttä erilaisten vaatekeräysten ja joulupakettitalkoiden muodossa. Partioseuroissa talvikit veisasivat monta kertaa vuodessa. Toiminta laajeni Kivistön kansakoululle ja piirisairaalaan; tila yhteiskoululla ei enää riittänyt kasvaneelle väkimäärälle.

1960-luvulla johtajien ikärakenne ja vaihtuvuus oli aivan toista kuin nykyään: Sama lippukunnanjohtaja saattoi uurastaa jopa 15 vuotta. Partiotoiminta oli hyvin intensiivistä, eikä aikaa muille harrastuksille tainnut liiemmin jäädä. Ainakin johtajisto kokoontui monta kertaa viikossa. Nukkearpajaiset olivat vuosittainen varojenkeräystapa. Lippukunnan piirissä kisailtiin usein; Partiotyttöjärjestön kodintaitojen vuonna myös kodinhoidossa.

Partiomaja Soukkajoella

Talvikkiäidit keskustelivat kerran kuussa ompeluseurassaan tyttäriensä harrastuksesta. Myös lippukunnan kokouksiin äidit osallistuivat ahkerasti. Nyt uskallettiin jo lähteä oman lippukunnan ulkopuolelle: Talvikkeja osallistui myös kansainvälisiin tapaamisiin, kuten leireille Ruotsissa ja Tanskassa. Vapaaehtoistyö pysyi edelleen arvossaan. Talvikit mm. keräsivät suksia Baltian maihin ja kolehtikin kerättiin usein Talvikkivoimin. Vuosikymmenen lopussa apteekkari Alice Sund lahjoitti Tasangon Talvikeille ja Lakeuden Kärpille maa-alueen Soukkajoen rannasta. Tälle lisäostoin laajennetulle tontille kohosi uljas partiomajamme monen vuoden rahankeräyksen ja ahkerien auttajien ansiosta.

1970-luvulta lähtien on lippukunnan johto vaihtunut tiheään tahtiin. Uusien ihmisten myötä uudistui myös lippukunnan toiminta: Talvikit osallistuivat enenevässä määrin Etelä-Pohjanmaan Partiolaisten toimintaan. Majan valmistuminen tuki retkeilyä, ja oma lehtemme Tahkilo, joka sai nimensä Tasangon Tahkiloille osoitetusta laskusta, otti ensiaskeliaan. 1970-luvulla perustettiin myös lippukunnan oma toimisto ja sisupartiotoiminta kehitysvammaisten parissa aloitettiin Eskoon keskuslaitoksessa. Lippukunta sai myös oman huivimerkin.

Sudenpentutoiminta vakiintui lippukunnassamme 1980-luvulla. Pääpaino säilyi silti vartiotoiminnassa. Vaeltajatoiminta sen sijaan menestyi varsin vaihtelevasti: 1980-luvun alussa toiminta oli elinvoimaisen vireää, mutta laantui vuosikymmenen loppua kohden. Talvikkien määrä kasvoi kasvamistaan ja lippukunta tuotti jatkuvasti uusia, aina vain nuorempia johtajia. Vanhempainneuvoston toiminta koki lamaannuksen, mutta Talvikki-toiminta oli vilkasta nuorien, innokkaiden johtajien ansiosta. Tämä näkyi muun muassa runsaina osallistujamäärinä.

1990-luvulla lippukunta toimi reippaana, vaikkakin jäsenmäärä tippui. Liekö sitten syynä paremmin hoidettu jäsenrekisteri? Syksyllä 1995 perustettiin Partion ystävät tukemaan Talvikkeja ja Kärppiä, innostus ei kuitenkaan jatkunut kovin pitkälle. Piirin leireillä näkyi paljon talvikkeja, ja omiakin leirejä pidettiin. Kisoissakin niitettiin jälleen mainetta. Haukkalinna menetettiin, mutta surua lievitti syksyllä 1998 Törnävän koulun asuntolasta käyttöön saatu Kotkanpesä.[1]

Nimiluettelo

  • Seinäjoen Yhteiskoulun Partioyhdistys 1917-1919 (aluksi poikia, myöhemmin yhteis)
    Talvikkien lippu
  • Seinäjoen Kiurut 1921-1923
  • Seinäjoen Tytöt 1928-1934, jolloin nimi vaihdettiin
  • Tasangon Talvikit (1921) 1934->

[2]

Huudot

Tasangolla tuulee,
joku varmaan luulee,
mut tuuli ei voi taltuttaa
Talvikkia milloinkaan


Pohjanmaan tuo kaunokki,
Tasangon on Talvikki

Partioleirit

joissa Tasangon Talvikit ovat mm. edustaneet

  • 1988 Impeesa, piirileiri (EPP) Ähtärin Raatikkasaaressa
  • 1989 Viikinki, lippukuntaleiri (TT, LK, Ylistaron Suosiskot) Ähtärin Perännejärvellä
  • 1990 Tervas, 3. Suurleiri (SP) Kannonkoskella
  • 1992 Kontu, piirin (EPP) sudenpentuleiri Lapualla
  • 1994 Hinkki, lippukuntaleiri (TT, LK) Seinäjoen Isosaaressa
  • 1995
  • 1995 "Future Is Now", 18. Maailmanjamboree Hollannissa
  • 1996 Loisto, 4. Suurleiri (SP) Hangossa
  • 1997 Toteemi, lippukuntaleiri (TT, LK) Ähtärin Selkäsaaressa
  • 1998?Tuohis, lippukuntaleiri Seinäjoen Isosaaressa
  • 1999 Tärppä, piirileiri (EPP) Alahärmän Haaruskankaalla
  • 2000 Metsätango, lippukuntaleiri Ähtärin Selkäsaaressa
  • 2001 Rölli, lippukuntaleiri
  • 2002 Kiuru, lippukuntaleiri Virroilla?
  • 2003 Tälpiti, lippukuntaleiri (TT ja LK) Ähtärin Tohisevanniemellä
  • 2003 Västi, piirin (EPP) sudenpentuleiri Kortesjärven Palojärvellä
  • 2004 Tarus, 5. Suurleiri (SP) Padasjoella
  • 2005 Pässi-05, lippukuntaleiri Seinäjoen Isosaaressa
  • 2006 Pinja, piirileiri (EPP ja K-PP) Alajärven Menkijärvellä
  • 2007 Kirstu'07, lippukuntaleiri (TT, LK) Alahärmän Haaruskankaalla
  • 2007 "One World, One Promise", 21. Maailmanjamboree Englannissa
  • 2008 Kari 08, piirileiri (PP) Lohtajan Vattajalla
  • 2009 Tiipii-09, lippukuntaleiri Seinäjoen Isosaaressa
  • 2009 Flamboree, Belgia
  • 2010 Esko, lippukunnan sudenpentuleiri (TT, IP) partiomajalla
  • 2010 Kilke, 6. Suurleiri (SP) Hämeenlinnan Lammin Evolla
  • 2011 "Simply Scouting", 22. Maailmanjamboree Ruotsissa
  • 2012 Havu, piirileiri (PP) Taivalkosken Maijanlammella
  • 2013 Rymy, lippukuntaleiri (TT, IP, ÄEV, KKV, KK) Kauhajoen Veikkolassa
  • 2015 Sirius 2015 lippukuntaleiri (TT, IP, KKK, LEP) Mustasaaren Inkelinmaalla
  • 2015 "Wa", 23. Maailmanjamboree Japanissa
  • 2016 Roihu, 7. Suurleiri (SP) Hämeenlinnan Lammin Evolla

Partiomaja

Partiomajan komea takka

Partiomaja on Soukanjoella Leirikujan päässä Seinäjoen rannalla. Osan tontista Tasangon Talvikeille lahjoitti apteekkari Alice Sund 1960-luvun lopulla, ja loput lippukunta osti itse. Majalla on sähköt, takka, kamiina, sauna ja ainakin 15 hengen makuupaikat, joista kuusi sijaitsee Rummarilla eli Ruumishuoneella, joten siellä ei moni uskalla yötään viettää. Majan katosta roikkuu vanha kärrynpyörä, ja siitä kerrotaankin monia pelottavia juttuja majareissuilla. Jääkaappia majalla ei ole, mutta Rummari on toiminut oivana apuna tässä tilanteessa. Käyttövesi täytyy kantaa kotoa.[1]

Lähteet

  1. 1,0 1,1 http://www.lpk.partio.fi/epp/tt/ Talvikkien WWW-sivut
  2. EPP — ja lujempaa ei mee! : Eteläpohjalaista partiotoimintaa 19212001, Maija Myllykoski, ISBN 952-91-3816-4

Pohjanmaan Partiolaiset

Pohjanmaan partiolaiset.png

Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

Alue 1 | Alue 2 | Valakia | Alue 5 | Moomma | Alue 7 | Alue 8 | Alue 9 | Alue 10

Aluejärjestöt

Oulun Partiolaiset ry, Vaasan seudun Partiolaiset ry

Lippukunnat

Ahjopartio | Alavuden Eräveikot | Eräkurjet | Evipartio | Haapajärven Eräpartio | Haapaveden Salopartio | Halsuan Suohaukat | Halkokariset | Hanhikiven Kiertäjät | Het-partio | Himangan Nuotioveljet | Härmän Tähystäjät | Ilkan Partiolaiset | Illinkiertäjät | Jurvan Saloveikot | Kannuksen Korvenkävijät | Karinkoluajat | Kauhajoen Kytöveikot | Kauhavan Erä-Versot | Kaustisen Kallionkoluajat | Kelopojat | Keskipisteen Kairankävijät | Kiimingin Virkut | Kokkopartio | Kokko-Pojat | Koskenkotkat | Koskiveikot | Kuortaneen Kuismat | Kurikan Korvenkävijät | Kuusamon Tunturisiskot ja -veikot | Käylän Kiehiset | Lakeuden Eräpartio | Lakeuden Haukat | Lakeuden Kärpät | Lakeuden Vartijat | Lapuan Kelo-Versot | Limingan Niittykärpät | Liungilan Eränkävijät | Lohtajan Teiskuveljet | Maalahden Muurahaiset | Markki-Partio | Merituuli | Muhoksen Metsänkävijät | Nivalan Partio | Oulun Metsänkävijät | Oulun Pihka-Versot | Oulun Suuntaveljet | Oulun Valppaat | Oulunsalon Norret | Parran Haltiat | Pateniemen Polunpolkijat | Peräseinäjoen Susipartio | Pohjan Ilves | Pohjan Veikot | Pohjolan Pirteät | Putaan Vilkkaat | Pyhännän Kairankotkat | Reisjärven Hongankolistajat | Salmen Samoajat | Samposet | Sarka-Versot | Sievin Samoojat | Simpsiön Karhut | Simpsiön Siskot | Soinin Suopöllöt | SOOPA | Suomi-Weikot | Suomuuraimet ja Sutipurikat | Suotarpojat | Tasangon Talvikit | Tervapartio | Tervastuli | Toimarit | Tyrnävän Mustavarikset | Vaasan Metsäveikot | Vaasan Partiotytöt | Vaasan Siniset Partiopojat | Vaasan Siniset Partiotytöt | Valkeavuoren Urasiskot ja -veljet | Vetelin Koskenkävijät | Viessojat | Vihannin Vehkat | Vimpelin Villikehrät | Vääräjoen Vartijat | Ylihärmän Partiolaiset | Ähtärin Eräveikot

Lippukuntalista
Eräveijarit | Haapaversot |Isojoen Metsätorrooset | Karin Katajaiset | Kokkolan Suuntaveljet | Kokkolan Vaeltajat | Kokko-Tytöt | Kristiinan Havukat | Kuivaniemen Norpat | Kälviän Metsäveikot | Laihian Eräpojat ja Tytöt | Lehtimäen Lumikurjet | Lestijärven Lepakot | Merijärven Tervanpolttajat | Perhon Pilvenveikot | Pohjan Kärpät | Pudasjärven Mesikämmenet | Raahen Teräs-Versot | Raudaskylän Ristilukit | Ruukin Samoojat | Rämeen Rämpijät | Saloisten Sirkat ja Sudet | Selkämeren Sudet | Siikasavon Samoojat | Toho-Taivaltajat | Tulikokot | Ullavan Eräpojat | Vainion Vesat | Vihannin Jängertäjät | Vähänkyrön Eränkävijät | Yli-Iin Revontulet | Ylikiimingin Jänkävartiot

Piirin alueella olevat lippukunnat, jotka eivät ole piirin jäseniä tai sen lippukuntalistalla
Kestilän Partiosudet | Tuiran Kotkanpojat