Tasangon Talvikit

Tasangon Talvikit
Perustiedot
Tyyppi:	sekalippukunta
Perustettu:	15. syyskuuta 1921
Jäsenmäärä:	n. 120 (2026) henkilöä
Lyhenne:	TT
Veljeslippukunta:	Lakeuden Kärpät
Lehti:	Tahkilo
Toiminta-alue
Toiminta-alue:	Seinäjoki
Partiopiiri:	Pohjanmaan Partiolaiset
Toimipaikat
Kolo:	Kuovinkuoppa ja Pirtti
Kämppä:	Nuotioranta, Soukkajoella Leirikujan päässä Seinäjoen rannalla
Tunnukset
Huivi
Sininen huivi, jonka kärjessä mustavalkoinen huivimerkki. Huivimerkissä on kuvattu Talvikin kukka

Partiopaita
Sininen partiopaita. Talvikit ovat perinteisesti käyttäneet partioasussaan myös barettia
Lippu
Tasangon Talvikkien vanha lippu. Uusi vihittiin käyttöön syyskuussa 2021 lippukunnan täyttäessä 100v.
Linkit
https://sites.google.com/site/talvikit/

Tasangon Talvikit ry on Seinäjoella toimiva aktiivininen entinen tyttölippukunta, joka on nykyään sekalippukunta. Tasangon Talvikit on perustettu vuonna 1921 nimellä 'Partiotyttöyhdystys Kiurut'. Jäseniä vuonna 2026 oli n. 120 josta 52 prosenttia poikia. Lippukunnanjohtajana toimii Tiina Roos, ja apulaislippukunnanjohtajana Henna-Riikka "Hemuli" Tala. Lippukunnassa harjoitetaan perinteistä maapartiotoimintaa, ja lippukunnassa toimii myös perhepartio- sekä sisupartioryhmät.

Historia

Partiotoiminta alkoi Seinäjoella vuonna 1917. Yhteiskoulussa oli omat partioseuransa tytöille ja pojille. Jäsenet olivat koulun oppilaita, johtajat opettajia, ja kokoukset pidettiin koulun tiloissa. Suorittaminen oli innokasta. Toiminta kuitenkin hiipui alkuinnostuksen jälkeen.

Syksyllä 1920 IV-luokkalainen Sigrid Kiikka kutsui koulun ilmoitustaululla partiosta kiinnostuneita tyttöjä kokoon. Paikalle saapui ennakko-odotuksien vastaisesti valtava määrä tyttöjä, jotka jaettiin vartioihin. Nämä alkoivat toimia viikoittain Sigrid Kiikan luokkatovereiden johdolla. Partiotaitoja opeteltiin Helsingistä saatujen ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti.

Vuoden päästä, 15.9.1921, pidettiin Seinäjoen Yhteiskoulun partiotyttöyhdistys Kiurujen perustava kokous. Ylipäälliköksi valittiin opettaja Inkeri Särkkä, joka oli ollut hengessä mukana jo alkuvuosinakin. Vartioita perustettiin neljä. Johtajat muodostivat kunniaoikeuden eli hallituksen, joka järjesti kokouksia ja retkiä. Retket olivatkin vähän toisenlaisia kuin nykyisin. Kaikki Kiurut olivat mukana, jotkut hiihtäen, toiset kelkkaillen tai jalkaisin. Kiurujen kokouksissakin olivat kaikki läsnä. Kukin vartio suunnitteli niitä vuorollaan. Ohjelmassa oli lauluja, näytelmiä ja ilveilyjä. Kiurujen liverrys -lehteäkin toimitettiin. Partiota mainostettiin myös ulkopuolisille.

Muutaman vuoden päästä toiminta taas pääsi laantumaan, mutta vuonna 1926 toiminta lähti elpymään Helmi Töyryn johdolla, ja nimi haluttiin muuttaa. Ehdotettiin mm. Muurahaisia, Mehiläisiä, Lakeuden Tyttöjä, mutta nimeksi valittiin kuitenkin Seinäjoen Tytöt. Järjestettiin lastenjuhlat ja myyjäiset. Oman lehden nimi oli nyt Pilkkeitä. Partiolaki ja -lupaus olivat suuressa arvossa. Eräskin sisar erotettiin, koska hän oli "kaikin puolin osoittanut halveksivansa partiolakia ja rikkonut partiolupauksensa". Tällaisten ongelmien vuoksi päätettiinkin pitää alokkaiksi pyrkiville tutustumistilaisuus, jotta saataisiin mukaan nuorisoa, joka todella ymmärtäisi partiolaisuuden merkityksen.

Vuonna 1928 saapui Seinäjoelle järjestön partioneuvoja. Hän osallistui kokoukseen tarkkaillen ja neuvoja jakaen. Seinäjoen Tytöt saivat uusien ohjeiden ohella nuhteita sääntöjen vastaisista puvuistaan.

1930-luvun alussa järjestäytyi vanhempainneuvosto. Vuonna 1934 lippukunta sai nykyisen nimensä, Tasangon Talvikit. Samana vuonna Seinäjoelle perustettiin poikien oma lippukunta, Lakeuden Kärpät. Lippukunta on tähän päivään asti toiminut Talvikkien veljeslippukuntana. 1930-luvun partiotoimintaa leimaa suuresti Talvikkien harjoittama avustustoiminta. Erään kerran tempaistiin auttamalla köyhää perhettä kahden kuukauden ajan päivittäin. Järjestettiin lastenjuhlia ja kirjamatineoita, sekä yhdessä partiopoikain (Lakeuden Kärpät) kanssa mm. kaasusuojelunäytös. Vartionjohtajat olivat 14-16-vuotiaita, ja jäsenmäärä kieppui jossain 30:n ja 60:n välillä. 1930-luvulla aloitettiin myös ilmoittaminen Etelä-Pohjanmaa -lehden seuratoimintapalstalla.

Sodan aikana toiminta oli välillä kokonaankin tauolla, mutta jatkui taas. Suomen kärsiessä sodista voimistui myös talvikkien auttamistahto: Pantiin alulle hiuskeräys Seinäjoella, kerättiin ja korjattiin leluja sotaorvoille. Vuosi 1947 on historiamme katovuosista kamalin. Koko lippukunta oli yhden ainoan henkilön, siis lippukunnanjohtajan, varassa - muita toimihenkilöitä ei ollut. Jäsenmäärä oli vaivaiset 12. Muutoinkin 1940-luvun jäsenmäärät pysyttelivät alle 40:n.

1950-luku oli huiman kasvun aikaa. Vuosikymmenen puolivälissä liittyneitä oli jopa 120 per vuosi ja vartioitakin toimi jo 14. Edelleen harjoitettiin hyväntekeväisyyttä erilaisten vaatekeräysten ja joulupakettitalkoiden muodossa. Partioseuroissa talvikit veisasivat monta kertaa vuodessa. Toiminta laajeni Kivistön kansakoululle ja piirisairaalaan; tila yhteiskoululla ei enää riittänyt kasvaneelle väkimäärälle.

1960-luvulla johtajien ikärakenne ja vaihtuvuus oli aivan toista kuin nykyään: Sama lippukunnanjohtaja saattoi uurastaa jopa 15 vuotta. Partiotoiminta oli hyvin intensiivistä, eikä aikaa muille harrastuksille tainnut liiemmin jäädä. Ainakin johtajisto kokoontui monta kertaa viikossa. Nukkearpajaiset olivat vuosittainen varojenkeräystapa. Lippukunnan piirissä kisailtiin usein; Partiotyttöjärjestön kodintaitojen vuonna myös kodinhoidossa.

Talvikkiäidit keskustelivat kerran kuussa ompeluseurassaan tyttäriensä harrastuksesta. Myös lippukunnan kokouksiin äidit osallistuivat ahkerasti. Nyt uskallettiin jo lähteä oman lippukunnan ulkopuolelle: Talvikkeja osallistui myös kansainvälisiin tapaamisiin, kuten leireille Ruotsissa ja Tanskassa. Vapaaehtoistyö pysyi edelleen arvossaan. Talvikit mm. keräsivät suksia Baltian maihin ja kolehtikin kerättiin usein Talvikkivoimin. Vuonna 1968 apteekkari Alice Sund lahjoitti Tasangon Talvikeille ja Lakeuden Kärpille maa-alueen Soukkajoen rannasta. Tälle lisäostoin laajennetulle tontille kohosi uljas partiomajamme 'Nuotioranta' monen vuoden rahankeräyksen ja ahkerien auttajien ansiosta.

1970-luvulta lähtien on lippukunnan johto vaihtunut tiheään tahtiin. Uusien ihmisten myötä uudistui myös lippukunnan toiminta: Talvikit osallistuivat enenevässä määrin silloisen piirimme, Etelä-Pohjanmaan Partiolaisten toimintaan. Arkkitehti Touko Saaren piirrustusten mukaan rakennetun partiomajan valmistuminen vuonna 1973 tuki retkeilyä, ja oma lehtemme Tahkilo, joka sai nimensä Tasangon Tahkiloille osoitetusta laskusta, otti ensiaskeliaan. 1970-luvulla perustettiin myös lippukunnan oma toimisto ja sisupartiotoiminta kehitysvammaisten parissa aloitettiin Eskoon keskuslaitoksessa. Lippukunta sai myös oman huivimerkin.

Sudenpentutoiminta vakiintui lippukunnassamme 1980-luvulla. Pääpaino säilyi silti vartiotoiminnassa. Vaeltajatoiminta sen sijaan menestyi varsin vaihtelevasti: 1980-luvun alussa toiminta oli elinvoimaisen vireää, mutta laantui vuosikymmenen loppua kohden. Talvikkien määrä kasvoi kasvamistaan ja lippukunta tuotti jatkuvasti uusia, aina vain nuorempia johtajia. Vanhempainneuvoston toiminta koki lamaannuksen, mutta Talvikki-toiminta oli vilkasta nuorien, innokkaiden johtajien ansiosta. Tämä näkyi muun muassa runsaina osallistujamäärinä.

1990-luvulla lippukunta toimi reippaana, vaikkakin jäsenmäärä tippui. Liekö sitten syynä paremmin hoidettu jäsenrekisteri? Syksyllä 1995 perustettiin Partion ystävät tukemaan Talvikkeja ja Kärppiä, innostus ei kuitenkaan jatkunut kovin pitkälle. Piirin leireillä näkyi paljon talvikkeja, ja omiakin leirejä pidettiin. Kisoissakin niitettiin jälleen mainetta. Haukkalinna menetettiin, mutta surua lievitti syksyllä 1998 Törnävän koulun asuntolasta käyttöön saatu Kotkanpesä.^[1]

2000-luvulla toimintamme oli aktiviista. 2010-luvun alkupuolella partiotoiminta Seinäjoella otti hieman vastatuulta ja lippukuntien jäsenmäärät laskivat. Tasangon Talvikit ja Lakeuden Kärpät yhdistivät voimansa 2010-luvun alkupuolella. Partiotoiminta on lähtenyt noiden reilun vuosikymmenen takaisten heikompien aikojen jälkeen jälleen hyvään nousuun. Tällä hetkellä Seinäjoella on noin 350 partiolaista, ja lippukuntia on neljä. Talvikit ovat joutuneet luopumaan vanhoista koloistaan Sörkästä ja Kotkanpesästä vuosina 2020 ja 2021. Uudet kolot löydettiin kuitenkin helposti ja niihin on asetuttu mukavasti taloksi!

Nimiluettelo

Seinäjoen Yhteiskoulun Partioyhdistys 1917-1919 (aluksi poikia, myöhemmin myös tyttöjä)
Talvikkien vanha lippu, joka on tätä nykyä Suomen Partiomuseossa säilössä
Seinäjoen Kiurut 1921-1923
Seinäjoen Tytöt 1928-1934, jolloin nimi vaihdettiin
Tasangon Talvikit (1921) 1934->

^[2]

Huudot

Tasangolla tuulee,

joku varmaan luulee,

mut tuuli ei voi taltuttaa

Talvikkia milloinkaan

Pohjanmaan tuo kaunokki,

Tasangon on Talvikki

Ali-vii-voo,

ali-vei-voo,

ali-viivoo-veivoo-vum.

Vili-SEI,

vili-NÄ,

vili-JO,

vili-KI.

Vili Seinäjoki Hei, Hei, Hei!

Ansiomerkit ja huomionosoitukset

Tasangon Talvikkien ansiomerkki Tasangon Talvikeilla on oma ansiomerkki, jota lippukkunan Ansiomerkki- ja perinnetoimikunta jakaa vuosittain ansioituneille Talvikeille. Merkkejä on kolme eri luokkaa: Pronssinen, Hopeinen ja Kultainen. Ansiomerkkejä jaettiin ensimmäisen kerran Tasangon Talvikkien 100-vuotisjuhlassa Kalevan Navetalla syyskussa 2021. Viime vuosina on vakiinnutettu tapa, jonka mukaan merkkejä pyritään jakamaan vain lippukunnan puurojuhlassa joulukuussa.

Näkkäri Näkkäri oli lippukunnan vanha kiertopalkinto, jota jaetttin 1970-luvulta aina 2000-luvulle saakka. Se luovutettiin vuosittain yhdelle ansioituneelle Talvikille. Näkkäri on BP-hattu johon kirjoitettiin aina merkin saajan nimi. 2000-luvun alkupuolella hattu kävi niin täydeksi nimistä, että se päätettiin 'eläköittää'. Tällä hetkellä Näkkäri majailee Kuovinkuopan kololla niin vanhojen kuin nuorempien Talvikkien ihasteltavana.

Vuoden Talvikki Vuoden Talvikki-kiertopalkintoa on jaettu vuodesta 2019 nuorelle Talvikille. Kiertopalkinto luovutetaan yleensä Talvikinpäivänä, ja sen saajan päättää lippukunnanjohtaja. Kiertopalkinto on puinen rakovalkea, ja sen jalustaan kiinnitetään aina saajan nimi. Palkinnon on tehnyt Lakeuden Kärppä ja Tasangon Talvikki Kari 'Kapu' Takamaa.

Palkinnon saaneet: 2019 - Inari Männikkö 2020 - EI JAETTU 2021 - Jesse Roos 2022 - Topi Alho 2023 - Lenni Hakala 2024 - Viola Maunuksela 2025 - Sandra Kangasniemi

Partioleirit

joissa Tasangon Talvikit ovat mm. edustaneet

1988 Impeesa, piirileiri (EPP) Ähtärin Raatikkasaaressa
1989 Viikinki, lippukuntaleiri (TT, LK, Ylistaron Suosiskot) Ähtärin Perännejärvellä
1990 Tervas, 3. Suurleiri (SP) Kannonkoskella
1992 Kontu, piirin (EPP) sudenpentuleiri Lapualla
1994 Hinkki, lippukuntaleiri (TT, LK) Seinäjoen Isosaaressa
1995 "Future Is Now", 18. Maailmanjamboree Hollannissa
1996 Loisto, 4. Suurleiri (SP) Hangossa
1997 Toteemi, lippukuntaleiri (TT, LK) Ähtärin Selkäsaaressa
1998?Tuohis, lippukuntaleiri Seinäjoen Isosaaressa
1999 Tärppä, piirileiri (EPP) Alahärmän Haaruskankaalla
2000 Metsätango, lippukuntaleiri Ähtärin Selkäsaaressa
2001 Rölli, lippukuntaleiri
2002 Kiuru, lippukuntaleiri Virroilla?
2003 Tälpiti, lippukuntaleiri (TT ja LK) Ähtärin Tohisevanniemellä
2003 Västi, piirin (EPP) sudenpentuleiri Kortesjärven Palojärvellä
2004 Tarus, 5. Suurleiri (SP) Padasjoella
2005 Pässi-05, lippukuntaleiri Seinäjoen Isosaaressa
2006 Pinja, piirileiri (EPP ja K-PP) Alajärven Menkijärvellä
2007 Kirstu'07, lippukuntaleiri (TT, LK) Alahärmän Haaruskankaalla
2007 "One World, One Promise", 21. Maailmanjamboree Englannissa
2008 Kari 08, piirileiri (PP) Lohtajan Vattajalla
2009 Tiipii-09, lippukuntaleiri Seinäjoen Isosaaressa
2009 Flamboree, Belgia
2010 Esko, lippukunnan sudenpentuleiri (TT, IP) partiomajalla
2010 Kilke, 6. Suurleiri (SP) Hämeenlinnan Lammin Evolla
2011 "Simply Scouting", 22. Maailmanjamboree Ruotsissa
2012 Havu, piirileiri (PP) Taivalkosken Maijanlammella
2013 Rymy, lippukuntaleiri (TT, IP, ÄEV, KKV, KK) Kauhajoen Veikkolassa
2015 Sirius 2015 lippukuntaleiri (TT, IP, KKK, LEP) Mustasaaren Inkelinmaalla
2015 "Wa", 23. Maailmanjamboree Japanissa
2016 Roihu, 7. Suurleiri (SP) Hämeenlinnan Lammin Evolla
2018 Tempus, Pohjanmaan Partiolaisten piirileiri Kokkolan Vattajanniemessä
2019 FriskiLippukuntaleiri Partiomajalla. Mukana myös Lakeuden Eräpartiolaisia ja muutama Kärppä
2022 Kajo8. Suurleiri (SP) Hämeenlinnan Lammin Evolla
2025 OrbisPohjanmaan Partiolaisten piirileiri Vaalan Säräisniemellä
2026 Ikimetsän WäkiLippukuntaleiri (KK, KKV, LEP, TT) Kauhajoen Veikkolassa. Mukana n. 25 Talvikkia
2027 26. maailmanjamboree Puolan Gdanskissa. Mukana 8 Talvikkia

Talvikit ovat etenkin 2020-luvulla edustaneet parin hengen edusutuston voimin aktiivisesti myös muiden piirien piirileireillä, kuten 2024 PäPa:n piirileiri Kimaralla ja 2026 Uudenmaan partiopiirin piirileirillä Kaikulla.

Partiomaja

Partiomaja sijaitsee Soukanjoella Leirikujan päässä, Seinäjoen rannalla. Osan tontista Tasangon Talvikeille lahjoitti apteekkari Alice Sund 1960-luvun lopulla, ja loput lippukunta osti itse. Tasangon Talvikit ja Lakeuden Kärpät rakensivat arkkitehti Touko Saaren suunnitelmien pohjalta partiomajan 1974 ja omistavat majan tontteineen puoliksi. 50-vuotias partiomaja on kokenut vuosien 2024-2026 aikana valtavan muodonmuutoksen suuren remontin muodossa. Partiomaja on saanut sisältä täysin uuden ilmeen, ja maja on mm. tehty esteettömäksi. Majan kunnostushanketta ovaat vetäneet Heidi-Maria Maijala, Mia Kellberg-Hakala ja Santtu Hakala. Heidän johdollaan on järjestetty lukuisia kökkiä majan remontoimiseksi. Uudistettu partiomaja tarjoaa erinoimaiset retkeily- ja leireilypuitteet vielä monille tuleville Talvikkisukupolville! Vettä majalle ei vielä tule, mutta tätäkin projektia ollaan käynnistelemässä lähivuosina porakaivon saamiseksi. Partiomajalla on sähköt, moderni keittiö, jääkaappi, sauna, hyvät laverit ja nukkumatilaa noin 15 hengelle. Majan välittömään läheisyyteen on rakennettu uusi ulkorakennus jossa on mm. esteetön vessa, varasto ja puuvaja. Majalla on vuodesta 2022 saakka ollut ilmalämpöpumppu helpottamassa lämmitystä. Majan tontilla sijaitsee myös 2023 rakennettu Liinan Laavu, jonka lippukunnalle lahjoitti Ritva 'Liina' Liinamaa täyttäessään 70 vuotta.

Ennen uudistuksia partiomaja lämpesi takan ja kamiinan avulla. Majalla oli tuolloinkin sauna ja ainakin 15 hengen makuupaikat, joista kuusi sijaitsee Rummarilla eli Ruumishuoneella, joten siellä ei moni uskaltanut yötään viettää. Majan katosta roikkui vanha kärrynpyörä, ja siitä kerrotaankin monia pelottavia juttuja majareissuilla. Jääkaappia majalla ei ollut, mutta viileä Rummari toimi oivana apuna tässä tilanteessa. Käyttövesi saatiin aikaisemmin muutaman sadan metrin päässä sijainneesta kaivosta, mutta kaivon vesi ei ole ollut juomakelpoista ainakaan viimeeiseen 15 vuoteen.

2013 Pohjanmaan Partiolaisten syysmestaruuskilpailut 'Häjyt Tryskööt' kisattiin Seinäjoella. Järjestävinä lippukuntina oli Tasangon Talvikit ja Lakeuden Kärpät. Kisan yörasti sijaitsi partiomajalla. ^[1]. Partiomajalla on järjestetty useita leirejä vuosien saatossa. Viimeisimpänä 2019 järjestetty Friski '19.

Lähteet

↑ ^1,0 ^1,1 http://www.lpk.partio.fi/epp/tt/ Talvikkien WWW-sivut
↑ EPP — ja lujempaa ei mee! : Eteläpohjalaista partiotoimintaa 1921–2001, Maija Myllykoski, ISBN 952-91-3816-4

Pohjanmaan Partiolaiset

Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

Aluejärjestöt

Oulun Partiolaiset ry, Vaasan seudun Partiolaiset ry

Lippukunnat

[www-1] 1,0 ^1,1 http://www.lpk.partio.fi/epp/tt/ Talvikkien WWW-sivut

[Maija-2] EPP — ja lujempaa ei mee! : Eteläpohjalaista partiotoimintaa 1921–2001, Maija Myllykoski, ISBN 952-91-3816-4

[1]

[2]

Anonyymi

Haku

Tasangon Talvikit

Nimiavaruudet

Lisää

Sivun toiminnot

Sisällys

Historia

Nimiluettelo

Huudot

Ansiomerkit ja huomionosoitukset

Partioleirit

Partiomaja

Lähteet

Valikko

Valikko

apua

Wiki-työkalut

Wiki-työkalut

Anonyymi

Haku

Tasangon Talvikit

Historia

Nimiluettelo

Huudot

Ansiomerkit ja huomionosoitukset

Partioleirit

Partiomaja

Lähteet

Valikko

Wiki-työkalut

Sivutyökalut

Muut projektit

Luokat