Parran Haltiat

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Parran Haltiat
Virallinen nimi
Parran Haltiat ry
Perustiedot
Tyyppi: yhteislippukunta
Perustettu: 4. helmikuuta 1977
Jäsenmäärä: n.60 henkilöä
Lyhenne: PaHa (PH, PaHaT)
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Teuva
Kotikunta: Teuva
Alue: Suupohja
Partiopiiri: Pohjanmaan Partiolaiset
Taustayhteisö: Teuvan seurakunta
Toimipaikat
Kolo: Srk-talo, Pitkätien varrella
Kämppä: Maja, Pappilankankaan maastossa
Leirialue: Pappilankangas
Varasto: Srk-talo/Maja
Tunnukset
Huivi
Sininen, jota kiertää ohut ja paksumpi valkoinen reunanauha. Ohuempi nauha kulkee takana ristiin muodostaen kluvun varret, joiden päissä roikkuu puiset kluvut.
Partiopaita
Sininen
Lippu
Käytössä Parran Kivitaskujen (kuva) ja Parran Luolapoikien liput
Parran Kivitaskut lippu.JPG
Tunnus
Ristikkäin olevien klupujen päällä Apila-liljaristi
Parran Haltiat tunnus.png

Partiotoiminnalla on Teuvalla pitkät perinteet, sillä jo 1915 toimi 20-30 pojan ryhmä. Vuonna 1977 Parran Kivitaskut ja Parran Luolapojat päättivät laittaa hynttyyt yhteen ja näin syntyi Parran Haltiat ry.

Historia

  • Partiotoimintaa paikkakunnalla on ollut jo vuonna 1915. Artturi Viljanmaan, Aarne Säntin ja Otto Sydeenin johtamina toimi 20-30 pojan ryhmä erittäin vireästi.[1]
  • Pellon Pojat toimi 1931-33 Perälän kylässä.[2]
  • Teuvan Partiopojat 1947[2]
  • Vuonna 1946-47 alkoi toimia Penin Samoilijat Jouko Suksen johdolla. Samoilijat toimivat kahden vartion voimin ja koulutus oli jo melko täydellistä. He olivat Vierumäen suurleirillä 1948. Jouko Suksella on 23.3.1949 myönnetty johtajan valtakirja.[1] Etelä-Pohjanmaan Partiopoikapiirin vuosikertomusten lippukuntaluettelossa Samoilijat mainitaan vuosilta 1949-51.[2]
  • Teuvan Tuiketytöt aloittivat toimintansa 1947 Arja Mikkolan ja Helmi Peuhun johdolla. Kokoontumistiloina Osuuspankin kokoushuone. Toiminnassa yksi 15-20 tytön vartio, yksi johtaja ja kaksi tai kolme apulaisjohtajaa. Osallistuivat tyttöjen ensimmäiseen ja kansainväliseen suurleiriin Vilppulan Loilannimessä 1949. Menetetyt toimitilat olivat ehkä suurin syy heidän erittäin vireän toimintansa vähenemisen 50-luvun lopulla.[1]
  • 15.1.1961 kutsuttiin partiotoiminnasta kiinnostuneita vanhempia ja partioikäisiä kokoukseen siitä voidaanko partiotoiminta jälleen aloittaa. Kokouksen avasi rovasti Opas ja kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Eero Hakala. Vilkkaan keskustelun jälkeen perustettiin tyttölippukunta Parran Kivitaskut ja poikalippukunta Parran Luolapojat. Lippukunnanjohtajaksi valittiin Rauni Herrala tytöille ja Risto Herrala pojille. Taustayhteisöksi pyydettiin Teuvan seurakuntaa. Toimitiloiksi saivat tytöt ja pojat huoneen kirkon tornista. Myöhemmin siirryttiin seurakuntatalon tiloihin.
  • 4.2.1977 Kivitaskut ja Luolapojat kokoontuivat yhteiseen kokoukseen, jossa lippukunnat yhdistettiin ja lippukunnanjohtajaksi valittiin Juhani Varsala.[1]
Parran Haltioiden kaikki lippukunnanjohtajat 1977-2007 ja Parran Kivitaskujen johtajistoa 1967-1977 lippukunnan 30v juhlissa 22.4.2007;
Takarivi: vas. Annukka Viitanen, Anu Kaukosalo, Heidi Kiviharju, Noora Lehtola, Liisa Niemi, Markku Tammilehto
Eturivi: Maija Myllykoski, Juhani Varsala, Anni Varsala, Ilmari Suksi, Maria Kalajainen

Lippukunnanjohtajat

  • 1977-78 Juhani Varsala
  • 1978-84 Ilmari "Imppu" Suksi
  • 1984-91 Markku Tammilehto
  • 1991-93 Annukka Viitanen
  • 1994-98 Anu Kaukosalo
  • 1999-01 Heidi Kiviharju
  • 2001-06 Noora Lehtola
  • 2006- Liisa Niemi

[3]

Lippu

Parran Kivitaskut: Sinisellä pohjalla, vihreä kuusi, kolme kivitaskua ja Parra-vuori

Lippukunta käyttää kahta lippua yhtä aikaa entisten tyttö- ja poikalippukuntien lippuja.

Huivi

Teuvan vaakuna

Huivi kerää usein kehuja erikoisuudellaan muiden partiolaisten keskuudessa. Huivin on suunnitellut Yrjö Rautavirta 1981[1]. Idea huiviin on otettu Teuvan kunnan vaakunasta. Huivi on sininen, jota kiertää kaksi, ohut ja vähän paksumpi valkoinen reunanauha. Sisempänä ohuempi nauha. Huivin takana ohuempi nauha kulkee ristiin muodostaen kluvun varret, joiden päissä roikkuu puiset kluvut. Aikaisemmin huivin ompeli tilaustyönä ompelija, mutta 1990-luvun lopulta se on ollut partiolaisten itsensä tekemä, mikä tuottaa vähän erilaisia variaatioita nauhojen asettelussa.

Ansiomerkki

Haltioilla on oma ansiomerkki, hopeinen laatta. Merkin saa ansiokkaasta lippukunnan hyväksi tehdystä työstä. Merkki on tarkoitettu lähinnä vartionjohtajaikäisille, ansioituneille haltioille. Merkki kiinnitettiin ennen vasemman taskun yläpuolella ja nykyisin oikean taskun laskoksen keskelle.

Maja

Ensimmäisen kerran maja asia oli esillä 1964, kun oli saatu lupa tontista kauniista Parran maastosta. Alkoi suunnittelu ja rahan / materiaalien keruu. Lippukuntien toiminta oli välillä hiljaisempaa, joten majahanke sai uutta tuulta alleen vasta 10 vuoden päästä. 1975 alkoi majan rakentaminen Pappilankankaan tontilla, joka oli saatu seurakunnalta. Lippukunnan omien piirustusten mukaan valmistettu hirsirakennelma tilattiin Kauhajoelta. Majaan tuli kaksi puolta, jotka olivat toistensa peilikuvia. Pohjatyöt, muurit ja takat jäivät lippukunnan tehtäväksi. Vanhempainneuvosto käynnisti rahariihen ja varainkeruukampanjan, joka onnistui hyvin. Ensimmäisenä vihreässä huopakattoisessa majassa kuusten kätkössä yöpyi sudenpentulauma Konkelot 1976[1]. Vieressä virtaavaan puroon on toisinaan padottu uimapaikka ja pihaan on pystytetty telttasauna. 1990-luvulla vanhempainneuvosto murehti kaasun ja petrolin käytön vaarallisuutta ja ehdotti majan sähköistämistä. Haltiat olivat sitä vastaan, mutta toivoivat onnistuneesti toisen takan muuttamista puuhellaksi.

Tunnettuja Parran Haltioita

Katso myös

Lähteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Onni Viitanen: Historiikki partiotoiminnasta Teuvalla 1915-1980
  2. 2,0 2,1 2,2 Maija MyllykoskiEPP — ja lujempaa ei mee!, s. {{{Sivu}}}. Eteläpohjalaista partiotoimintaa 1921–2001. Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset, 2001. ISBN 952-91-3816-4.
  3. Erkki Hakala: Partiotoiminnan vaiheita Teuvalla. (2007)

Pohjanmaan Partiolaiset

Pohjanmaan partiolaiset.png

Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

Alue 1 Vohkasu | Alue 2 Pahki | Alue 3 Pönkkä | Alue 4 Valakia | Alue 5 Pöhinä | Alue 6 Moomma | Alue 7 Priima | Alue 8 Följy | Alue 9 Ylihyvä | Alue 10 Kranni

Aluejärjestöt

Oulun Partiolaiset ry, Vaasan seudun Partiolaiset ry

Lippukunnat

Ahjopartio | Alavuden Eräveikot | Eräkurjet | Evipartio | Haapajärven Eräpartio | Haapaveden Salopartio | Halsuan Suohaukat | Halkokariset | Hanhikiven Kiertäjät | Het-partio | Himangan Nuotioveljet | Härmän Tähystäjät | Ilkan Partiolaiset | Illinkiertäjät | Jurvan Saloveikot | Kannuksen Korvenkävijät | Karinkoluajat | Kauhajoen Kytöveikot | Kauhavan Erä-Versot | Kaustisen Kallionkoluajat | Kelopojat | Keskipisteen Kairankävijät | Kiimingin Virkut | Kokkopartio | Kokko-Pojat | Koskenkotkat | Koskiveikot | Kuortaneen Kuismat | Kurikan Korvenkävijät | Kuusamon Tunturisiskot ja -veikot | Käylän Kiehiset | Lakeuden Eräpartio | Lakeuden Haukat | Lakeuden Kärpät | Lakeuden Vartijat | Lapuan Kelo-Versot | Limingan Niittykärpät | Liungilan Eränkävijät | Lohtajan Teiskuveljet | Maalahden Muurahaiset | Markki-Partio | Merituuli | Muhoksen Metsänkävijät | Nivalan Partio | Oulun Metsänkävijät | Oulun Pihka-Versot | Oulun Suuntaveljet | Oulun Valppaat | Oulunsalon Norret | Parran Haltiat | Pateniemen Polunpolkijat | Peräseinäjoen Susipartio | Pohjan Ilves | Pohjan Veikot | Pohjolan Pirteät | Putaan Vilkkaat | Pyhännän Kairankotkat | Reisjärven Hongankolistajat | Salmen Samoajat | Samposet | Sarka-Versot | Sievin Samoojat | Simpsiön Karhut | Simpsiön Siskot | Soinin Suopöllöt | SOOPA | Suomi-Weikot | Suomuuraimet ja Sutipurikat | Suotarpojat | Tasangon Talvikit | Tervapartio | Tervastuli | Toimarit | Tyrnävän Mustavarikset | Vaasan Metsäveikot | Vaasan Partiotytöt | Vaasan Siniset Partiopojat | Vaasan Siniset Partiotytöt | Valkeavuoren Urasiskot ja -veljet | Vetelin Koskenkävijät | Viessojat | Vihannin Vehkat | Vimpelin Villikehrät | Vääräjoen Vartijat | Ylihärmän Partiolaiset | Ähtärin Eräveikot

Lippukuntaluettelo
Eräveijarit | Haapaversot |Isojoen Metsätorrooset | Karin Katajaiset | Kokkolan Suuntaveljet | Kokkolan Vaeltajat | Kokko-Tytöt | Kristiinan Havukat | Kuivaniemen Norpat | Kälviän Metsäveikot | Laihian Eräpojat ja Tytöt | Lehtimäen Lumikurjet | Lestijärven Lepakot | Merijärven Tervanpolttajat | Perhon Pilvenveikot | Pohjan Kärpät | Pudasjärven Mesikämmenet | Raahen Teräs-Versot | Raudaskylän Ristilukit | Ruukin Samoojat | Rämeen Rämpijät | Saloisten Sirkat ja Sudet | Selkämeren Sudet | Siikasavon Samoojat | Toho-Taivaltajat | Tulikokot | Ullavan Eräpojat | Vainion Vesat | Vihannin Jängertäjät | Vähänkyrön Eränkävijät | Yli-Iin Revontulet | Ylikiimingin Jänkävartiot

Piirin alueella olevat lippukunnat, jotka eivät ole piirin jäseniä tai sen lippukuntalistalla
Tuiran Kotkanpojat