Meripartio

PartioWikistä
Versio hetkellä 25. toukokuuta 2009 kello 22.20 – tehnyt Jysky (keskustelu | muokkaukset) (mut järvipartioo oli)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Meripartiolaisten kippariviiri.

Suomessa on noin 9 000 meripartiolaista noin sadassa partiolippukunnassa. Meripartiotoimintaa harrastetaan eri puolilla Suomea, sekä merellä että sisämaan järvillä. Satunnaista vesistötoimintaa, kuten melontaa, harrastetaan melkein kaikissa lippukunnissa ainakin silloin tällöin. Meripartiolaiset suorittavat partio-ohjelman ohella meripartio-ohjelmaa. Meripartiolippukunnissa vartioita kutsutaan usein venekunniksi. Katso myös luettelo meripartiolippukunnista.

Meripartiotoimintaa harrastetaan erilaisilla ja erikokoisilla aluksilla. Alustyypit vaihtelevat kanooteista jolliin ja matkapurjeveneistä isoihin moottorikoululaivoihin. Kaikkiaan suomalaisessa meripartiotoiminnassa on käytössä noin 200 erilaista vesikulkuneuvoa. Myös joillakin partiopiireillä on koulutusaluksia. Katso myös luettelo partioaluksista.

Jokaisen partioaluksen päällystöltä vaadittavassa ohjaajantodistuksessa edellytetään partiojohtajien peruskurssin suorittaneisuutta sekä tehtävästä riippuen veneenohjaaja-, kippari-, pelastautumis- tai tutkakurssin suorittamista ja vankkaa kokemusta. SP:n meripartiojohtajapäivät on vuotuinen meripartiolaisten tapaaminen.

Meripartion organisaatio

Suomen Partiolaisten tasolla meripartioasioita hoitaa ohjelmavaliokunnan alle kuuluva Meripartioryhmä. Piirin, jonka alueella toimii meripartiolippukuntia, tulee valita piirille meripartio-ohjaaja, johon Meripartioryhmä on yhteydessä. Joissain piireissä toimii piirin ohjelmaryhmän alaisena meripartiojaos (Päpassa nimityksenä meripartiotoimikunta). Meripartiojaoksen tehtäviä piirissä on partio-ohjelman meripartiosuoritusten tukeminen, veneilytaitojen koulutus, meripartio menetelmänä ja meripartion tapahtumat.

Historia

Meripartio järjestäytyi Englannissa jo vuonna 1910. Kolmannella ja viimeisellä B-P:n itsensä johtamalla leirillä Beaulieu Riverin leirillä Buckler Hardissa toimittiin maaleirin ja merileirin puitteissa. Suomessakin vesillä liikkuminen on kuulunut partioon alusta lähtien. Ensimmäinen meripartio-osasto perustettiin Ahvenanmaalla jo 1.11.1910, jolloin Maarianhaminassa perustettiin Ålands Sjöscoutförbund, myöhemmin nimellä Ålands Sjöscout. Ensimmäisenä varsinaisena meripartiolippukuntana pidetään ruotsinkielistä Sjöscoutkåren Vikingarna -lippukuntaa, joka perustettiin vuonna 1917 Helsingissä. Sisämaassa järvipartiotoiminta alkoi Tampereella ja Lappeenrannassa vuonna 1922. Ensimmäiset suuremmat partioalukset olivat Turun NMKY:n partio-osaston (myöhemmin Auran Tähti Pojat) vuonna 1919 hankkima Vihuri-vene ja vuonna 1923 Soihtu-Poikien (myöhemmin Turun Metsänkävijät) hankkima Lokki-vene.

Erityiset meripartiolaisten luokkasuoritukset laadittiin vuonna 1919. Meripartion kehittäjänä kunnostautui erityisesti Oiva Halme, joka ensin Turun Partio-Sisseissä ja myöhemmin Suomen Partiopoikajärjestön vesipartio-ohjaajana kehitti sinisen meripartioasun, meripartiolaisten koulutusjärjestelmän, ohjaajatodistusjärjestelmän sekä partioalusten katsastustoiminnan.

Ensimmäinen Satahanka-meripartioleiri järjestettiin vuonna 1955. Satahankaa vastaava ruotsinkielisten lippukuntien meripartioleiri on nimeltään Nothamn. Ensimmäinen Nothamn järjestettiin vuonna 1964.