Hespartto
Hespartto | |
---|---|
Perustiedot | |
Tyyppi: | tyttölippukunta |
Perustettu: | 2. huhtikuuta 1917 |
Jäsenmäärä: | 130 henkilöä |
Lyhenne: | H-O |
Veljeslippukunta: | Töölön Siniset |
Lehti: | Hehku |
Toiminta-alue | |
Toiminta-alue: | Töölö |
Kotikunta: | Helsinki |
Alue: | Keski-Helsinki |
Partiopiiri: | Pääkaupunkiseudun Partiolaiset |
Taustayhteisö: | Hesparton kannatusryhmä |
Toimipaikat | |
Kolo: | Runeberginkatu 40 sekä oma huone Töölön Sinisten kololla Töölönkatu 34. |
Tunnukset | |
Huivi | |
Valkoinen huivi, jonka reunassa on vaaleansininen silkkinyöri. Sudenpennuilla on valkoinen huivi ilman nyöriä. | |
![]() | |
Partiopaita | |
Sininen | |
Linkit | |
http://www.hespartto.fi/ |
Hespartto on vuonna 1917 perustettu helsinkiläinen tyttölippukunta, jonka perusti Anni Collan. Se on Suomen toiseksi vanhin tyttölippukunta. Nimi "Hespartto" on lyhenne sanoista Helsingin Suomalainen Partiotyttöyhdistys. Lippukunta toimii aktiivisesti Töölössä ja on vuosien varrella kasvanut merkittävästi. Vuonna 2017 Hespartto juhli 100-vuotista taivaltaan.
Historia
Perustaminen ja alkuvuodet (1917–1919)
Hespartto, alkuperäiseltä ja kokonaiselta nimeltään Helsingin Suomalainen Partiotyttöyhdistys, perustettiin 2.4.1917 suuren partiokiinnostuksen siivittämänä. Lippukunnan historiatekstien mukaan ensimmäisinä ilmoittautumispäivinä mukaan tuli jopa yli 1200 tyttöä, mutta pian toimintaan osallistuvien määrä vakiintui noin 350:een. Ensimmäiset kokoukset pidettiin Suomalaisen Tyttökoulun voimistelusalissa ja myöhemmin tyttöjen kodeissa. Ensimmäinen partiolupaus annettiin 9.12.1917, samana päivänä otettiin käyttöön myös lippukunnan oma lippu.
Toiminnan vakiintuminen (1920–1939)
1920-luvulla jäsenmäärä vakiintui 130–180:een. Lippukunta sai oman "pesän" Museokatu 11:stä vuonna 1924 lahjoituksena SOK:lta, ja samana vuonna perustettiin myös Suomen ensimmäinen tonttuvartio. Ensimmäinen lippukuntaleiri järjestettiin 1922. Vanhempainneuvosto perustettiin 1927 tukemaan toimintaa. 1930-luvulla jäsenmäärä nousi jopa 280:een. Leirejä, koulutuksia ja uusia ryhmiä, kuten tarpojat ja vartionjohtajaneuvosto, perustettiin. Lippukunta sai oman marssisävelmänsä vuonna 1937, jonka sävelsi Onni Karte ja sanoitti Gudrun ”Kurre” Wredlund.
Sotavuodet ja jälleenrakennus (1940–1959)
Toiminta jatkui vaihtelevasti sodan aikana, ja painopiste oli auttamistehtävissä. Leiritoiminta keskeytyi 1940–1944. Sotien jälkeen kokoustilat menetettiin, ja kokouksia pidettiin kodeissa. 1950-luvulla toiminta oli hajanaista, mutta vakiintui jälleen oman "pesän" myötä vuonna 1953. Ensimmäinen hiihtoleiri järjestettiin 1950. Vuonna 1954 perustettiin niin sanottu Puuttuva rengas, eli entisten johtajien verkosto.
Uudistumisen vuosikymmenet (1960–1989)
1960-luvulla jäsenmäärä vaihteli 160–200 välillä. Uutena toimintamuotona aloitettiin sisutonttuosasto Rinnekodissa vuonna 1962. Vanhempainneuvosto lahjoitti lippukunnalle uuden lipun vuonna 1967. Loppuvuosikymmenellä ilmestyi myös ensimmäinen lippukuntalehti eli Hehku. 1970-luvulla lippukunta aloitti yhteistyön Töölön Sinisten kanssa, minkä myötä syntyi yhteisiä leirejä ja lippukunta siirtyi Töölön seurakunnan tiloihin. 1980-luvulla toiminta jatkui omien leirien ja Töölön Sinisten kanssa järjestettyjen yhteisleirien merkeissä. Toiminta laajeni Pasilaan 1987, ja samana vuonna otettiin käyttöön nykyinen valkoinen huivi sekä virallinen partiopuku.
Pääkaupunkiseudun Partiolaiset
Ansiomerkit | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö
ELLI | Etelä-Helsinki | Järeä-Grani | Keski-Helsinki | Länsi-Helsinki | Pohjois-Helsinki | Koillis-Helsinki | Kaakkois-Helsinki | Itä-Helsinki | Tammi | Vantaa itäinen | Vantaa läntinen | Vespa
Espoon Partiotuki | Partiokannus
Aarnikarhut | Aarnivalkeat | Aviapartio | Erämetsot | Espoon Leppäversot | Espoon Metsänkävijät | Fisut | Haagan Eräveikot | Haagan Sirkut | Hakasiskot | Haukkavuoren Haltiat | Helsingin Eräkaverit | Helsingin Erä-Leijonat | Helsingin Erä-Majavat | Helsingin Hakatytöt | Helsingin Kalevan Pojat ja Tytöt | Helsingin Kotkat | Helsingin Merilokit – Helsinki Seagulls | Helsingin Metsänkävijät | Helsingin Sinihaukat | Helsingin Versoveikot ja -siskot | Hespartto | Huipunvaltaajat | Huuhkajaportin Vartijat | HYDE | Ilvesveikot | Jeanne d'Arc | Jokihiset | Jyrin Sissit | Järvihaukat | Kaivokselan Delfiinit | Kara-Karhut | Karhunvartijat | Kartanopartio | Kaskenpolttajat | Kaskipartio | Katajanokan Karhunkaatajat | Kauka-Kuutit | Kelotytöt | Kelovartijat | Keronkävijät | Kilon Kipinät | Kirisiskot | Kivenlahden Piilevät | Kontutytöt | Korson Honkapartio | Korven Koukkaajat | Koskenhaltiat | Koudat | Kuksat | Kulman Kiertäjät | Kulosaaren Meripartio | Kurkisuon Rusakot | Käpytytöt | Laajalahden Eräveikot | Laajasalon Siniset | Lauttapartio | Lauttasaaren Luotsitytöt | Leppäpirkot | Leppävaaran Korvenkävijät | Lounapartio | Maahiset | Malmin Tuulenkävijät | Mankkaan Eräsudet | Mastonvartijat | Merimetsot | Mesikämmenet | Metsolan Pojat | Mustat Veljet | Muuttolinnut | Myllymarit | Myllypuron Mustarastaat | Myyrpartio | Navigatores | Niipperin Nuolihaukat | NMKY:n Rastipartio | Nuuksion Eräkarhut | Olarin Eräkotkat | Olarinmäen Samoojat | Oravanmarjat | Otavaeltajat | Oulunkylän Käskynhaltijat | Pitkäjärven Vaeltajat | Pohjois-Espoon Kalahaukat | Puropartio | Pursitytöt | Pyhän Laurin Ritarit (PäPa) | Rantasipit | Rekolan Metsäsiskot | Rekolan Metsäveikot | Saharan Sissit | Simometsot | Siniritarit | Sinivuoren Soihdut | Sipoonkorven Haltiat | Sotungin Tuliketut | Suomenlinnan Merisudet | Suosirrit | Susiveikot | Susivuoren Vaeltajat | Suvelan Samoojat | Tammisalon Metsänkävijät | Tapiolan Metsänkävijät | Tavastit | Teepakki | Tikkurilan Siniset | Timanttipartio | Toimen Pojat | Toimen Tytöt | Töölön Nuotioveikot | Töölön Siniset | Töölön Tähystäjät | Vaaran Vaeltajat | Vantaan Jokiversot | Vantaan Metsänkävijät | Vartiovuoren Pojat | Vartiovuoren Tytöt | Viestitytöt | Viherlaakson Peurat | Viikin Vesikot | Viipurin Metsänkävijät | Vuokot | Vuoren Valppaat | Vuorenhaltiat | Vuosaaren Vesipääskyt | Westendin Metsänkävijät