Helsingin Erä-Majavat

PartioWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingin Erä-Majavat
Perustiedot
Perustettu: 1975
Jäsenmäärä: 60+ henkilöä
Lyhenne: HEMa
Lehti: Erätorvi
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Etu-Töölö ja Kamppi
Kotikunta: Helsinki
Alue: Keski-Helsinki
Partiopiiri: Pääkaupunkiseudun Partiolaiset
Taustayhteisö: Töölön seurakunta
Toimipaikat
Kolo: Perhonkatu 3 00100 Helsinki
Vene: S/Y Sindbad
Tunnukset
Huivi
Merkissä sininen vesi ja vihreä metsä, jonka keskellä majavan purema puu (tehty heijastinkankaasta). Huivissa ommeltuna vihreä reunanauha.
HEManHuivi.gif
Partiopaita
Ruskea kultaisin napein
Lippu
Helsingin Erä-Majavat-lippu.jpg
Logo
Symppismajava.png
Linkit
http://www.eramajavat.fi


Helsingin Erä-Majavat on todennäköisesti Pääkaupunkiseudun Partiolaisten keskisin lippukunta, sillä sen toiminta sijoittuu Kamppiin, Etu-Töölöön ja Ruoholahteen. Helsingin Erä-Majavat on ollut meripartiolippukunta vuodesta 1991 lähtien. Tällöin lippukunta hankki itselleen Shipman 28 -mallisen purjeveneen S/Y Sindbadin, ja lippukunnasta tehtiin rekisteröity yhdistys. Lippukunnan taustayhteisönä toimii Taivallahden seurakunta, joka oli tiiviisti mukana myös lippukunnan perustamisessa vuonna 1975.

Helsingin Erä-Majavat tänään

Helsingin Erä-Majavat on elinvoimainen, meripartiotoimintaan suuntautunut sekalippukunta. Lippukunnassa on tällä hetkellä noin 60 jäsentä. Meripartion ohella lippukunnassa panostetaan erätoimintaan. Lippukunnassa noudatetaan Suomen Partiolaisten uutta, vuonna 2008 käyttöönotettua partio-ohjelmaa. Lippukunnan äänenkannattajana toimii aika ajoin ilmestyvä lippukuntalehti Erätorvi, joka tosin toimii sähköisen uutiskirjeen muodossa. Pääasiallisena tiedotuskanavana kuitenkin toimivat lippukunnan internetsivut, jotka ovat uudistuivat kesällä 2015.

Viikottaisten tapaamisten ohella perustoimintamme koostuu ennen kaikkea Pääkaupunkiseudun virkistys- ja ulkoilualueille suuntautuvista viikonloppuretkistä, purjehduksista, suuriin partiotapahtumiin osallistumisista sekä tutustumiskäynneistä Helsingin erikoiskohteisiin. Kesällä lippukunta järjestää viikoittaisten iltapurjehdusten lisäksi kesäleirin, joka on toteutettu 2015 lähtien muiden töölöläisten lippukuntien kanssa.

Lippukunnan vene S/Y Sindbad on Lauttasaaressa, Helsingfors Segelklubbenin laiturissa.


Helsingin Erä-Majavien huudot

Helsingin Erä-Majavilla on kaksi lippukunnan huutoa, joiden lisäksi ryhmillä on omia huutoja.

Maalla ja merellä

HEMa kulkee edellä

Vaik’ ois taival raskaanlainen

Eipä taivu HEMalainen

Joukkiomme kunniaks’

HEMa pistää paremmaks

Helsingin Erä-Majavat

Hei hei!


Hemaiseva, hemaiseva

HEMa, HEMa, HEMa


Helsingin Erä-Majavien erityispiirteitä

Lippukunnalla on oma ansiomerkkijärjestelmä. Rakentaja-Majavaksi nimetty katajainen ansiomerkki on numeroitu ja myönnetään vain Helsingin Erä-Majavissa pitkään vaikuttaneille henkilöille. Merkki voidaan myöntää myös henkilölle, joka on antanut suuren työpanoksen lippukunnan hyväksi. Lippukunnan omaan ansiomerkkijärjestelmään lukeutuu myös Suurmajavan häntä.

Lippukunta käyttää ruskeaa partiopaitaa kultaisilla napeilla. Lippukunnan huivi on pohjaväriltään sininen, kanttinauhat ovat tummanvihreät. Huivikolmiossa esiintyy metsä, joki ja joen pintaan muodotuva heijastus majavan syömästä tukista. Sama kuvio toistuu lippukunnan lipussa.

Historia

Lippukunnan perustaminen

Helsingin Erä-Majavien historia on mielenkiintoisempi kuin mitä hieman yli 40-vuotiaalta lippukunnalta voisi odottaa. Taivallahden alueella toimi ennen Helsingin Erä-Majavia muutamia lippukuntia, joiden juuret ulottunevat 1920-30 -luvuille. Vanhojen muistiinpanojen perusteella ollaan kyetty päättelemään poikalippukunta Taivallahden Sinihaitten ja tyttölippukunta Töölön Temmeltäjien edeltäneen yhteislippukunta Taivallahden Majavia. Taivallahden Sinihailla on ilmeisesti muutaman vuoden pidempi historia kuin Töölön Temmeltäjillä, mutta asiasta ei ole täyttä varmuutta. Yhdistymisestä tuli ajankohtainen tiettävästi vuonna 1974, kun kummankin lippukunnan toiminta oli hiipumassa. Töölön Temmeltäjistä oli lähes pelkkä kalusto jäljellä. Yhdistyminen tapahtui lopulta vuonna 1975 Taivallahden seurakunnan merkittävällä tuella. Seurakunta oli alusta asti tiiviisti lippukunnan toiminnassa mukana, aivan lippukunnanjohtajatasolla asti.

Kun lippukunnat yhdistyivät lopullisesti vuonna 1975, syntyi Taivallahden Majavat. Lippukunnan nimi tosin vaihtelee lähteestä riippuen Erämajavien, Erä-Majavien, Helsingin Erä-Majavien ja Taivallahden Majavien välillä. Uusi Lippukunta nousi kovassa kapinahengessä juuri paria vuotta aikaisemmin perustettua Suomen Partiolaisia (1972) vastaan. Kapinahenkeen liittyy läheisesti muun muassa lippukunnan virallinen ruskea paita ja huivin sitomatta jättäminen (käytettiin huiviholkkia). Näiden lisäksi myös Suomen Partiolaisille lähetetystä lippukunnan perustamisilmoituksesta kuultaa läpi kapinahenki kaikkia uudistamisideoita kohtaan (esimerkiksi ilmoitettiin ettei lippukunnalla ole mitään aikomusta ryhtyä rekisteröityneeksi yhdistykseksi).

Majavien mahtiaikaa

1980-luvulla lippukunta kukoisti. Helsingin Erä-Majavat kävivät leireilemässä peräti Kuusamossa saakka paikallisen lippukunnan vieraina vuonna 1984. Kyseessä ei ollut mikään pieni leiri, sillä HEMassa oli tuolloin ainakin yli 100 ihmistä aktiivina. Helsingin Erä-Majavat rekisteröityi yhdistykseksi lopulta vuonna 1986 ja kapinahenki oli laantunut 1970-luvulta olemattomaksi uuden johtajasukupolven tultua valtaan. Kuusamon leirin lisäksi käytiin useina ryhminä vierailemassa muun muassa ranskalaisten partiolaisten leirillä.

1990-luvun alussa Helsingin Erä-Majavat oli uransa huipulla: jäseniä oli yli 250. Vartiot jakaantuivat joukkueisiin. Joukkueita oli kaksi, toisessa oli viisi vartiota ja toisessa kuusi. Kaikki vartiot toimivat aktiivisesti ja retkeilivät itsenäisesti ympäri Suomea. Sudenpentulaumoja lippukunnassa oli parhaimmillaan viisi ja ne oli nimetty värien mukaan, Keltainenlauma, Punainenlauma jne. Vuonna 1991 lippukunnan hallitus päätyi ostamaan lippukunnalle vielä purjeveneen, jolle sitten riittikin käyttöä: yhden kesän ennätykseksi tuli yli 3000 merimailia purjehtien. Purjeveneellä käytiin mm. Finnjamboree Loistolla ja Satahanka-leirillä Saimaalla.

Vuonna 1995 alkoi lippukunnan alamäki; monet johtajat lopettivat toiminnan ja vuonna 1997 lippukunnassa ei ollut jäljellä kuin murto-osa aiemmista jäsenistä. Se näkyi välittömästi lippukunnan toiminnassa, joka lähestulkoon seisahtui muutamaksi vuodeksi. Hiljaiselosta on kuitenkin noustu lähes nollasta nykyiseen reiluun 60 jäseneen ja jäsenmäärä kasvaa tasaisesti.

Kultaiset napit otettiin käyttöön HEMan virallisissa asussa varsin myöhäisessä vaiheessa, 1990-luvun keskivaiheilla. Silloinen lippukunnanjohtaja saapui hallituksen kokoukseen partiopaidassa, johon normaalien nappien tilalle oli vaihdettu meripartiolaisten napit. Kokouksen jälkeen oli tehty päätös, että Helsingin Erä-Majavat ry:n viralliseen partiopukuun kuuluvat meripartiolaisten kultaiset napit. Päätös oli lopulta hyvinkin yksimielinen, vaikka kokouksen alussa hallitus oli ollut hyvin varautunut koko ideaa kohtaan.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset

Piiri papa.gif

Ansiomerkit | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö

Alueet

ELLI | Etelä-Helsinki | Järeä-Grani | Keski-Helsinki | Länsi-Helsinki | Pohjois-Helsinki | Koillis-Helsinki | Kaakkois-Helsinki | Itä-Helsinki | Tammi | Vantaa itäinen | Vantaa läntinen | Vespa

Aluejärjestöt

Espoon Partiotuki | Partiokannus

Lippukunnat

Aarnikarhut | Aarnivalkeat | Aviapartio | Erämetsot | Espoon Leppäversot | Espoon Metsänkävijät | Fisut | Haagan Eräveikot | Haagan Sirkut | Hakasiskot | Haukkavuoren Haltiat | Helsingin Eräkaverit | Helsingin Erä-Leijonat | Helsingin Erä-Majavat | Helsingin Hakatytöt | Helsingin Kalevan Pojat ja Tytöt | Helsingin Kotkat | Helsingin Merilokit – Helsinki Seagulls | Helsingin Metsänkävijät | Helsingin Sinihaukat | Helsingin Versoveikot ja -siskot | Hespartto | Huipunvaltaajat | Huuhkajaportin Vartijat | HYDE | Ilvesveikot | Jeanne d'Arc | Jokihiset | Jyrin Sissit | Järvihaukat | Kaivokselan Delfiinit | Kara-Karhut | Karhunvartijat | Kartanopartio | Kaskenpolttajat | Kaskipartio | Katajanokan Karhunkaatajat | Kauka-Kuutit | Kelotytöt | Kelovartijat | Keronkävijät | Kilon Kipinät | Kirisiskot | Kivenlahden Piilevät | Kontutytöt | Korson Honkapartio | Korven Koukkaajat | Koskenhaltiat | Koudat | Kuksat | Kulman Kiertäjät | Kulosaaren Meripartio | Kurkisuon Rusakot | Käpytytöt | Laajalahden Eräveikot | Laajasalon Siniset | Lauttapartio | Lauttasaaren Luotsitytöt | Leppäpirkot | Leppävaaran Korvenkävijät | Lounapartio | Maahiset | Malmin Tuulenkävijät | Mankkaan Eräsudet | Mastonvartijat | Merimetsot | Mesikämmenet | Metsolan Pojat | Mustat Veljet | Muuttolinnut | Myllymarit | Myllypuron Mustarastaat | Myyrpartio | Navigatores | Niipperin Nuolihaukat | NMKY:n Rastipartio | Nuuksion Eräkarhut | Olarin Eräkotkat | Olarinmäen Samoojat | Oravanmarjat | Otavaeltajat | Oulunkylän Käskynhaltijat | Pitkäjärven Vaeltajat | Pohjois-Espoon Kalahaukat | Puropartio | Pursitytöt | Pyhän Laurin Ritarit (PäPa) | Rantasipit | Rekolan Metsäsiskot | Rekolan Metsäveikot | Saharan Sissit | Simometsot | Siniritarit | Sinivuoren Soihdut | Sipoonkorven Haltiat | Sotungin Tuliketut | Suomenlinnan Merisudet | Suosirrit | Susiveikot | Susivuoren Vaeltajat | Suvelan Samoojat | Tammisalon Metsänkävijät | Tapiolan Metsänkävijät | Tavastit | Teepakki | Tikkurilan Siniset | Timanttipartio | Toimen Pojat | Toimen Tytöt | Töölön Nuotioveikot | Töölön Siniset | Töölön Tähystäjät | Vaaran Vaeltajat | Vantaan Jokiversot | Vantaan Metsänkävijät | Vartiovuoren Pojat | Vartiovuoren Tytöt | Viestitytöt | Viherlaakson Peurat | Viikin Vesikot | Viipurin Metsänkävijät | Vuokot | Vuoren Valppaat | Vuorenhaltiat | Vuosaaren Vesipääskyt | Westendin Metsänkävijät