The MobileFrontend should be working again on the ScoutWikis

Joensuun Metsänkävijät

Kohteesta PartioWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Joensuun Metsänkävijät ry
Perustiedot
Perustettu: 1928
Jäsenmäärä: 5+80 Starikkaa säätiössä henkilöä
Lyhenne: JoMe
Toiminta-alue
Toiminta-alue: Joensuu
Aluejärjestö: Joensuun Partiolaiset
Partiopiiri: Järvi-Suomen Partiolaiset
Toimipaikat
Kolo: Papinkadulla oma v.2008 lahjoituksena saatu kerhotila
Kämppä: Farmi Kiihtelysvaaran Pitkäjärvellä
Tunnukset
Huivi
Mänkijähuivi
Mänkijähuivi.svg
Tunnus
JoMe.jpg
Linkit
http://www.metsankavijat.info/

Joensuun Metsänkävijät ry on vuonna 1928 perustettu Joensuun vanhin edelleen toimiva lippukunta. Tämä metsänkävijälippukunta toimii keskustassa. Toimintaa tukee Joensuun Metsänkävijäin Partiosäätiö, joka omistaa partiokämpän Farmin, Kiihtelysvaarassa ja kolon Papinkadulla. Farmi [1] on ollut mänkijöiden hallussa jo vuodesta 1954 ja on 2006-2008 kunnostettu EU:n/Joensuun Leader-yhdistyksen avustuksin turvin toimivaksi leirikeskukseksi, jota myös vuokrataan ulkopuolisille tahoille.


Lisätietoa


Yhteystiedot

Yhteystiedot löytyvät mm. Joensuun Partiolaiset ry:n nettisivuilta: http://joensuunpartiolaiset.blogspot.com/p/jasenyhdistykset.html


Historia

Perustaminen

Nämä muistelut kirjoitti syyskuussa 1994 Martti Keinänen, joka oli toinen silloin vielä elossa olevista Joensuun Metsänkävijäin perustajajäsenistä. Toinen on Erkki Palosuo, joka elää ja asuu Helsingissä. Muistelut olivat erinomainen alku myöhemmin ilmestyneeseen, Paavo Suonisen kirjoittamaan, Joensuun Metsänkävijäin 70-vuotishistoriikkiin “Suuri Seikkailu”.

Martti Keinänen siirtyi viimeiselle leiripaikalle syksyllä 2006. Muistelmat on oikeastaan aloitettava ajasta ennen ko. järjestön perustamista. Ennen Joensuun Metsänkävijäin perustamista oli muutamia vuosia toiminut epävirallinen järjestö Joensuun Eräveikot-nimisenä. Nimi muutettiin kuitenkin “Pielisen Pojiksi”. Toiminta oli verrattain vilkasta. Olimme mm. kesäleirillä Uimaharjussa Alajoen varrella. Johtajana oli Matti Sivola, jonka luona kokoonnuimme.

Kun sitten syksyllä 1930 saimme tietää, että Joensuun tullipäälliköksi oli määrätty tunnettu partiojohtaja Ilmari Vainio, menimme hänen puheilleen pyytäen häntä johtajaksemme. Hän lupautuikin tehtävään ja siitä alkoi ripeä toiminta. Kun Ilmari Vainio, partionimeltä “Iso Hukka”, oli Metsänkävijäin liiton puheenjohtaja, oli selvää, että perustettu partiojärjestö liittyisi siihen liittoon. Järjestön nimeksi tuli Joensuun Metsänkävijät.

Perustajajäseniä oli seitsemän: Matti Sivola, Erik ja Bengt Brander, myöh. Erkki ja Pentti Palosuo, Paul Ossian Karen, myöh. Ossi Kareoja, Pentti Raittila, Leo Partanen ja Martti Keinänen. Kun toiminta oli päässyt alkuun, pyrkijöitä joukkoomme tuli lisää. Ensimmäiset uudet jäsenet olivat Tapani Kosonen, Jorma, Kyösti ja Esko Kankaanrinta.

Ilmari Vainio ehdotti, että jo seuraavana kesänä järjestäisimme Metsänkävijäin liittoleirin. Leiri pystytettiinkin Pikki-Polvijärven rannalle. Osanottajia saapui runsaasti Viipurista, Sortavalasta, Hämeenlinnasta ja Helsingistä. Varsinkin viipurilaiset olivat kokeneita partiolaisia. Heidän joukosta saimme leirin johtajaksi silloisen seminaarilaisen Leo Tukiaisen. Viipurilaisten mukanaola oli leirille erittäin arvokasta, sillä heidän joukossaan oli mm. Joel Asikainen, joka myöhemmin toimi näyttelijänä teattereissa ja filmeissä. Myös kaikki muutkin olivat taitavia ja toimeliaita partiolaisia, jotka opettivat meille kokemattomille monia hyödyllisiä partiotaitoja. Leiri onnistui kaikin puolin hyvin ja sai huomiota lehdissäkin.

Toiminnan vakiintuminen

Toiminta jatkui vilkkaana. Uusia jäseniä tuli joukkoomme. Vanhemmat siirtyivät sotaväkeen ja opiskelemaan. Suureksi suruksemme myös Ison Hukan virkakausi Joensuussa jäi verrattain lyhyeksi. Hänet siirrettiin toiselle paikkakunnalle. Joukkomme vanhimmat pystyivät jo johtamaan joukkoamme. Ossi Karèn oli joitakin vuosia johtajanamme, hänen jälkeensä innokkaana ja taitavana Esko Tanskanen veti joukkoamme, joka oli jo kasvanut usean kymmenen jäsenen vahvuiseksi. Minä olin Eskon aisapari ja hänen siirryttyä pois paikkakunnalta jouduin itse siihen tehtävään. Vartionjohtajiksi olivat vuosien kuluessa kouliutuneet Tapani Kosonen ja Kankaanrinnan veljekset, Erkki Käkelä ja Reino Sarola ja monet muut nimeltä mainitsemattomat.

Kun Joensuun Itäsiltaa rakennettiin, tuli sillan rakennuspäälliköksi DI L. Salmensaari. Hän oli tunnettu sinisten partiojohtaja. Pyysimme häntä johtajaksemme ja hän lupautuikin tehtävään siksi aikaa kun siltaa rakennettiin. Hän hoitikin tehtävän kiitettävästi, sillä kristillismielisenä hän oli erittäin sopiva tehtävään. Hän kertoi viettäneensä lapsuutensa kasvatuslaitoksessa, sillä hänen isänsä oli kasvatuslaitoksen johtaja. Valitettavasti silta valmistui aikanaan ja niin jäimme jo toisen kerran vaille pätevää johtajaa. Meidän nuorempien oli taas otettava ohjat käsiimme.

Toimintaamme kuului jokakesäiset leirit milloin Pärnävaaran seudulla Leinosen lammen rannalla milloin Hirvirannalla tai jossain muualla. Myöskin talvileirejä järjestimme. Olimme saaneet hankituksi sotilaspiirin komentajan evl V. Heikinheimon välityksellä armeijan käyttöön niihin aikoihin tulleen teltan kaminoineen. Teltta oli niin suuri, että siinä mahtui yöpymään parikymmentä poikaa. Evl Heikinheimon kiinnostus ja ystävällisyys johtui siitä, että hänen omia poikiaan oli joukossamme useita.

Talvella ohjelmaan kuului osallistuminen talvipäiville Helsingissä, Viipurissa tai Sortavalassa. Keväisin ja syksyisin teimme retkiä Joensuun ympäristöön. Kesäisin osallistuimme liiton leireille. Erikoisesti muistan liittoleirin Viipurin Santasaaressa. Menimme sinne polkupyörillä ajaen. Meitä oli kymmenkunta poikaa. Poljimme tuon yli 300 km pitkän taipaleen parissa päivässä. Kun muut lepäsivät välillä, niin Tanskasen Esko korjasi pyöräänsä. Kalevalan juhlavuotena 1934 osallistui joukostamme juhlaleirille useita poikia. Erkki Käkelällä oli tilaisuus osallistua Hollannissa pidettyyn Jamboree-leiriin.

Kokoontumispaikoista oli ainaista pulaa. Aluksi kokoonnuimme Lyseon voimistelusalissa tai jossain muualla. Kaupungin käytöstä poistetulla lihantarkastamollakin saimme joskus kokoontua. Oli meillä oikein oma kolokin parissa purettavaksi tuomitussa talossa. Vartioiden kokoukset pidettiin vartionjäsenten kotona. Koko järjestön kokoukset saatiin pitää Lyseon tiloissa tai jossain muualla. Salmensaaren “Essan” ollessa johtajanamme teimme eräänä kesänä, taisi olla 1933, yllätysvierailun tyttöpartiolaisten leirille Pesolansaareen. Tyttöjen johtajana oli Toini Soisalon-Soininen, joka ei tainnut oikein olla mielissään vierailustamme. Ei hän kuitenkaan meitä poiskaan ajanut. Kun partioliiton kirja “SÄPY”, säännöt ja pysyväismääräykset v. 1934 ilmestyi, päätimme tutustua siihen perinpohjin. Joululoman aikana pääsimme Eero Kankaanrinnan omistaman talon vanhaan tupaan, jossa muutaman vuorokauden aikana pidimme “seminaaria”. Vaikka ulkona paukkui kova pakkanen, niin mikäpä meidän poikien oli kelliä lämpimässä tuvassa ja opiskella “SÄPYÄ”. Taisi olla sama talvi, kun kevättalvella hiihdimme leirille Kaskisniemeen, jossa oli Käkelän omistama autio maalaistalo. Erikoisesti muistuu mieleeni tuolta leiriltä se, kun kovettuneesta lumesta veistelimme kaikenlaista. Esko Tanskanen oli erikoisen taitava muotoilemaan karhuja.


{{{kuvankoko}}}
Tämä lippukuntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa PartioWikiä laajentamalla artikkelia.

Järvi-Suomen Partiolaiset

Jsp.jpg

Ansiomerkit | Piirileirit

Alueet

Alli | Haapana | Hanhi | Joutsen | Kaakkuri | Koskelo | Koskikara | Kuikka | Lokki | Merimetso | Nokikana | Räyskä | Sorsa | Telkkä | Tiira | Uikku | Uivelo

Lippukunnat

Alapitkän Metsämyyrät | Anttolan Viiriäiset | Ekin Partio | Enonkosken Samoilijat | Halssilan Haukat | Hirvi-Partio | Huhtapartio | Hyryn Korpisudet | Iisalmen Korvenkävijät | Iljalan Eränkävijät | Joensuun Eräsissit ja Karjalan Tytöt | Joensuun Haka-Versot | Joensuun Metsänkävijät | Jokisuun Kipparit | Joroisten Erätoverit | Joutsan Jousipartio | Juankosken Korpikulkurit | Juuan Kiitäjät | Juvan Partioveikot | Jyväskylän Metsänkävijät | Jyväskylän Suuntaveljet | Jyväskylän Versot | Järvisissit | Kaavin Kiehiset | Kainuun Katajat | Kainuun Revontulet | Kaiskun Kävijät | Kajaanin Eränkävijät | Kajaanin Korvenpojat | Kallan Kontiot | Kallan Tytöt | Karjalan Eräversot | Karjalan Korvenkävijät | Karjalan Näreennakertajat | Karstulan Korpi-Karstut | Karttulan Kannonkiertäjät | Katajaiset ja Tomerat | Keiteleen Saukot | Keljon Kävijät | Kerman Kiertäjät | Kesälahden Siniveikot | Kiihtelyksen Nuotiosissit | Kinahmin Kiipijät | Kinnulan Korpisudet | Kiteen Karhu-Pojat | Kiteen Rajasamoojat | Kiuru-Partio | Korpilahden Korvensamoojat | Kortepartio | Koskenpään Koskikarat | Kuhmon Siniset | Kuilun Kulkijat | Kuokkalan Vetehiset | Kuopion Eräversot | Kuopion Kurjenmiekat | Kuopion Metsäpojat | Kuopion Opiskelijapartiolaiset | Kuuhankaset | Kuuvalon Vaeltajat | Kyypartio | Lapinlahden Siniveikot | Leijona Tytöt | Lepikon Tarpojat | Lievestuoreen Partiopojat | Lievestuoreen Tuulentytöt | Linkki-Partio Lipa | Linnavuoren Tähyilijät | Liperin Kokkoveikot | Länsirannan Partiolaiset | Metsän Siskot | Mikkelin Leiritytöt | Mikkelin Muurahaiset | Mikkelin Toimenpojat | Muuratpartio | Mäkipartio | Mäntyharjun Partiolaiset | Noljakan Niemenkiertäjät | Norppa-Versot | Nurmeksen Partiolaiset | Otavan Otsot | Outokummun Kipinät ja Kummun Eräveikot | Palokan Partiolaiset | Partiosiskot | Partio-Unnukka | Pertun Tähkäpartio | Petosen Polunetsijät | Pieksämäen Metsäsissit | Pielisen Partiolaiset | Pielisensuun Samoojat | Pihkapartio | Pihtiputaan Partiolaiset | Pogostan Pojat | Polvijärven Päreenpolttajat | Puijon Pakertajat | Puijon Pojat | Puula-Partio | Pyhäselän Eräsotkat | Rantakylän Rämpijät | Rantasalmen Ruutanat | Rautalammin Rautiaiset | Rautavaaran Korvenkulkijat | Reippaat Pojat | Reippaat Tytöt | Riistaveden Vaarunvartijat | Saarijärven Saloveikot | Saariston Nuotta | Sammalisen Samoilijat | Saukon Samoojat | Savon Saukot | Savon Sissit | Savonlinnan Mehtä-Versot | Siniset Samoojat | Soisalon Samoilijat | Sokkalan Sissit | Sonkapartio | Suonenjoen Sirkut ja Sotkat | Suopartio | Sutelan Hukat | Säynätsalon Päijännepartio | Talaspartio | Tervon Tervaspartio | Tikkakosken Partiolaiset | Tikkamäen Tikkatytöt | Tohmajärven Metsänsamoilijat | Toivakan Lepinkäiset | Turjankävijät | Tuusniemen Tuohiset | Ukonharjun Samoojat | Vaajan Valppaat | Vaalan Metsänkävijät | Vaaran Veljet ja Siskot | Vaarojen Siskot ja Veikot | Vaarojen Vaeltajat | Vehmerin Vaeltajat | Vesannon Partiolaiset | Vihtavuoren Visaiset | Viitasaaren Partiolaiset | Vuokatin Vaeltajat | Värtsin Takojat | Ylämyllyn Samoojat | Yöveden Waeltajat | Äänekosken Metsäveikot | Äänekosken Versot | Äänetytöt