Ryhmähenki
Hyvä ryhmähenki on innostavan ja mutkattomasti toimivan ryhmän edellytys. Jos ryhmän yhteishenki rakoilee, se aiheuttaa kitkaa kaikessa toiminnassa ja lopputuloksena usein on joko ryhmän sisäinen jakautuminen tai jonkun/joidenkin ryhmän jäsenten siirtyminen toiseen ryhmään tai partion lopettaminen kokonaan.
Kun ryhmän tuntee omakseen ”mun vartsa”, ”meiän lippukunta”, ”meidän jengi”, ”me!”, haluaa aktiivisesti osallistua ja olla mukana kaikessa ryhmän toiminnassa.
Kaikkien kaveri
Pitkään toiminut ryhmä on turvallinen ja toisiaan tukeva kaveriporukka. Hyvän ryhmähengen vallitessa jokainen saa olla oma itsensä, toisten ominaispiirteet hyväksytään ja toisia autetaan parhaan mukaan. Kun ryhmähenki on hyvä kukaan ei jää yksin, vaan asioita halutaan tehdä yhdessä.
Ryhmähenki syntyy keskinäisestä luottamuksesta. Luottamus mahdollistaa sen, että ryhmän jäsenet voivat ottaa erilaisia rooleja eri tilanteissa. Voi johtaa, pärjätä, pelätä, epäonnistua... Luottamus ja ryhmähenki ovat olennaisia edellytyksiä sille, että jokainen ryhmän jäsen uskaltaa ilmaista (eroavankin) mielipiteensä, keskustella, osallistua ja toimia omalla tavallaan. Ryhmässä on turvallista olla oma itsensä, eikä siellä tarvitse pelätä kiusaamista.
Ryhmähengen luominen
Sudenpennuista saakka yhdessä puuhanneet nykyiset partiojohtajat tuntevat toisensa läpikotaisin ja osaavat toimia yhdessä vaivattomasti ja uusissakin projekteissa heti ensi hetkestä lähtien. Ryhmähengen luominen vasta-alkavaan ryhmään vaatii enemmän.
- Alkustartti. Uuden ryhmän kannattaa aluksi uhrata aikaa ryhmäytymiselle. Kokoontua pidemmäksi aikaa yhteen tutustumaan ja tekemään yhdessä.
- Riitti. Ryhmään liittymiseen kuuluva tunnistautuminen tai toimenpide, jonka jälkeen voi sanoa kuuluvaansa ryhmään.
- Yhteiset tavoitteet. Kun kaikilla ryhmän jäsenillä on tiedossa miksi tässä ollaan, niin ymmärretään paremmin myös syitä, miksi toimitaan tietyllä tavalla. Tavoitteiden määrittely yhdessä myös sitouttaa ryhmään.
- Yhteiset säännöt. Mietitään miten erilaisissa tilanteissa toimitaan jo ennenkuin tilanne on päällä.
- Yhteiset toimintatavat. Kokouksen aloitus ja päätös, partiotervehdys, sisaruspiiri, jne. Perinteet ja aina toistuvat käytännöt luovat ryhmähenkeä, tuttuutta ja varmuutta.
- Yhteiset kokemukset. Tehdään asioita yhdessä, ryhmänä. Ylitetään itsemme, nauretaan, nolostutaan, opitaan tosista ja toisilta.
- Yhteiset jutut. Vain oman ryhmän tuntemat tarinat, jutut, muistot, sanojen piilomerkitykset, oma slangi.
- Yhteiset tunnukset. Ryhmän nimi, tunnukset, merkit.
Joidenkin ryhmien, kuten lippukunnan ja putkivartion, täytyy kyetä ottamaan uusia jäseniä ja uudistumaan. On hyvä olla jokin tapahtuma jonka jälkeen uusi jäsen hyväksytään ryhmään täysivaltaisena jäsenenä, esimerkiksi lupauksenanto vartioissa tai leirikaste. Tämän jälkeen uutta jäsentä tulee kohdella tasaveroisena ja hänelle tulee selittää ryhmän toimintatavat ja sisäpiirijutut.
Ryhmän haasteet
Positiivinen suhtautuminen kaikkiin ryhmän jäseniin voi joskus olla haasteellista saavuttaa. Ryhmä muodostuu yksilöistä ja joskus yksilöiden toimintatapojen ja luonteiden erot voivat olla suuriakin. Ongelmatilanteissa tulee olla avoin ja puhua riidat halki heti alkuunsa. Säännöistä pidetään kiinni ja yhdessä päätetään kuinka missäkin tapauksessa toimitaan.
Haasteellista voi olla myös uuden jäsenen liittyminen pitkään toimineeseen ryhmään tai ryhmän johtajan vaihtuminen. Kun ryhmän kokoonpano muuttuu, kannattaa ryhmäyttää koko ryhmä uudelleen.
Kiusaamistilanteisiin pitää puuttua välittömästi. Fyysinen (potkiminen, töniminen, lyöminen) tai henkinen (haukkuminen, naurunalaiseksi tekeminen, painostaminen, yksin jättäminen) väkivalta tai haitanteko (tavaroiden piilottelu, rikkominen, väärin neuvominen) ei kuulu partioon.
Erilaisia ryhmiä
- Lippukunta
- Vartio, lauma ja vaeltajaryhmä
- Kurssin, leirin tai muun tapahtuman Staabi
- VJN, LJN, JN tai muu johtajaporukka, johtis
- Leirivartio, kisavartio tai muu tiettyä rajattua tehtävää, tapahtumaa tai projektia varten koottu ryhmä
- Pari, ryhmätyön pienryhmä tai muu tilapäinen ryhmä