Paraisten Merikotkat
| Paraisten Merikotkat | |
|---|---|
| Perustiedot | |
| Perustettu: | 1. lokakuuta 1967 |
| Jäsenmäärä: | Runsas sata henkilöä |
| Lyhenne: | PaMeKo |
| Kieli: | Suomi |
| Toiminta-alue | |
| Toiminta-alue: | Parainen |
| Alue: | Kaarina |
| Aluejärjestö: | Kaarinan Kymmenykset |
| Partiopiiri: | Varsinais-Suomen Partiopiiri |
| Toimipaikat | |
| Kolo: | Pappilantie 5 |
| Kämppä: | Strandby, Parainen |
| Vene: | Askeladden ;-) |
| Tunnukset | |
| Huivi | |
| Sininen huivimerkillä; partiolupauksen antaneilla oranssi raita vasemmalla | |
| Partiopaita | |
| Sininen | |
| Linkit | |
| http://www.pameko.fi/ | |
Paraisten Merikotkat ry, PaMeKo, on partiolippukunta Paraisilla, Turunmaan saaristossa, 24 km Turusta lounaaseen. PaMeKo kuuluu Varsinais-Suomen Partiopiiriin ja piirin aluejaossa Kaarinan Kymmenyksiin.
PaMeKo on aktiivinen yhteislippukunta, jossa on runsaat sata jäsentä. Toiminnan painopistealueista, ryhmäjaosta tai vaikkapa johtajistosta löytyy lisätietoa lippukunnan kotisivuilta. Nettisivujen "kirjastosta" löytyy myös runsaasti toimintavinkkejä niin leikittäjälle, muonittajalle kuin iltahartauksien pitäjälle kuin myös vaikkapa suoritusten tai retkienkin järjestäjälle. PaMeKon toimitiloina ovat Kolo vanhalla Malmilla sekä talkoilla rakennettu hirsimaja "Kämppä" Strandbyssä. PaMeKon lehti on nimeltään Risupesä ja se on ilmestynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1970, tosin muodoltaan enimmän osan aikaa pelkkänä tiedotteena.
Kaikenkaikkiaan Paraisilla on kolme lippukuntaa.
Historia
PaMeKon perustajana pidetään Eero Parviota, joka halusi herättää suomenkielisen partiotoiminnan jälleen henkiin Paraisilla. Vuonna 1938 perustettujen Saariston Samoilijoiden tyttölippukunta ja Paraisten Merisissien poikalippukunta toiminta oli kuihtunut ja 1960-luvun lopussa Paraisilla oli vain ruotsinkielisiä lippukuntia.
Partiopoikalippukunnan perustamista valmisteleva neuvotteleva kokous pidettiin 19.5. 1967. Paikalla olivat tuolloin kirkkoherra Eero Parvio, Varsinais-Suomen partiopoikapiiristä Kalevi Kuusinen ja Aleksi Uusiniemi, vanhempien edustajia sekä Varsinais-Suomen Samoilijat -lippukuntaan kuuluneita Paraisten suomalaisen keskikoulun Kärppä-vartiolaisia.
Lippukunta päätettiin perustaa heti, mutta virallinen vahvistaminen jätettiin syksyyn. Kärppävartion yhdeksästä pojasta koulutettiin vartionjohtajia uuteen lippukuntaan ja suomalainen seurakunta toimi lippukunnan taustayhteisönä. Perustava kokous järjestettiin 1. lokakuuta 1967 seurakuntakodilla. Väliaikaiseksi lippukunnanjohtajaksi valittiin Olavi Miettinen.
Nimikeskustelun jälkeen hyväksyttiin ja vahvistettiin lippukunnan nimeksi Paraisten Merikotkat (vuodesta 1976 ry). Nimi löytyi luontevasti yhdistämällä saaristoympäristö, merellisyys sekä eläinmaailma; alunperinhän partionimistössä käytettiin eläinnimiä. Merikotka oli 1960–luvulla hyvin uhanalainen ja sen pelättiin kuolevan sukupuuttoon, mutta Paraisilla lintu vielä pesi.
Vuoden 1968 keväällä pidettiin ensimmäinen vuosikokous, jossa lippukunnanjohtajaksi valittiin Seppo Hietavuo ja sihteeriksi Irmeli Salminen. Samana vuonna järjestettiin ensimmäinen kesäleiri Koupossa ja samalla muodostettiin kolme vartiota: Hirvi, Ilves ja Majavat. Syksyllä perustettiin vielä neljäs vartio - Karjut. Vuoden lopussa anottiin Suomen Partiopoikajärjestöltä hyväksymistä ja merkitsemistä lippukuntaluetteloon. Anomuksessa mainittiin PaMeKoon kuuluvan 24 partiopoikaa (nyk. vartiolaisia), 1 eräpoika (nyk. vaeltaja), 4 partiojohtajaa, 6 vanhempainneuvoston jäsentä, 4 vartiota sekä 1 vartionjohtajaneuvosto.
Seuraavana vuonna 1969 lippukunta laajeni kolkkatoiminnalla (nyk. sudenpentupojat) kolmen parven (nyk. lauma) aloittaessa toimintansa: Pluto, Jupiter ja Venus-parvet. Parissa vuodessa PaMeKo oli kasvanut kaikki ikäkaudet käsittäväksi partiolippukunnaksi, kun vielä perustettiin eräpoikavartio (nyk. vaeltajaryhmä). Tytöt pääsivät mukaan PaMeKoon 2.11. 1971, ensimmäiset tyttövartiot olivat Albatros, Tiira ja Pingviinit. Tonttuparvi (nyk. sudenpentutytöt) lippukuntaan perustettiin vasta vuonna 1975. Siili-parvi oli ensimmäinen aito tonttutyttöryhmä. PaMeKossa on aiemmin harrastettu aktiivisesti myös meripartiotoimintaa.
Lippu
PaMeKon lipun juhlallinen naulaus ja vihkiminen pidettiin 28.4. 1974.
Lipun suunnittelijan, Kalle Lehtosen, lippuselitys: "Sinisessä lippukentässä keltainen punavaruksinen kotka edestäpäin, laskeutumassa kohotetuin siivin, takanaan kaksi valkoista aaltoviivaa. Lippusalon kärjessä partioliljan päällikkeenä apilaristi."
Toimitilat
PaMekon ikiomat toimitilat:
- Kolo Vanhalla Malmilla osoitteessa Kirkkoesplanadi 3. Kololla kokouksia ja tapahtumia järjestettiin Kolon avajaisista 27.3.1976 lähtien kevätkauden 2006 loppuun. Uuden tilapäiskolon osoite on Pappilantie 5 (Tennbyssä).
- Kämppä Strandbyssä, joka vihittiin käyttöön talkoorakentamisen jälkeen 25.5.1982.
Syyskauden 2006 alusta PaMeKo joutui evakkoon, koska Kolomme rakennuksessa päätettiin yllättäen tehdä peruskorjaus. Remontti kestää ainakin vuoden 2007. PaMeKo muutti Tennbyn kerhohuoneistoon, jonka tiloissa on uusi (tilapäinen) Kolomme.
PaMeKon toimintaa muiden tiloissa Paraisilla:
- Pysäkki (Nuorten tila, jossa satunnaista kokoustoimintaa, jos Kololle ei mahdu)
- Tennbyn kerhohuoneisto – Kolo tällä hetkellä – (aiemminkin viikkokokouksia, jos Kololle ei ole mahtunut)
- Koupon leirikeskus (srk-yhtymän leirikeskus, Vanha Koupo ja Uusi Koupo)
Perinteet ja käytännöt
PaMeKon perinteisiin tutustut parhaiten osallistumalla lippukunnan toimintaan. Mystisiä piirteitä omaa esim. jouluhyytelö, tavanomaisempia perinteitä ovat esim. paraatijätski, vartion viirien kiinnittäminen Kolon seinälle tai lupauksenannon järjestäminen joulujuhlan yhteydessä tai vaikkapa kevätsyöpöttely.
Edeltäneitä lippukuntia
Kesällä vuonna 1918 perustettiin Paraisille Pargas Scoutkår -niminen ruotsinkielinen lippukunta. Lippukunnan toiminta on jatkunut nykypäivään, nykyisenä nimenä on Pargas Scoutkår Skärgårdsvandrarna. Ensimmäinen suomenkielinen lippukunta oli Saariston Samoilijat -niminen tyttölippukunta, joka perustettiin vuonna 1938. Ensimmäinen Paraisilla toiminut suomenkielinen poikalippukunta oli nimeltään Paraisten Merisissit, joka perustettiin vuonna 1939. PaMeKon ensimmäinen vartio muodostui Varsinais-Suomen Samoilijoiden paraislaisista pojista. Paraisilla toimi aiemmin myös Kårkulla Scouter-niminen ruotsinkielinen sisulippukunta.
Merikotkat ja Parainen lippukuntien nimissä
Merikotkat-nimisiä lippukuntia on ollut ainakin Helsingissä (Helsingin Merikotkat 1921-49), Kirkkonummella (Obbnäsin Merikotkat 1962-79, joka yhdistyi Upinniemen Merisisseiksi vuonna 1980), Kustavissa (Kustavin Merikotkat 1978-), Lumijoella (Lumijoen Merikotkat 1946) ja Tammisaaressa (Sjöscoutkåren Havsörnarna 1938-47, 1971-). Namibian Swakopmundissa perustettiin vuonna 1966 ulkosuomalainen Merileijonat ja Merikotkat-lippukunta.
Paraisten ulkopuolellakin on perustettu lippukuntia, joiden nimessä on Parainen. Vuonna 1945 perustettiin Lappeenrannassa Paraisten Parveilijat, joka toimii edelleenkin. Nimen selityksenä on taustayhteisö, johon viittaa myös lippukunnan alkuperäinen nimi Paraisten Kalkkivuori oy:n Marttatytöt. Partek eli entinen Paraisten Kalkki (PK) tuki tätä Marttatyttöjen Partioliittooon kuulunutta lippukuntaa. Tyttölippukunnan veljeslippukunnaksi perustettiin vuonna 1957 Lappeenrantaan PK:n Vuorenveikot. Lippukunta pudotti vuonna 1980 PK:n pois nimestään ja toimii nykyään nimellä Vuorenveikot.
Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit | Tukisäätiö
Altti | Kaakkois-Turku | Kaarina | Koillis-Turku | Leijankorpi | Lounais-Turku | Luoteis-Turku | Maarian Partioyhtymä | Pohjoiskulma | Rannikkoseutu | Salo | Saviseutu
Ahertajat | Alastaron Jyväset | Auran Eräkurjet | Auran Tytöt | Auran Tähti Pojat | Hakkistytöt | Halikon Siniset | Henrikin Tapulitytöt | Hirvensalon Eräpojat | Ilpoisten Vuorenkävijät | Jokikylän Pojat | Kaarinan Korpiklaani | Kaarinan Ristiritarit | Kaarinan Sädetytöt | Kairankiertäjät | Kakskerran Kaksoispiste | Kiikalan Kelopartio | Kolkankävijät | Koroisten Ritarit | Koroisten Sarpiot | Kosken Kerkät | Kupittaan Henrikinpojat | Kustavin Merikotkat | Kuusenkävyt | Kuusiston Linnanyrjänät | Kyrön Kiurut ja Kokot | Laitilan Eräsissit | Laitilan Lumikit | Leirisiskot | Liedon Eränkävijät | Littoisten Pirtapiiat | Loimaan Nuotioloimut | Loimaan Saviset | Lokalahden Erälokit | Louhen Tytöt | Lähteen Tytöt ja Pojat | Lätynkääntäjät | Maarian Kämmekät | Maarian Tähkät | Marjatat | Marttilan Martit | Maskun Hemmingin Pojat | Maskun Hemmingin Tyttäret | Mellilän Menninkäiset | Merenkävijät | Merimaskun Reimarit | Mietoisten Kolopuutintit | Mikaelin Sinikellot | Mikon Pojat | Mustavuoren Sissit | Muurlan Muurahaiset | Mynämäen Maahiset | Naantalin Siniset | Nousiaisten Henrikin lippukunta | Nuotiotytöt | Paraisten Merikotkat | Partio-Puhurit | Perttelin Piketit | Piikkiön Tammipartio | Puhurin Pojat | Pyhän Laurin Ritarit (V-SP) | Pyhärannan Korpiankkurit | Pöytyän Pöllöt | Raision KilliNallit | RajakivenKiertäjät | Rantakaarinat | Ruskon Maunun-Partio | Rymättylän Märssyvahdit | Salon Eränkävijät | Salon Leiriveikot | Sauvojapojat | Suomusjärven Mesoliitit | Tarvan Tapiot | Tavastin Liljat | Toivon Erätytöt | Tornikotkat | Tornipääskyt | Tupshaukat | Turun Eränkävijät | Turun Meripeikot | Turun Metsänkävijät | Turun Mikaelin Siniset | Turun Partio-Sissit | Turun Sinikotkat | Turun Suuntaveljet | Turun Tähti-Tytöt | Turun Versot | Tuulihaukat | Uudenkaupungin Merihait | Vaakun Vartijat | Vahdon Korvenkävijät | Varsinais-Suomen Samoilijat | Vehmaan Lustaset | Yläneen Korpijunkkarit | Ypäjän Eränkävijät