Vaasan Metsäveikot
Vaasan Metsäveikot | |
---|---|
Perustiedot | |
Tyyppi: | poikalippukunta |
Perustettu: | 15. maaliskuuta 1917 |
Jäsenmäärä: | n. 180 henkilöä |
Lyhenne: | VMV |
Sisarlippukunta: | Vaasan Partiotytöt |
Toiminta-alue | |
Toiminta-alue: | Vaasa |
Partiopiiri: | Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset |
Taustayhteisö: | Metsäveikkojen Tuki ry |
Toimipaikat | |
Kämppä: | Koskö |
Leirialue: | Inkelinmaa |
Vene: | Pohjantuuli |
Tunnukset | |
Huivi | |
Sininen huivi punaisilla reunaraidoilla, jossa takana valkoinen Vaasain tunnuskuva, rynnäkkörisukimppu | |
Partiopaita | |
ruskea | |
Logo | |
Linkit | |
http://www.vaasanmetsaveikot.fi |
Vaasan Metsäveikot on poikalippukunta, jolla on vahvat perinteet. Metsäveikot retkeilevät paljon ja lippukunnalla on myös meripartiotoimintaa. Toimintaa tukevat omat maa-alueet, oma suorituskirja ja aktiivinen johtajisto. Vaasan 7-15 -vuotiaista suomenkielisistä pojista 5,4% kuuluu Metsäveikkoihin.
Toiminta
Vartiot
Vartioita on tällä hetkellä kahdeksan ja niiden nimet ovat Suomen metsien eläimiä. Vartiot ovat periaatteessa putkivartioita, tosin välillä jokin vartio aloitetaan puhtaalta pöydältä uudella VJ:llä ja suoraan sudenpennuista tulevilla vartiolaisilla. Vartiot käyvät noin kerran kuukaudessa yöretkellä, yleensä lippukunnan laavualueella tai majalla. Metsäveikoilla on oma perinteikäs VJ-kurssi, joka järjestetään joka toinen kesä.
Sudenpennut
Lippukunnassa toimii kolme sudenpentulaumaa, jotka kokoontuvat perinteisesti maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 18–19.00.
Meripartiotoiminta
Lippukunnalla on oma h-vene, Pohjantuuli, jota purjehtii kaksi venekuntaa. Venekuntien pojat ovat vartioiden jäseniä.
Suorituskirja
Keväällä 2006 Metsäveikot julkaisivat uuden oman suorituskirjansa. Kirja sisältää lähes kaikki SP:n kirjan suoritukset ja lisäksi mukaan on otettu enemmän retkeilyyn liittyviä suorituksia. Lisäksi suoritusten määrää kaikissa luokissa lisättiin. Kirjan lisätiedoissa on Vaasaan ja Metsäveikkoihin liittyviä tietoja. Kuvitus tehtiin omassa lippukunnassa, ja kirjan sivuilla näkyvätkin Metsäveikkojen entiset ja nykyiset majat ja purjeveneet.
Koska kirjassa on paljon uusia suorituksia, on niille tehty myös tukimateriaali, joka täydentää SP:n tekemää VJ:n käsikirjaa. Lippukunnan oma VJ:n opas on vartionjohtajille jaettu rengaskansio, jota on helppo täydentää ja päivittää.
Kirja on vapaasti luettavissa ja kopioitavissa Metsäveikkojen sivuilta [1]. Omaan lippukuntaan muokkausta varten saa pyydettäessä Metsäveikoilta kaikki kirjan tekoon liittyvät tiedostot ja apuvälineet sekä VJ:n oppaan.
Riihitykset ovat jokavuotinen perinteikäs tapahtuma. Kokelas voidaan myös hylätä. Kuulustelun päätteeksi kunkin luokan paras palkitaan maineella ja kunnialla. Jokainen merkkikuntaan hyväksytty kirjoittaa nimensä ja partionimensä merkkikuntakirjaan. Tämä järjestelmä on ollut käytössä yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1933 lähtien. Riihitykset johtaa aina sama henkilö mahdollisimman monta vuotta peräkkäin – näin saadaan perinne pidettyä vahvana ja saadaan vertailtavaa tietoa siitä missä lippukunnassa mennään taitojen osalta.
Tukitoiminnot
Toimintakilpailu
Metsäveikkojen vartioilla pyörii koko vuoden toimintakilpailu. Vartionjohtajat palauttavat kuukausittain kaavakkeen vartion ja sen jäsenten osallistumisista pisteytettyihin partiotapahtumiin. Pistetilanteen kehittymistä seurataan kolon ilmoitustaululla. Toimintakauden päättyessä jaetaan sekä henkilökohtaisia että vartiokohtaisia palkintoja sekä mainetta ja kunniaa. Kaikki lippukunnan vartiot ovat automaattisesti mukana kilpailussa. Toimintakilpailu kannustaa ahkeraan retkeilyyn ja aktiiviseen osallistumiseen, tiivistää vartiohenkeä ja kertoo vartioiden toiminnan määrällisestä tasosta hyvin tarkasti.
Metsäveikkosanomat
Metsäveikkosanomat on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Metsäveikkojen lehti. Lehti sisältää paitsi uutisia ja kertomuksia toiminnasta, myös vanhempien Metsäveikkojen kirjoittamia juttuja uusista ja vanhoista seikkailuista. Metsäveikkosanomat on tärkeä yhteydenpitoväline vanhempiin Metsäveikkoihin.
Yhteistyö
Laihian Eräpojat ja Tytöt osallistuvat useisiin Metsäveikkojen tapahtumiin. Vaasan Partiotyttöjen kanssa järjestetään yhteisiä tapahtumia ja pidetään aktiivisesti yhteyttä. Kaikkien Vaasan alueen suomenkielisten lippukuntien kanssa on yhteisiä juhlia ja mm. kesällä 2005 yhteinen leiri. Useita metsäveikkoja toimii lisäksi Etelä-Pohjanmaan Partiolaisten tehtävissä.
Ansiomerkit
Metsäveikoilla on muutamia omia perinteikkäitä ansiomerkkejä
Hopeinen jäsenmerkki
Merkin saa ansiokkaasta lippukunnan hyväksi tehdystä työstä. Merkki on tarkoitettu lähinnä vartioikäisille, ansioituneille pojille. Merkki kiinnitetään oikean taskun laskoksen keskelle.
Kultainen jäsenmerkki
Merkin saa uskomattoman ansiokkaasta lippukunnan hyväksi tehdystä pitkäjänteisestä työstä. Moni lippukunnanjohtaja on ansainnut tämän. Merkki kiinnitetään samoin kuin hopeinen jäsenmerkki.
Kunniakuksa
Kuksa jaetaan tuoreille ylioppilaille. Lippukunnan delegaatio vierailee YO-juhlissa ja luovuttaa kuksan. Kuksat numeroidaan luovuttamisjärjestyksessä ja niistä pidetään kirjaa.
Kunniapuukko hopeisella jäsenmerkillä
Puukko luovutetaan ansiokkaasta Metsäveikkojen hyväksi tehdystä työstä, joka on selkeästi enemmän kuin voidaan odottaa tai vaatia. Tällaisia töitä ovat olleet mm. majan rakentaminen, lippukunnan suorituskirjan tekeminen tai meripartiotoiminnan aloittaminen.
Metsäveikkojen historia
Vaasan Metsäveikot ry on perustettu 15.3.1917. Tuolloin järjestettiin Vaasan Lyseon kellarissa kokous, jossa Toimen Pojat -nimellä jo muutaman vuoden toiminut lippukunta perustettiin. Perustajana oli Eino Salli, josta tuli myös ensimmäinen lippukunnanjohtaja.
Lippukunnan nimi oli muutaman vuoden Toimen Pojat, kunnes 1919 uudeksi nimeksi tuli Vaasan Partiopojat. Lippukunnan vahva leiriperinne sai alkunsa 1920, jolloin Vaasan saaristossa järjestettiin ensimmäinen kesäleiri.
Merkittävä vuosikymmen lippukunnan historiassa on 1930-luku. Vuonna 1932 nimeksi tuli nykyinen Vaasan Metsäveikot. Samalla otettiin käyttöön Metsäveikkojen tunnusmerkit: huivi, ruskea partiopaita ja punareunainen väiski. Viimeksimainitun Bruno Ollila toi kotikaupungistaan Käkisalmesta Käkisalmen Metsäpojilta. Vuosikymmenen puolivälissä Metsäveikkojen jäsenmäärä oli kasvanut niin paljon, että siitä oli tullut yksi Suomen suurimmista lippukunnista.
Metsäveikkojen talvileiriperinne alkoi 1939 Gerbyssä järjestetystä leiristä.
Suuria metsäveikkoja ovat Hopeasusi-ansiomerkin saaneet Bruno "Pappa" Ollila, Aarno Stauffer, Martti "Jästi" Jääskeläinen, Reijo Salmi ja Markku Rintanen. Heidän lisäksi legendaksi partiopoikien kasvattajana nousi Eino "Köksä" Mäkinen. Hopeasusi Bruno Ollila aloitti ensimmäisenä Suomessa partiotaitokilpailujen pitämisen.
Metsäveikoille tyypillistä on reipas toiminta. Perinteiseen toimintaan kuuluvat leirit, vaellukset, partiotaitokilpailut, kurssit ja vartioiden retket. Jokavuotisia tapahtumia lippukunnassa näiden lisäksi ovat lupauksenanto, marssiosasto sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä, puurojuhla ja merkittävä osa varainhankintaa oleva pukkipalvelu.
Metsäveikkojen toimintaa on helpottanut vahva talous. Sen takana ovat 1959 perustettu Tuki Ry, jolta on mahdollista saada apua, jos ei partiotoimintaan muuten perheen rahat riitä. Joka vuosi on käynnissä varainhankinta, johon kuuluu adventtikalentereiden myynti, pukkipalvelu sekä erilaiset muut projektit.
Metsäveikkojen historiasta on kirjoitettu kolme historiikkia: 30-vuotishistoriikki, joka kattaa vuodet 1917–1947, 60-vuotisjulkaisu 1917–1977 ja 80- vuotishistoriikki käsittäen vuodet 1977–1997.
Sotien jälkeiset lippukunnanjohtajat Metsäveikoissa
- Martti Jääskeläinen 1946–1971
- Reijo Salmi 1971–1982
- Markku Rintanen 1982–1992
- Markku Suoranta 1992–1998
- Jaakko Perttu 1998–2007
- Miikka Rautavirta 2007-
Tunnukset
Huuto
Metsäveikkojen huuto
- aliviivoo,
- aliveivoo,
- ali viivoo veivoo vum
- ali met, ali sä, ali vei, ali kot
- ali Metsäveikot HEI!
Lippu
Lipun on suunnitellut partiojohtaja, lehtori Armas Lähteenkorva vuonna 1946. Lippu on vihitty vuonna 1947. Se on valmistettu uudestaan vuonna 1982. Lipussa on valkoisella pohjalla Pyhä Yrjänä taistelemassa lohikäärmettä vastaan. Yläkulmassa on lippukunnan merkki ja reunuksella punaiset liekit. Lipun tanko on metallinen; nuppina on suomalaisen karhukeihään kärki.
Partioasu
Metsäveikoilla on oma partiopaita, joka on tehty vanhan mallin mukaan vain rinnuksen puoliväliin ulottuvilla napeilla. Paita on ruskea ja vahvaa kangasta.
Väiskin alareunaa kiertää punainen nauha. Tämä malli on otettu käyttöön Bruno Ollilan toimesta samaan aikaan kuin Metsäveikkojen punareunainen huivi.
Ansiomerkit | Kilpailut | Lehti | Piirileirit
Ahjopartio | Alavuden Eräveikot | Eräkurjet | Evipartio | Het-Partio | Härmän Tähystäjät | Ilkan Partiolaiset | Isojoen Metsätorrooset | Jurvan Saloveikot | Kauhajoen Kytöveikot | Kauhavan Erä-Versot | Kraaterin Tallaajat | Kristiinan Havukat | Kuortaneen Kuismat | Kurikan Korvenkävijät | Laihian Eräpojat ja Tytöt | Lakeuden Eräpartio | Lakeuden Haukat | Lakeuden Kärpät | Lakeuden Vartijat | Lapuan Kelo-Versot | Lehtimäen Lumikurjet | Maalahden Muurahaiset | Markki-Partio | Parran Haltiat | Peräseinäjoen Susipartio | Pohjan Kärpät | Sarka-Versot | Selkämeren Sudet | Simpsiön Karhut | Simpsiön Siskot | Soinin Suopöllöt | Suomi-Weikot | Tasangon Talvikit | Tohnisen Tytöt ja Pojat | Vaasan Metsäveikot | Vaasan Partiotytöt | Vaasan Siniset Partiopojat | Vaasan Siniset Partiotytöt | Vainion Vesat | Valkeavuoren Urasiskot ja Veljet | Vimpelin Villikehrät | Vähänkyrön Eränkävijät | Ylihärmän Partiolaiset | Ähtärin Eräveikot